Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/1353

Bryssel 20. lokakuuta 2010

Komissio esittää suunnitelmansa EU:n rahoitusalan uudeksi kriisinhallintakehykseksi

Finanssikriisi osoitti selkeästi, että yhden pankin ongelmat voivat levitä koko finanssialalle, myös toisiin maihin. Se osoitti myös, ettei käytössä ollut järjestelmää hallita vaikeuksiin joutuneita rahoituslaitoksia. Sääntöjä siitä, miten viranomaisten olisi toimittava pankkikriisin aikana, on hyvin vähän. Siksi G20-maat katsovat, että on luotava kehys kriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten. Tätä taustaa vasten Euroopan komissio esitti tänään suunnitelmansa rahoitusalan kriisinhallintaa koskevaksi EU:n kehykseksi. Niiden pohjalta valmistellaan viimeistään keväällä 2011 annettavaa lainsäädäntöä, jolla luodaan kattava kriisinhallintakehys pankeille ja sijoituspalveluyrityksille.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaavan komissaarin Michel Barnierin mukaan on tärkeää lujittaa pankkisektoria ja luoda todellinen valvontakehys, jotta uudet finanssikriisit voidaan torjua. ”Pankit joutuvat tulevaisuudessa joka tapauksessa uusien ongelmien eteen. Pankkeja saattaa mennä konkurssiin, ja niiden myös olisi annettava mennä konkurssiin. Pankkien konkursseista ei saa aiheutua ongelmia koko rahoitusjärjestelmälle eikä konkurssin kustannuksia saa sälyttää veronmaksajien harteille. Sen, millainen pankki voi mennä konkurssiin, ei tulisi riippua pankin koosta tai keskinäisistä riippuvuussuhteista. Siksi tarvitaan selkeä kehys, joka antaa viranomaisille kaikkialla Euroopassa valmiudet käsitellä vaikeuksiin joutuneiden pankkien ongelmia ja hoitaa mahdolliset pankkikonkurssit asianmukaisella tavalla. Tämä on tänään esitettyjen suunnitelmien tavoite”, totesi Michel Barnier.

Komission tiedonannossa esitetään tärkeimmät tekijät, jotka tulevat olemaan osa komission lainsäädäntöehdotuksia ensi vuonna. Tiedonanto perustuu viime kuukausina käytyyn laajaan kuulemiseen (ks. IP/09/1549). Tiedonannossa esitetään ensisijaisena tavoitteena tehokkaiden kriisinhallintajärjestelyjen käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa. Siinä esitetään myös pidemmän aikavälin näkemys joistakin suurista ongelmista, jotka on ratkaistava, jotta kriisit voidaan hoitaa hallitusti.

Tiedonannossa kuvattu uusi kehys tulee olemaan laaja. Sen tavoitteena on antaa viranomaisille yhteiset ja tehokkaat välineet ja valtuudet puuttua pankkikriiseihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä välttää kustannusten sälyttäminen veronmaksajien harteille. Toimenpiteisiin kuuluvat:

- valmistelu- ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten laitosten ja viranomaisten velvollisuus laatia elvytyssuunnitelma (eli miten selvitään vakavista ongelmista) ja kriisinratkaisusuunnitelma (taloudellisten vaikeuksien tai konkurssin varalta),

- valtuudet toteuttaa varhaisia toimenpiteitä ennen kuin ongelmista tulee vakavia, kuten valvontaviranomaisen valtuudet vaatia johtajien vaihtoa tai laitosta toteuttamaan elvytyssuunnitelma taikka luopumaan sellaisista toiminnoista tai liiketoimintalinjoista, joista aiheutuu liian suuri riski sen vakavaraisuudelle,

- kriisinratkaisuvälineet, kuten viranomaisten valtuudet nimittää vakavarainen laitos johtamaan vaikeuksiin joutunutta pankkia tai yritystä taikka siirtää vaikeuksiin joutuneen laitoksen liiketoiminta tai osa siitä väliaikaiselle omaisuudenhoitoyhtiölle; näin voitaisiin turvata keskeisten palvelujen jatkuminen ja hoitaa konkurssi asianmukaisella tavalla.

Yksikään laitos ei saisi olla liian suuri mennäkseen konkurssiin”. Päätavoitteena on varmistaa, ettei yksittäisen pankin konkurssi vaaranna yleistä rahoitusvakautta. Tämä tarkoittaa sitä, että pankin konkurssi hoidetaan niin, että minimoidaan ongelmien leviämisriski ja taataan keskeisten rahoituspalvelujen jatkuminen, myös se, että tilinhaltijat voivat edelleen käyttää tilejään. EU:n kehyksestä odotetaan luotettavaa vaihtoehtoa kalliille pankkien pelastamisoperaatioille, joita viime vuosina on toteutettu.

Monet pankit toimivat Euroopan laajuisesti, mutta käytössä ei ole järjestelmää, jonka avulla voitaisiin käsitellä Euroopan laajuisen pankkikonkurssin rajatylittäviä vaikutuksia. Keskeisenä haasteena onkin ottaa käyttöön toimivia järjestelyitä, joilla varmistetaan, että viranomaiset koordinoivat ja tekevät yhteistyötä mahdollisimman laajalti rajatylittävän pankkikonkurssin haittojen minimoimiseksi. Komissio ehdottaa, että perustetaan olemassa olevien valvontakollegioiden (kansallisten valvontaviranomaisten ryhmien) pohjalta kriisinratkaisukollegioita (jotka koostuvat valvontaviranomaisista ja kansallisista kriisinratkaisuviranomaisista) keskustelemaan kriiseihin varautumisesta ja niiden hallinnasta. Komissio aikoo myös ehdottaa, että uusilla Euroopan valvontaviranomaisilla (ks. MEMO/10/434) ja erityisesti Euroopan pankkiviranomaisella olisi koordinointi- ja tukitehtävä kriisitilanteissa ilman, että tämä vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.

Kuten komissio esittää toukokuussa 2010 antamassaan pankkien kriisinratkaisurahastoja koskevassa tiedonannossa (ks. IP/10/610), se aikoo ehdottaa, että perustetaan pankkien maksamiin maksuihin perustuvia kansallisia rahastoja tulevien kriisinratkaisutoimenpiteiden rahoittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että pankkikonkurssit hoidetaan hallitusti. Tällä hetkellä finanssialalla vallitsee moraalikato, koska valtion toteuttamille pelastustoimille ei ole vaihtoehtoa. Tarkoituksena on, että yhteisillä rahoitusmekanismeilla – joihin ei käytetä veronmaksajien varoja – lujitetaan rajatylittävää yhteistyötä ja helpotetaan keskustelua siitä, miten rajatylittävän laitoksen konkurssin hoitamisesta aiheutuvat kustannukset olisi jaettava.

Lisäksi tiedonannossa ehdotetaan toimia, joiden toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on luoda yhdenmukaisempi kriisinhallintakehys, joka soveltuu paremmin erityisesti integroitujen eurooppalaisten pankkiryhmien (eli Euroopan tasolla toimivien pankkien) käsittelemiseen. Komissio aikoo tutkia tarvetta yhdenmukaistaa lisää pankkien maksukyvyttömyysjärjestelyitä ja laatia asiasta raportin vuoden 2012 loppuun mennessä. Lisäksi se aikoo Euroopan pankkiviranomaista koskevan uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2014 arvioida, mikä on paras tapa yhdenmukaistaa rajatylittävien ryhmien kriisinratkaisua.

Tausta:

Finanssikriisi osoitti selkeästi, että kansallisella tasolla tarvitaan vankempia kriisinhallintajärjestelyjä ja että on otettava käyttöön järjestelyjä, joilla voidaan parantaa rajatylittävien pankkikonkurssien käsittelyä. Kriisin aikana konkurssiin meni useita arvostettuja pankkeja (Fortis, Lehman Brothers, Anglo Irish Bank sekä islantilaisia pankkeja), mikä on tuonut esiin vakavia puutteita nykyisissä järjestelyissä. Koska käytettävissä ei ole ollut mekanismia hoitaa toiminnan lakkauttaminen hallitusti, EU:n jäsenvaltioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pelastaa pankkisektorinsa valtion varoin. Pankkien tukemiseen käytettävä valtiontuki on noussut 13 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komissio on julkaissut tästä aiheesta kaksi aiempaa tiedonantoa (ks IP/09/1549 ja IP/10/610).

Ks. myös MEMO/10/560.

Lisätietoja saa verkko-osoitteesta

http://ec.europa.eu/internal_market/bank/crisis_management/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website