Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

IP/10/1199

Bryssel 29. syyskuuta 2010

Komissio ehdottaa laajaa lainsäädäntöpakettia talouden ohjausjärjestelmää varten

Euroopan komissio esitteli tänään lainsäädäntöpaketin, jolla talouden ohjausjärjestelmää lujitetaan EU:ssa ja euroalueella kattavimmin sitten talous- ja rahaliiton perustamisen. Pyrkimyksenä on laajentaa ja tehostaa finanssipolitiikan valvonnan lisäksi myös makrotalouspolitiikan ja rakenneuudistusten valvontaa lainsäädännön nykyisten puutteiden korjaamiseksi. Käyttöön otetaan uusia täytäntöönpanon valvontamekanismeja niiden jäsenvaltioiden varalta, jotka eivät noudata sääntöjä. Hiljattain sovittiin EU-ohjausjaksosta, jossa kaikki tehostetut ja uudet valvontamenettelyt sisällytetään kattavaan ja tehokkaaseen talouspoliittiseen kehykseen.

Tänään esitetyt ehdotukset konkretisoivat lainsäädäntöehdotuksiksi komission hiljattain eli 12. toukokuuta ja 30. kesäkuuta antamat tiedonannot, joissa käsiteltiin talouden ohjausjärjestelmää (ks. IP/10/561 Ja IP/10/859). Ehdotuksia on edeltänyt intensiivinen valmistelutyö ja sidosryhmien kattava kuuleminen. Työhön on osallistunut muun muassa talouden ohjaustyöryhmä, jota johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Ehdotuksissa korostuu komission vahva sitoumus jatkaa sinnikästä työtään tarpeellisten uudistusten aikaansaamiseksi.

Kaikki nämä uudistukset ovat uuden Lissabonin sopimuksen mukaisia. Niiden ansiosta EU ja euroalue pääsevät hyötymään talouspolitiikan tehokkaammasta koordinoinnista. Tämän pitäisi tuoda EU:lle ja euroalueelle tarpeeksi valmiuksia ja voimaa harjoittaa tervettä talouspolitiikkaa. Tämä edesauttaisi kestävämpää kasvua ja työllisyyttä Eurooppa 2020  ‑strategiassa esitetyllä tavalla.

Lainsäädäntöpakettiin sisältyy kuusi eri säädöstä. Neljässä ehdotuksessa käsitellään finanssipolitiikkaan liittyviä seikkoja. Vakaus- ja kasvusopimusta on muun muassa tarkoitus uudistaa kattavasti. Kahdella uudella asetuksella pyritään havaitsemaan ja korjaamaan tehokkaasti makrotalouden epätasapaino, jos sitä on syntymässä EU:ssa ja euroalueella.

Euroalueen jäsenvaltioiden osalta muutoksilla tehostetaan täytäntöönpanon valvontamekanismia ja vähennetään harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Vakaus- ja kasvusopimus muuttuu toisin sanoen enemmän sääntöihin pohjautuvaksi ja seuraamuksista tulee normaali käytäntö, jos jäsenvaltiot eivät noudata sitoumuksiaan.

1) Asetus, jolla muutetaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion muodostavaa lainsäädäntöä (eli asetusta (EY) N:o 1466/97)

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion tarkoituksena on varmistaa, että EU:n jäsenvaltiot harjoittavat varovaista finanssipolitiikkaa taloudellisesti hyvinä aikoina. Näin luodaan riittävä puskuri huonojen aikojen varalta. Jottei aiempaan tapaan tuudittauduttaisi omahyväisyyteen taloudellisesti hyvinä aikoina, julkisen talouden valvonnan perustaksi otetaan uusi varovaisen finanssipolitiikan käsite. Tämän pitäisi varmistaa lähentyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Komissio voi antaa varoituksen, jos euroalueen jäsenvaltio poikkeaa varovaisesta finanssipolitiikasta merkittävällä tavalla.

2) Asetus, jolla muutetaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion muodostavaa lainsäädäntöä (eli asetusta (EY) N:o 1467/97)

Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion tarkoituksena on välttää finanssipolitiikan vakavia virheitä. Asetusta muutetaan siten, että velkakehitystä seurataan tarkemmin ja se nostetaan yhdenveroiseen asemaan alijäämäkehityksen kanssa liiallista alijäämää koskevissa päätöksissä. Niiden jäsenvaltioiden, joiden velkataso ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, on ryhdyttävä toimiin velan vähentämiseksi tyydyttävää vauhtia. Tällaisena pidetään velan vähenemistä kahdeskymmenesosalla verrattuna eroon, joka kolmen edellisvuoden aikana on vallinnut 60 prosentin raja-arvoon nähden.

3) Asetus julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osioon tehtäviä muutoksia tuetaan uusilla asteittaisilla rahallisilla seuraamuksilla euroalueen jäsenvaltioiden osalta. Ennalta ehkäisevässä osiossa säädetään korollisesta talletuksesta, jos varovaisesta finanssipolitiikasta poiketaan merkittävästi. Korjaavassa osiossa säädetään korottomasta talletuksesta, jonka suuruus on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos jäsenvaltion osalta päätetään aloittaa liiallista alijäämää koskeva menettely. Kyseinen talletus muutettaisiin sakoksi, jos alijäämän korjaamiseksi annettua suositusta ei noudateta.

Jotta täytäntöönpano seuraamusten määräämisessä olisi aiempaa tehokkaampaa, säädetään käänteisestä äänestyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että komission ehdotus seuraamuksesta katsotaan hyväksytyksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä. Talletuksista ja sakoista kertyneet korot jaetaan niiden euroalueen jäsenvaltioiden kesken, joilla ei ole liiallista alijäämää eikä liiallista epätasapainoa.

Muutokset on suunniteltu siten, että niillä on tarkoitus helpottaa siirtymistä EU:n talousarvioon kytkettyyn täytäntöönpanon valvontajärjestelmään, jota kaavaillaan komission 30. kesäkuuta antamassa tiedonannossa.

4) Uusi direktiivi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan kehyksiä koskevista vaatimuksista

Koska finanssipolitiikka on hajautettua, on olennaisen tärkeää, että vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteet otetaan huomioon kansallisessa finanssipolitiikan kehyksessä eli siinä kokonaisuudessa, joka muodostaa kansallisen julkisen talouden ohjausjärjestelmän perustan (tilinpitojärjestelmät, tilastot, ennusteiden laatimista koskevat käytänteet, finanssipoliittiset säännöt, talousarviomenettelyt ja julkisen talouden suhteet muihin yksikköihin, esimerkiksi paikallis- tai alueviranomaisiin). Direktiivissä vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava.

5) Uusi asetus makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

Liiallista epätasapainoa koskeva menettely on uusi osatekijä talouden valvontaa koskevassa EU-kehyksessä. Epätasapainon riskejä arvioidaan säännöllisesti talouden indikaattoreihin perustuvan tulostaulun pohjalta. Tältä perustalta komissio voi käynnistää syvällisen analyysin riskialttiiden jäsenvaltioiden osalta yksilöidäkseen ongelmien syyt. Jos jäsenvaltiota vaivaava epätasapaino on vakavaa tai vaarantaa EMUn toiminnan, neuvosto voi antaa suosituksia ja käynnistää liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn.

Jos jäsenvaltion osalta käynnistetään liiallista epätasapainoa koskeva menettely, sen on esitettävä suunnitelma korjaavista toimista. Neuvosto tarkastelee suunnitelmaa ja asettaa määräajan korjaavien toimien toteuttamiselle. Jos euroalueen jäsenvaltio jättää korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta, sille voidaan määrätä seuraamuksia (ks. seuraava kohta).

6) Asetus täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

Samoin kuin finanssipolitiikan alalla, jos euroalueen jäsenvaltio toistuvasti jättää noudattamatta neuvoston liiallisen epätasapainon korjaamiseksi antamia suosituksia, sen on maksettava vuotuinen sakko, jonka suuruus on 0,1 % suhteessa jäsenvaltion BKT:hen. Neuvosto voi perua sakon ainoastaan määräenemmistöllä (käänteinen äänestys, ks. edellä). Äänestykseen osallistuvat ainoastaan euroalueen jäsenvaltiot.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi ehdotuksia tarkastelevat neuvosto, Euroopan parlamentti sekä talous- ja sosiaalikomitea. Komissio kehottaa kaikkia osapuolia toimimaan näiden ehdotusten pikaisen hyväksymisen puolesta.

Ks.

MEMO/10/454 ja MEMO/10/455

sekä

http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/eu_economic_situation/2010-09-eu_economic_governance_proposals_en.htm


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site