Navigation path

Left navigation

Additional tools

Digitaalistrategia: Laajakaistaliittymien nopeudet kasvussa – Euroopan tehtävä silti enemmän

European Commission - IP/10/1602   25/11/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/10/1602

Bryssel 25. marraskuuta 2010

Digitaalistrategia: Laajakaistaliittymien nopeudet kasvussa – Euroopan tehtävä silti enemmän

Euroopan laajakaistaliittymien nopeudet ovat kasvaneet huomattavasti viime vuodesta, mikä ilmenee Euroopan komission tänään julkaisemista tilastoista. Heinäkuussa 2010 29 prosenttia EU:n laajakaistayhteyksistä oli nopeudeltaan vähintään 10 megabittiä sekunnissa (Mbit/s). Vuotta aiemmin vastaava luku oli 15 prosenttia. Myös laajakaistan levinneisyysaste EU:ssa kasvaa edelleen. EU:n asukkaista 25,6 prosentilla on laajakaistaliittymä, kun vuosi sitten levinneisyysaste oli 23,9 prosenttia. Mobiililaajakaistojen määrä kasvoi viimevuotisesta merkittävät 45 prosenttia. EU:ssa on sataa kansalaista kohden kuusi mobiililaajakaistan päätelaitetta (USB-modeemi tai muu päätelaite). EU on kuitenkin vielä kaukana siitä Euroopan digitaalistrategiassa asettamastaan tavoitteesta, että peruslaajakaistaliittymä on jokaisen eurooppalaisen saatavilla vuoteen 2013 mennessä ja nopea tai ultranopea liittymä vuoteen 2020 mennessä (ks. IP/10/581, MEMO/10/199 ja MEMO/10/200). Komissio julkisti syyskuussa 2010 toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan nopeiden ja ultranopeiden laajakaistayhteyksien yleistymistä EU:ssa (ks. IP/10/1142).

Digitaalisista sisällöistä ja palveluista vastaava komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes totesi, että ”nopea laajakaista on digitaalista happea – välttämätöntä Euroopan elinvoimaisuudelle ja hyvinvoinnille”. Kroesin mukaan ei riitä, että laajakaistayhteydet ovat yleistyneet ja saatavilla olevat nopeudet kasvaneet, vaan EU:n on tehtävä enemmän saavuttaakseen asettamansa tavoitteet erittäin nopeiden laajakaistaverkkojen käytön suhteen. ”Erityisesti komission ehdotus sen varmistamiseksi, että mobiililaajakaistan käyttöön saadaan riittävästi radiotaajuuksia, on hyväksyttävä pikaisesti, sillä mobiililaajakaistan tarve kasvaa vauhdilla”, Kroes lisäsi.

Heinäkuussa 2010 lähes kolmannes EU:n laajakaistayhteyksistä oli nopeudeltaan yli 10 Mbit/s. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 15 %. Suuremmat tiedonsiirtonopeudet tarjoavat asiakkaille yleensä enemmän ja parempia palveluja alhaisempaan megabittihintaan. EU:n laajakaistayhteyksistä 5 % on nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s ja vain 0,5 % vähintään 100 Mbit/s.

Teräväpiirtotelevision ja videoneuvottelujen kaltaiset uudet viihde- ja yrityspalvelut vaativat paljon nopeampia internetyhteyksiä kuin Euroopassa on tällä hetkellä yleisesti saatavilla. Eurooppa on tässä suhteessa yhä jäljessä maailman kärkimaita, kuten Etelä-Koreaa ja Japania. Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien Euroopan kotitalouksien saatavilla on vähintään 30 Mbit/s:n laajakaista ja että puolessa kotitalouksista laajakaistan nopeus on yli 100 Mbit/s.

Tuoreista tilastoista käy myös ilmi, että laajakaistayhteyksien määrä koko EU:ssa kasvoi edelleen 8 % heinäkuusta 2009 heinäkuuhun 2010. Kasvu tosin hidastui hieman edellisen vuoden 11 %:sta. EU:ssa oli heinäkuussa 2010 noin 128 miljoonaa kiinteää laajakaistayhteyttä, joista 9 miljoonaa oli avattu heinäkuun 2009 jälkeen. EU:ssa on noin 220 miljoonaa kotitaloutta.

Tanska ja Alankomaat ovat edelleen laajakaistan levinneisyystilaston kärjessä. Näissä maissa lähes 40 %:lla kansalaisista ja noin 80 %:lla kotitalouksista on laajakaistayhteys. Yhteyksien määrien kasvu on kuitenkin hidastumassa, sillä maiden markkinat lähestyvät saturaatiopistettä. Tilastojen kärkisijoilla olevissa jäsenvaltioissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, kiinteiden laajakaistaliittymien levinneisyys onkin laskussa. Syy tähän kehitykseen saattaa olla kiinteiden laajakaistaliittymien korvaaminen mobiililaajakaistalla.

Suomessa ja kahdeksassa muussa EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) laajakaistan levinneisyysaste on korkeampi kuin Yhdysvalloissa. OECD:n tilastojen mukaan Yhdysvaltain asukkaista 26,4 %:lla oli laajakaistaliittymä toukokuussa 2010. Levinneisyyden kasvu asukaslukuun nähden oli viime vuonna suurinta Kreikassa ja Tšekissä.

DSL-yhteys on edelleen Euroopan yleisin liittymäteknologia laajakaistayhteyksissä. DSL-liittymiä on 100 miljoonaa, mutta ne menettävät markkinaosuuttaan nopeammille kuituyhteyksille ja Docsis 3.0 -kaapelimodeemeille (kehittynyt kaapeliverkko, joka mahdollistaa erittäin nopean internetyhteyden). Niin kutsutut kuitu kotiin -yhteydet (FTTH) lisääntyivät 40 % heinäkuun 2009 ja heinäkuun 2010 välisenä aikana, mutta tällä hetkellä niiden osuus kaikista Euroopan yhteyksistä on vain 1,7 %. Syy kuitu kotiin ‑liittymien harvinaisuuteen on se, että niitä on saatavana vain muutamassa maassa, kuten Ruotsissa, jonka laajakaistayhteyksistä 24 % hyödyntää kyseistä tekniikkaa.

Mobiililaajakaista yleistyy nopeasti

Mobiililaajakaistayhteydet esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen päätelaitteen avulla ovat yleistymässä useissa jäsenvaltioissa. Näin on etenkin Suomessa, jossa 21,5 %:lla asukkaista on mobiililaajakaistayhteys USB-modeemin, datakortin tai muun päätelaitteen avulla, sekä Itävallassa (16,7 %), Ruotsissa (14 %), Tanskassa (13,4 %) ja Portugalissa (12,1%). Mobiililaajakaistan levinneisyysaste Euroopassa on 6 %, mikä merkitsee 45 %:n kasvua heinäkuusta 2009.

Perinteisten teleyritysten keskimääräinen markkinaosuus EU:ssa laski hieman ja on noin 44 %. Suurimmat perinteisten teleyritysten markkinaosuudet ovat Kyproksella (76 %), Suomessa (68 %) ja Luxemburgissa (66 %) ja pienimmät Bulgariassa (32 %) sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Romaniassa (28 % kummassakin). Perinteisten teleyritysten mahdollisuus hallita laajakaistamarkkinoita (mukaan lukien tukkutason yhteyksien jälleenmyynti) on kuitenkin käynyt rakenteellisesti hankalammaksi infrastruktuuripohjaisen kilpailun yleistyttyä. Tämä on tapahtunut lähinnä tilaajayhteyksien eriyttämisen myötä, kun kolmannet osapuolet ovat päässeet perinteisten teleyritysten verkkoon tarjoamaan palvelujaan. Täysin eriytetyt tilaajayhteydet ja rinnakkaiskäyttöyhteydet muodostavat nyt 74,8 % vaihtoehtoisten operaattoreiden DSL-yhteyksistä, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 71,4 %. Eriytettyjen tilaajayhteyksien määrä kasvaa, vaikkakin hitaammin kuin viime vuonna, ja se tapahtuu jälleenmyynnin kustannuksella. Jälleenmyynti on uusille tulokkaille investoinneiltaan edullinen tapa päästä verkkoon, ja sen osuus DSL-yhteyksistä on laskenut vuoden 2009 10,6 %:sta nykyiseen 8,9 %:iin. Televiestintämarkkinoiden uudet tulokkaat vaikuttavat tekevän yhä enemmän investointeja, mikä on lisännyt kilpailua laajakaistamarkkinoilla.

Syyskuussa 2010 esitelty laajakaistoja koskeva toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä. Komission suosituksella seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (ns. NGA-verkkojen, Next Generation Access) käyttöoikeuksien sääntelystä pyritään varmistamaan riittävä tasapaino investointien edistämisen ja kilpailun turvaamisen välille (ks. MEMO/10/424). Komission ehdotuksella radiotaajuuspoliittista ohjelmaa koskevaksi päätökseksi varmistetaan muun muassa, että langattoman laajakaistan käyttöön saadaan riittävästi radiotaajuuksia (ks. MEMO/10/425). Laajakaistatiedonannolla puolestaan pyritään edistämään investointeja (ks. MEMO/10/427).

Raportti on saatavilla täällä.

Annex

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website