Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/1188

Bryssel 28. syyskuuta 2010

Miten EU:n varat käytettiin vuonna 2009?

Komissio on tänään julkaissut selvityksen talousarvion toteuttamisesta vuonna 2009. Sen mukaan EU:n määrärahoista saatiin käytettyä 97 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2008 (98 %). Menojen yhteissumma oli yli 112 miljardia euroa. Valtaosa määrärahoista käytettiin talouskasvun, työllisyyden, tutkimuksen ja kehittämisen sekä maatalouden tukemiseen.

Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen 44 miljardia euroa

Vuonna 2009 EU käytti tutkimuksen ja teknologian seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanoon 6,3 miljardia euroa, joilla tuettiin yli tuhatta tutkimusyhteistyöhanketta. Yksi niistä koskee kustannustehokkaan biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä: tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä EU:n tarvitsemasta energiasta vähintään 14 prosenttia on bioenergiaa.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kautta EU myönsi tukea yli 34 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. EU:lta saamansa 295 miljoonan euron tuen avulla yritykset saivat muista lähteistä 2,9 miljardia euroa lainaa. On arvioitu, että EU:n rahoituksen avulla vuosina 2007 ja 2008 luotiin tai pelastettiin yli 200 000 työpaikkaa. Lisäksi Erasmus-ohjelmasta myönnettiin yli 300 000 apurahaa opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseen. Toiminnassa on mukana 4 000 yliopistoa.

Myös koheesiopolitiikalla oli talousarviossa merkittävä osuus. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä tämän alan maksuihin oli vuodeksi 2009 varattu 25,5 miljardia euroa eli yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2008 (11,5 miljardia euroa). Vuosina 2000–2006 koheesiopolitiikan rahoituksen avulla luotiin noin miljoona uutta työpaikkaa, rakennettiin tai parannettiin rautatieverkostoa 4 000 kilometrin verran ja tuotiin juokseva vesi 14 miljoonan uuden käyttäjän ulottuville. Esimerkki monista vuonna 2009 rahoitusta saaneista hankkeista on Baltic Master II ‑hanke, jonka avulla kehitetään valmiutta torjua öljyvuotoja ja meriliikenteen aiheuttamaa meren pilaantumista.

Yli 30 prosenttia vuoden 2009 talousarviosta käytettiin talouden elvyttämisen ja kasvun tukemiseen, EU:n talousarviosta vastaava komissaari Janusz Lewandowski totesi. ”Jokainen euro, joka investoidaan EU:n alueiden kehittämiseen, tulee vipuvaikutuksen ansiosta takaisin kaksin- tai kolminkertaisena”, Lewandowski huomautti. Näin EU:n talousarviolla on todellista vaikutusta kentällä.

Yli 40 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen, yli 100 000 nuorta mukana hankkeissa ja vaihto-ohjelmissa

EU:n maataloustuottajien tulot kasvoivat pitkään vuosi vuodelta, mutta viime aikoina markkinasuhdanteiden muutos on supistanut heidän tulojaan. EU:n talousarviosta myönnetään maataloustuottajille yli 40 miljardia euroa suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden muodossa, niin että tuet muodostavat lähes puolet heidän tuloistaan.

EU:n talousarviossa keskitytään yhä enemmän kehittämään ja suojelemaan EU:n kansalaisten oikeuksia ja mahdollisuuksia. Vuonna 2009 erilaisiin hankkeisiin ja vaihto-ohjelmiin osallistui 110 000 nuorta. EU myös avusti viittä jäsenvaltiota palontorjuntakaluston hankinnassa ja toimitti viruslääkkeitä Bulgariaan. Solidaarisuusrahastosta myönnettiin 623 miljoonaa euroa luonnonkatastrofien seurausten, muun muassa Etelä-Italian maanjäristystuhojen korjaamiseen.

Ulkoisiin toimiin yli 10 miljardia euroa

Vuonna 2009 EU oli maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja: noin 140 kehitysmaalle oli osoitettu määrärahoja kaikkiaan 12 miljardia euroa. Erityisten rahoitusvälineiden avulla pyritään auttamaan kaikkein köyhimpiä selviytymään talous-, elintarvike- ja ympäristökriisistä.

EU:n humanitaarista ja elintarvikeapua sai vuonna 2009 yli 150 miljoonaa ihmistä 70 maassa. Lisäksi EU:lla oli yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa joukkoja kymmenellä kriisialueella eri puolilla maailmaa, muun muassa Kosovossa, Etelä-Kaukasiassa, Afganistanissa, Lähi-idässä ja Afrikassa. EU:n jäsenyyttä hakeneille ja potentiaalisille ehdokasmaille myönnetään erityistä tukea, jonka avulla ne voivat valmistautua täyttämään jäsenyyteen liittyvät vaatimukset.

Yksi suurimmista ulkoisen avun saajista on Sudan (115 miljoonaa euroa). Darfurissa elintarvikeapua sai 3,6 miljoonaa ja Etelä-Sudanissa 436 000 ihmistä. Yli 5 miljoonaa ihmistä sai terveydenhoitoa ja 1,3 miljoonaa pääsi paremman vesihuolto-, viemäröinti- ja hygieniainfrastruktuurin piiriin.

Lewandowskin mukaan EU:ta pyydetään yhä useammin apuun Euroopan ulkopuolella, olivatpa kyseessä sitten konfliktit tai luonnonkatastrofit. Rahoituskehystä on tätä varten täytynyt muuttaa viime vuosina neljä kertaa, kun sitä ei edellisten 20 vuoden aikana tarvinnut tehdä kertaakaan. Tämä kertoo siitä, että jatkossa EU:n talousarviolta vaaditaan yhä enemmän joustavuutta.

Hallintokuluihin 7,4 miljardia euroa

Kaikkien toimielinten yhteenlasketut hallintokulut olivat 7,4 miljardia euroa, mikä on 6,5 prosenttia kokonaismenoista eli jokseenkin saman verran kuin vuonna 2008 (6,2 %). Lewandowski muistuttaa, että samoin kuin vuonna 2009, myös vuonna 2010 komissio on pitänyt kiinni lupauksestaan olla pyytämättä tulevia vuosia varten uusia virkoja, ellei EU:hun tule uusia jäsenvaltioita.

EU:n talousarviovarat perustuvat valtaosaksi jäsenvaltioiden BKTL-maksuihin

Lähes 70 prosenttia EU:n talousarviovaroista on peräisin jäsenvaltioiden maksuosuuksista, jotka määritellään niiden suhteellisen bruttokansantulon (BKTL) perusteella. Alv-varoista saatava rahoitus on viime vuosina supistunut niin, että vuonna 2009 se oli alle 11 prosenttia. Perinteiset omat varat (lähinnä tullimaksut) puolestaan muodostivat EU:n tuloista hiukan yli 12 prosenttia. Aiempien vuosien ylijäämät ja muut tulot olivat 7,5 prosenttia.

Selvitys talousarvion toteuttamisesta:

http://ec.europa.eu/budget/documents/2009_en.htm?submenuheader=2&go=t3_2


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website