Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA SV ET LT LV PL

IP/09/ 945

Bryssel 17. kesäkuuta 2009

Itämeren alueen valtiot sopivat Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevästä suunnitelmasta

Kahdeksan Itämeren alueen jäsenvaltiota allekirjoittivat tänään Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kanssa Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevää suunnitelmaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevä suunnitelma (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP) on tulosta komission aloitteesta tehdystä yhdeksän kuukauden työstä, jossa tarkasteltiin konkreettisia toimia, joilla Viro, Latvia ja Liettua voitaisiin paremmin yhdistää laajempiin EU:n energiaverkkoihin.

”Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitus heijastaa yhteisvastuuta, joka on ohjannut komission ja jäsenvaltioiden työtä. Lokakuussa pidetyn kokouksen jälkeen olemme sopineet useista toimista energiavarmuuden parantamiseksi Itämeren alueella”, totesi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso Eurooppa-neuvostoa edeltävällä päivällisellä, johon osallistuivat Itämeren alueen kahdeksan jäsenvaltion ja niiden hallitusten päämiehet. ”Kiitän erityisesti korkean tason ryhmää, joka laati toimintasuunnitelman muutamassa kuukaudessa kovalla työllä ja antaumuksella.”

Komissaari Piebalgs lisäsi: ” Baltian maat muodostavat energia-asioissa vieläkin erillisen saarekkeen: niiden eristys on lopetettava kiireellisesti. Kun tarkastelen suunnitelman toimia ja hankkeita, jotka alueen maat ovat nyt hyväksyneet, luotan siihen, että tavoite voidaan saavuttaa keskipitkällä aikavälillä.”

Pöytäkirjan allekirjoituksella käynnistetään tämän toimintaohjelman toteutus. Ohjelman päätavoitteena on parantaa Itämeren alueen energiavarmuutta luomalla täysin toimivat ja yhdentyneet energiamarkkinat, joita tarvittavat infrastruktuurit tukevat. Ruotsin odotetaan puheenjohtajakaudellaan edistävän konkreettista jatko-ohjelmaa ja antavan sille etusijan.

Itämeren alueen toimiva yhteenliittäminen Euroopan energiaverkkoihin yksilöitiin yhdeksi kuudesta ensisijaisesta energia-alan infrastruktuurihankkeesta toisessa strategisessa energiakatsauksessa, jonka komissio hyväksyi marraskuussa 2008. BEMIP-suunnitelma ja Pohjoismaiden sähkömarkkinamallin ulottaminen Baltian maihin esitellään myös ”lippulaivahankkeina” niiden Itämeren aluetta koskevien komission hankkeiden joukossa, jotka komissio esitteli viikkoa aiemmin 10. kesäkuuta.

Puheenjohtaja Barroso esitti ajatuksen Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevästä suunnitelmasta viime vuoden lokakuussa samanlaisella Eurooppa-neuvostoa edeltävällä päivällisellä. Pian sen jälkeen perustettiin korkean tason ryhmä, jossa oli jäseniä kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Norja oli tarkkailijajäsen, ja puheenjohtajana toimi Matthias Ruete, energian ja liikenteen pääosaston pääjohtaja. Komissio on auttanut prosessia ja seuraa jatkossa BEMIP-suunnitelman toteutusta. Ensimmäinen suunnitelman edistymistä koskeva kertomus esitetään joulukuussa 2009.

Monet ehdotetuista BEMIP-infrastruktuurihankkeista kuuluvat Euroopan talouden elvytysohjelmaan. Tämä voi merkitä sitä, että alueen energiainfrastruktuurihankkeet saavat yli puoli miljardia euroa lisätukea. Tämä täydentää muita rahoitustuen lähteitä, joita ovat esimerkiksi koheesiorahasto ja Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva ohjelma.

TAUSTAA

BEMIP-suunnitelman korkean tason ryhmä esitti tärkeimmät päätelmänsä loppuraportissaan toimintasuunnitelmana, joka kattaa seuraavat kolme aluetta:

Sähkömarkkinoiden yhdentyminen

Sähkömarkkinoiden rakenteesta on sovittu, ja se noudattaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden mallia. On ehdotettu erityistä etenemissuunnitelmaa, jossa kuvataan käytännön toimet, joilla uuteen markkinamalliin päästään. Tavoitteena on poistaa alueellisten sähkömarkkinoiden esteet Baltian maissa EU:n sähkön sisämarkkinasääntöjen mukaisesti. Suunnitelma kattaa esimerkiksi säännösteltyjen tariffien poistamisen, siirtoverkonhaltijoiden toimien ja asemien eriyttämisen, rajat ylittävien rajoitusten poistamisen, markkinapohjaisen siirtorajoitusten hallintajärjestelmän perustamisen sekä yhteisen varakapasiteetin ja tasesähkömarkkinat, vähittäismarkkinoiden täydellisen avaamisen ja yhteisen sähköpörssin perustamisen Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueelle fyysistä sähkökauppaa varten. Edistyminen näissä markkinoiden rakenteellisissa näkökohdissa on ratkaiseva tekijä Baltian maiden sähköjärjestelmien yhdentämisessä pohjoismaiseen sähkömarkkinamalliin. Kolmen Baltian maan pääministerit allekirjoittivat 27. huhtikuuta Vilnassa yhteisen julkilausuman, jossa he vahvistivat poliittisen sitoutumisensa todellisen markkinoiden avaamisen ja yhdentymisen aikaansaamiseksi sähköalalla.

Sähköverkkojen yhteenliitännät ja sähköntuotanto

Infrastruktuurihankkeet, joiden avulla Itämeren alueen sähkömarkkinat voidaan yhdentää, on yksilöity, ja ne on arvioitu yksinkertaistetulla menetelmällä. Hankkeita on kolmenlaisia:

1) Pohjoismaiden pääsuunnitelma kattaa Pohjoismaiden väliset hankkeet, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen Fenno–Skan II ‑yhteyden, Iso-Beltin Tanskassa, Nea–Järpströmmen-yhteyden Ruotsin ja Norjan välillä, Ruotsin eteläisen yhteyden ja Skagerrak IV-yhteyden Tanskan ja Norjan välillä.

2) Kaikki yksilöidyt yhteenliitäntähankkeet, jotka liittävät Baltian alueen Pohjoismaihin sekä Puolaan (NordBalt eli aiemmin SwedLit Ruotsin ja Liettuan välillä, Estlink-2 Viron ja Suomen välillä sekä LitPol Puolan ja Liettuan välillä), ovat taloudellisesti kannattavia. Baltian maiden välisten sähköverkkojen vahvistaminen kuuluu tähän hankeryhmään.

3) Puolan ja Saksan väliset yhteenliitännät muodostavat kolmannen hankeryhmän. Näihin hankkeiden tärkein vaikutin ei ole markkinoiden yhdentyminen, kuten edellisissä hankeryhmissä, vaan pohjoisen tuulivoimatuotannon aiheuttamat silmukkavirrat (loopflow). Aloitteet, joita eurooppalainen koordinaattori Mr Adamowitsch on käynnistänyt seitsemän maan välisessä Keski- ja Itä-Euroopan foorumissa ja professori Mielczarskin kanssa, kattavat nämä hankkeet.

Kaasun sisämarkkinat ja infrastruktuuri

Tärkein syy infrastruktuurihankkeisiin on toimitusvarmuuden parantaminen siten, että siirtoreittejä ja energialähteitä pyritään monipuolistamaan. On olemassa hyvä näkemys hankkeista, joilla tämä tavoite voitaisiin saavuttaa. Niihin kuuluvat yhteenliitännät, joko uudet yhteydet tai virtaussuunnan kääntäminen, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset sekä kaasun varastoinnin kehittäminen. Korkean tason ryhmä sopi siitä, että BEMIP-suunnitelman kaasuun liittyviä näkökohtia kehitellään edelleen.

For more information see the website .


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website