Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio antaa lausunnon rajatylittävästä rikollisuudesta saatujen todisteiden jakamista koskevista jäsenvaltioiden ehdotuksista

European Commission - IP/10/1067   24/08/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/10/1067

Bryssel 24.8.2010

Komissio antaa lausunnon rajatylittävästä rikollisuudesta saatujen todisteiden jakamista koskevista jäsenvaltioiden ehdotuksista

Toisessa EU-maassa todisteita etsivät tutkijat joutuvat tukeutumaan 50 vuotta vanhoihin hajanaisiin sääntöihin. Heidän on täytettävä monia eri lomakkeita ja käytävä läpi monenlaisia menettelyjä todisteiden hankkimiseksi. Toisen maan viranomaiset voivat olla huomioimatta pyyntöä tai asettaa oman määräaikansa. Euroopan komissio on antanut tänään lausunnon seitsemän EU:n jäsenvaltion (Belgian, Bulgarian, Espanjan, Itävallan, Ruotsin, Slovenian ja Viron) tekemästä eurooppalaista tutkintamääräystä koskevasta ehdotuksesta. Eurooppalainen tutkintamääräys on järjestelmä, jolla helpotetaan oikeusviranomaisten todisteiden saantia kansainvälisiä rikosoikeudellisia menettelyjä (tai tutkimuksia) varten. Ehdotuksen mukaisesti viranomaisten olisi mahdollista pyytää toisen maan viranomaisia tutkimaan, jakamaan ja keräämään todisteita. Jos esimerkiksi ruotsalainen tutkija jäljittää Espanjaan paennutta rikollista, hän voisi pyytää kollegoitaan suorittamaan kotietsinnän. Komission tänään julkaisemassa lausunnossa tunnustetaan lisäarvo, joka syntyy kun tämänhetkinen hajanainen tutkintajärjestelmä korvataan yhtenäisellä oikeudellisella kehyksellä. Siinä todetaan myös, että on tarpeen saada vahvistettua selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka olisivat täysin EU:n perusoikeuskirjan mukaisia. Kyseisiin sääntöihin sisältyisivät todisteiden keräämistä koskevat vähimmäisvaatimukset siten, että todisteita voidaan epäilyksettä käyttää oikeudessa, sekä arkaluonteisten tietojen korkeatasoinen suoja.

”Jotta kansalliset viranomaiset voivat toimia yhteistyössä torjuakseen tehokkaasti rajatylittävää rikollisuutta, ne tarvitsevat selkeät ja epäbyrokraattiset säännöt. Kansainvälistä rikollisliigaa tai useissa maissa raiskauksiin syyllistynyttä henkilöä jäljittävien tutkijoiden ei pitäisi joutua kuluttamaan aikaansa erilaisten lomakkeiden täyttämiseen. Samanaikaisesti meidän on varmistettava, että sovelletaan oikeita menettelyllisiä takeita, joissa otetaan huomioon tutkimuksiin liittyvien henkilöiden, ja erityisesti niiden epäiltyjen, joita ei olla todistettu syyllisiksi, perusoikeudet”, sanoi komission varapuheenjohtaja ja EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding. ”Oikeusviranomaisten saaminen tekemään luottamuksellista yhteistyötä keskenään on sekä arkaluonteista että olennaisen tärkeää. Komissio on jo tehnyt ehdotuksia epäiltyjen oikeuksien parantamiseksi Euroopassa ja luottamuksen lisäämiseksi eri maiden oikeusjärjestelmiin. Me tulemme seuraamaan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä käytävää keskustelua. Olemme valmiita auttamaan jäsenvaltioita neuvottelujen aikana sen varmistamiseksi, että niiden ehdotukset ovat EU:n perusoikeuskirjan mukaisia, ja myöhemmässä vaiheessa kyseisen EU-välineen soveltamiseksi käytännössä.”

Komissio esitti tänään analyysin seitsemän EU:n jäsenvaltion (Belgian, Bulgarian, Espanjan, Itävallan, Ruotsin, Slovenian ja Viron) 21. toukokuuta 2010 tekemästä todisteiden jakamista koskevasta ehdotuksesta. Ehdotuksessa ei annettu todisteiden hyväksyttävyyttä koskevia standardeja. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti myös halunsa osallistua ehdotettuun direktiiviin.

Komissio totesi, että yksinkertaisempaa ja yhtenäisempää järjestelmää koskevasta jäsenvaltioiden ehdotuksesta voisi olla etua, jos sitä tuettaisiin asianmukaisilla menettelyitä ja perusoikeuksia koskevilla standardeilla. Tutkijat voisivat käyttää yhtä vakiolomaketta pyytääkseen todisteita suoraan toisen maan tutkijoilta. He voisivat pyytää esimerkiksi todistajanlausuntoja tai kotietsinnän suorittamista. Käyttämällä videoyhteyttä myös uhreja autettaisiin, sillä heidän ei tarvitsisi kertoa koettelemuksiaan useita kertoja tai matkustaa tietylle lainkäyttöalueelle.

Viranomaiset voisivat kieltäytyä tunnustamasta tai toteuttamasta pyyntöjä ainoastaan rajatuissa olosuhteissa kuten silloin, jos kyseessä on kansallinen turvallisuus.

Komissio kuitenkin huomautti, että viranomaiset eivät mielellään käytä jaettuja todisteita, kuten pankki- ja puhelintietoja tai DNA-tietoja ilman keskinäistä luottamusta sen osalta, miten tiedot on saatu. Sen vuoksi on vahvistettava koko EU:n kattavat todisteiden keräämistä koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset sen varmistamiseksi, että todisteet hyväksytään käytettäviksi oikeudessa ja että niissä otetaan huomioon perusoikeudet ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat oikeudet. Tietojen vaihdossa olisi noudatettava EU:n tietosuojasääntöjä.

Kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota neuvottelevat lopullisesta ehdotuksesta, josta sitten äänestetään Euroopan parlamentissa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Komissio päättää sen jälkeen, tekeekö se erillisiä erityisesti todisteiden saamista ja/tai hyväksyttävyyttä koskevia ehdotuksia. Kaikkien EU:n sääntöjä koskevien ehdotusten on oltava EU:n perusoikeuskirjan mukaisia.

Taustaa

Joulukuussa 2008 hyväksytty eurooppalainen todisteiden luovuttamismääräys mahdollistaa tiettyjen tutkijoiden pyytää toisiltaan olemassa olevia todisteita, mutta ei uusien todisteiden keräämistä. Eurooppalaisia todisteiden luovuttamismääräyksiä ei ole kuitenkaan annettu yhtään, kun taas eurooppalaisia pidätysmääräyksiä annettiin 14 000 kappaletta vuonna 2008. Syynä tähän on, että luovuttamismääräys on voimassa ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa (Tanskassa).

Viime joulukuussa eurooppalaiset johtajat hyväksyivät Tukholman ohjelman. Komissio on laatinut näiden poliittisten tavoitteiden perusteella toimintasuunnitelman vuosiksi 2010–2014 (IP/10/447).

Voimassa olevat sopimukset muodostavat ainoastaan perustan oikeusviranomaisten keskinäiselle avulle päätösten soveltamisessa, mutta ne eivät ole perusta päätösten keskinäiselle tunnustamiselle. Euroopan neuvosto hyväksyi keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen vuonna 1959. EU:n ministerineuvosto pyrki 29. toukokuuta 2000 tehdyllä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevalla eurooppalaisella yleissopimuksella kannustamaan oikeus-, poliisi ja tulliviranomaisia spontaaniin yhteistyöhön.

Lisätietoja:

Komission lausunto ehdotetusta eurooppalaista tutkintamääräystä koskevasta direktiivistä on saatavissa seuraavassa osoitteessa:

http://ec.europa.eu/justice/news/intro/news_intro_en.htm

Ehdotettu direktiivi on saatavissa seuraavassa osoitteessa:

http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/10/st09/st09288-ad01.en10.pdf

Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaavan komission varapuheenjohtajan Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/reding/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website