Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

IP/10/1288

Bryssel 6. lokakuuta 2010

"Innovaatiounioni" muuttaa ideat työpaikoiksi, vihreäksi kasvuksi ja yhteiskunnalliseksi kehitykseksi

Tänään esitellyssä Euroopan komission ”Innovaatiounionissa” omaksutaan innovointiin strateginen lähestymistapa, jota viedään eteenpäin korkeimmalla poliittisella tasolla. Innovaatiounionissa keskitetään Euroopan ponnisteluja – ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa – haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, energia- ja elintarvikehuolto, terveys ja väestön ikääntyminen. Siinä hyödynnetään julkisen sektorin toimia yksityisen sektorin stimuloimiseksi ja uusien ideoiden markkinoilletuloa haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi. Kyseisiin esteisiin kuuluvat rahoituksen puute, tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden hajanaisuus, julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin ja hidas standardointi. Innovaatiounioni on Eurooppa 2020 ‑strategiaan kuuluva lippulaivahanke.

"Kun Eurooppa nousee kriisistä globaalin kilpailun puristuksessa, sen tilanne on innovoinnin kannalta hälyttävä", totesivat tutkimus-, innovaatio- ja tiedekomissaari Máire Geoghegan-Quinn ja yritys- ja teollisuustoiminnasta vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani. "Jos Euroopasta ei tehdä innovaatiounionia, sen kansantaloudet kuihtuvat ja sen ideat ja lahjakkuus jäävät hyödyntämättä. Innovointi on avainasemassa luotaessa kestävää kasvua ja oikeudenmukaisempaa ja vihreämpää yhteiskuntaa. Euroopan innovoinnin suorituskyvyssä on tapahduttava suuri muutos parempaan. Vain näin voidaan luoda pysyviä ja hyväpalkkaisia työpaikkoja, jotka kestävät globalisaation paineita."

Tuore selvitys1 osoittaa, että Eurooppa 2020 ‑tavoite t&k-investointien lisäämisestä kolmeen prosenttiin BKT:stä loisi onnistuessaan 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja kasvattaisi vuotuista BKT:tä jopa 795 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten Eurooppaan tarvitaan miljoona uutta tutkijaa.

Innovaatiounionin pääelementit

  • Eurooppalaisissa innovaatiokumppanuuksissa mobilisoidaan Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason sidosryhmät niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tarkkaan määriteltyjen tavoitteiden taakse aloilla, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin kehittäen samalla Euroopan valmiuksia nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan. Näillä kumppanuuksilla tehostetaan t&k:ta, koordinoidaan investointeja, vauhditetaan standardointia ja luodaan kysyntää. Komissio myöntää siemenrahoitusta saadakseen liikkeelle rahoitusta sidosryhmiltä. Ensimmäinen kumppanuus käynnistyy vuoden 2011 alkupuolella, aiheenaan aktiivinen ja terve ikääntyminen. Sen tavoitteena on pidentää kahdella vuodella vuoteen 2020 mennessä sitä osuutta elämästämme, jonka aikana nautimme hyvästä terveydestä. Seuraavien kumppanuuksien aiheina ovat energia, älykkäät kaupungit ja älykäs liikenne, vedenkäytön tehokkuus, muuhun kuin energiantuotantoon käytettävät raaka-aineet sekä kestävä ja tuottava maatalous.

  • Komissio on koonnut yhteensä 25 indikaattoria erityiseen innovaatiounionin tulostauluun ja tarkistuslistan menestyksekkäiden innovaatiojärjestelmien ominaisuuksista. Lisäksi kehitetään uusi indikaattori, joka koskee nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten osuutta taloudesta. Komissio aikoo tukea riippumatonta yliopistojen ranking-järjestelmää.

  • Komissio esittää toimenpiteitä rahoituksen saannin parantamiseksi. Se aikoo ehdottaa järjestelmää rajatylittäville pääomasijoituksille ja työskennellä yhdessä Euroopan investointipankin kanssa EU:n järjestelmien, kuten riskinjakorahoitusvälineen, käytön laajentamiseksi. Se aikoo myös nimittää vaikutusvaltaisen henkilön tehostamaan innovatiivisten yritysten ja investoijien tuomista yhteen rajojen yli.

  • Nykyisiä tutkimusaloitteita tehostetaan. Komissio aikoo esittää toimenpiteitä eurooppalaisen tutkimusalueen saattamiseksi valmiiksi – mikä on Lissabonin sopimukseen sisältyvä oikeudellinen vaatimus – vuoteen 2014 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että tutkimuspolitiikan linjauksia on johdonmukaistettava EU:n ja jäsenvaltioiden välillä, turhaa byrokratia on karsittava ja tutkijoiden liikkuvuutta haittaavia esteitä poistettava muun muassa huolehtimalla eläkeoikeuksien siirrettävyydestä. Se merkitsee myös sitä, että julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavilla. Kahdeksas tutkimuspuiteohjelma suunnitellaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukevaksi. Euroopan tutkimusneuvoston ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kehittämistä jatketaan. Komissio aikoo lujittaa päätöksentekonsa tieteellistä pohjaa Yhteisen tutkimuskeskuksensa avulla.

  • Komissio käynnistää vuonna 2011 kaksi uutta aloitetta, joista on toinen on eurooppalainen muotoilujohtajuuden ryhmä European Design Leadership Board ja toinen eurooppalainen muotoilun laatumerkki European Design Excellence Label.

  • Komissio käynnistää vuonna 2011 yhteiskunnalliseen ja julkisen sektorin innovointiin liittyvän laajan tutkimusohjelman ja pilotoi Euroopan julkisen sektorin innovaatiotulostaulun. Komissio käynnistää myös yhteiskunnalliseen innovointiin liittyvän eurooppalaisen pilottihankkeen, joka tarjoaa asiantuntemusta yhteiskunnallisia innovaatiotoimijoita varten. Komissio esittää yhteiskunnallista innovointia keskeiseksi teemaksi Euroopan sosiaalirahaston ohjelmiin ja aikoo kuulla työmarkkinaosapuolia innovaatiotalouden levittämisestä kaikille ammattitasoille.

  • Komissio ehdottaa, että hallitukset varaavat erityisbudjetit innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen julkisiin hankintoihin. Tätä kautta on määrä luoda vuosittain vähintään 10 miljardin euron hankintamarkkinat innovaatioille, jotka parantavat julkisia palveluja. Komissio aikoo antaa ohjeistusta jäsenvaltioiden välisille hankintaviranomaisten yhteishankinnoille.

  • Komissio tekee vuoden 2011 alussa säädösehdotuksen standardoinnin vauhdittamiseksi ja uudenaikaistamiseksi pyrkimyksenä mahdollistaa yhteentoimivuus ja edistää innovointia.

  • Euroopan immateriaalioikeusjärjestelmä tarvitsee uudenaikaistamista. Sopimukseen pääseminen EU-patentista toisi yrityksille 250 miljoonan euron säästöt vuodessa. Komissio tekee vuonna 2011 ehdotuksia eurooppalaisista osaamismarkkinoista patentteja ja lisensointia varten.

  • Rakennerahoitus- ja valtiontukikehyksiä tullaan tarkastelemaan uudelleen innovoinnin edistämiseksi. Komissio aikoo auttaa jäsenvaltiota käyttämään paremmin rakennevaroista tutkimukseen ja innovointiin kaudella 2007–2013 osoitetut 86 miljardia euroa. Se ehdottaa vuoden 2013 jälkeiselle rakennerahastokaudelle puitteita, joissa innovointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Komissio tarkastelee uudelleen valtiontukikehystä vuonna 2011.

Innovaatiounionista keskustellaan kilpailukykyneuvostossa 12. lokakuuta ja Eurooppa-neuvostossa joulukuussa. Edistymistä seurataan Eurooppa 2020 ‑strategian hallinnoinnin yhteydessä. Innovaatiounionin tilasta keskustellaan vuosittain erityisessä innovaatiokokouksessa.

Lisätietoja

MEMO/10/473

http://ec.europa.eu/innovation-union

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/index_en.htm

http://www.facebook.com/innovation.union

http://twitter.com/innovationunion

http://blogs.ec.europa.eu/innovationunlimited/

1 :

P. Zagamé, (2010) The cost of a non-innovative Europe,

http://ec.europa.eu/research/social-sciences/policy-briefs-research-achievements_en.html


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site