Navigation path

Left navigation

Additional tools

Laajentuneen EU:n viisi ensimmäistä vuotta ovat tuoneet pysyviä hyötyjä ja antaneet EU:lle paremmat valmiudet talouskriisiä vastaan

European Commission - IP/09/300   20/02/2009

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/09/300

Bryssel 20. helmikuuta 2009

Laajentuneen EU:n viisi ensimmäistä vuotta ovat tuoneet pysyviä hyötyjä ja antaneet EU:lle paremmat valmiudet talouskriisiä vastaan

EU:n viimeisimmät laajentumiset ovat olleet virstanpylväitä Euroopan yhdentymisessä ja niistä on ollut hyötyä kaikille EU:n kansalaisille. Talouden näkökulmasta laajentuminen on parantanut elintasoa uusissa jäsenvaltioissa, ja vanhoille jäsenvaltioille se on puolestaan luonut vienti- ja investointimahdollisuuksia. Se on myös auttanut pönkittämään demokratiaa, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Laajentuneella EU:lla on enemmän painoarvoa ratkottaessa globaaleja kysymyksiä ilmastonmuutoksesta maailmantalouteen ja sen hoitoon. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana EU ei ole pelkästään laajentunut vaan siitä on tullut myös vahvempi, dynaamisempi ja kulttuuriltaan rikkaampi. Nykyisessä vaikeassa maailmanlaajuisessa tilanteessa yhtenä merkittävänä haasteena on torjua houkutus turvautua protektionismiin, joka tuhoaisi ne valtavat hyödyt, joita valtioiden rajat ylittävien sisämarkkinoiden luominen on tuonut 500 miljoonalle ihmiselle.

"Vuoden 2004 ja 2007 laajentumiset olivat huima historiallinen askel. Ne panivat lopun Euroopan kahtiajaolle, auttoivat vakauttamaan demokratian ja niistä koitui taloudellista hyötyä kaikille EU-maille kilpailukyvyn paranemisen, talouden kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen myötä. Emme saisi antaa talouskriisin varjostaa tätä kiistatonta menestystä. Yhdessä pystymme löytämään ratkaisun globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen tai uuteen kansainväliseen taloudenhoitoon. Erikseen emme pysty mihinkään,” painotti talous- ja rahapoliittisista asioista vastaava komissaari Joaquín Almunia.

Laajentumiskomissaari Olli Rehn totesi puolestaan: ”Laajentuminen on toiminut vakauttajana ja demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen veturina Euroopassa. Taloudellisesti se on hyödyttänyt sekä uusia että vanhoja jäsenvaltioita sekä EU:ta yleensä. Se on laajentanut rauhan ja hyvinvoinnin alueen koskemaan lähes 500 miljoonaa ihmistä ja lisännyt painoarvoamme maailmassa."

Viisi vuotta sitten EU:hun liittyi 10 uutta jäsentä[1[1]] Keski- ja Itä-Euroopasta. Tämä lopetti vuosikymmenten kahtiajaon, joka oli seurausta kylmästä sodasta. Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun vuonna 2007. Laajentuneen EU:n viittä ensimmäistä vuotta koskevassa komission tiedonannossa todetaan, että laajentumisesta on ollut valtava hyöty sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille.

Laajentunut EU on nyt maailman suurin yhdentynyt talousalue, jonka osuus on yli 30 prosenttia maailman BKT:stä ja yli 17 prosenttia maailmankaupasta. Tämän ansiosta EU on vaikutusvaltainen globaali toimija. Se voi saada äänensä kuuluville, kun globalisaatiota muovataan eurooppalaisten eduksi.

Henkeä kohti laskettu tulo, joka oli uusissa jäsenvaltioissa 40 prosenttia vanhojen jäsenvaltioiden vuoden 1999 keskiarvosta, on noussut 52 prosenttiin vuonna 2008, ja keskimääräinen kasvu oli 5,5 prosenttia vuosina 2004–2008, kun se oli 3,5 prosenttia vuosina 1999–2003. Tämä ei ole kuitenkaan tapahtunut vanhojen jäsenvaltioiden kustannuksella, sillä niiden vuotuinen kasvu oli 2,2 prosentin luokkaa vuosina 2004–2008 eli suurin piirtein sama kuin vuosina 1999–2003.

Laajentuminen on myös parantanut kaupankäyntimahdollisuuksia. Vuonna 2007 lähes 80 prosenttia uusien jäsenvaltioiden viennistä suuntautui muihin EU-maihin. Vanhojen jäsenvaltioiden vienti uusiin jäsenvaltioihin kasvoi noin 7,5 prosenttiin niiden kokonaisviennistä vuonna 2007, kun vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 4¾ prosenttia.

Työttömyys on uusissa jäsenvaltioissa vähentynyt usein hyvin korkeista lukemista samalle tasolle kuin muualla EU:ssa – työttömyysprosentti oli noin 7 vuonna 2007. Vanhoissa jäsenvaltioissa esiintynyt huolestuneisuus työvoiman laajamittaisesta maahanmuutosta ei ole toteutunut. Useimmissa vastaanottavissa jäsenvaltioissa maahan muuttaneiden työntekijöiden osuus kotimaan työikäisestä väestöstä on jäänyt alle 1 prosentin ja se on mahdollistanut työvoimavajeiden täyttämisen. Väliaikaisuus on ollut tässä maahanmuutossa näkyvä ominaisuus – Yhdistyneessä kuningaskunnassa 50 prosenttia viime vuosien maahanmuuttajista on palannut kotimaahansa.

Tämänhetkinen maailmanlaajuinen kriisi aiheuttaa ongelmia kaikille maille, myös EU-maille, ja työttömyys on kasvussa kaikkialla.

Suuri ja yhtenäinen EU pystyy kuitenkin vastaamaan paremmin tähän ja muihin haasteisiin kuin jäsenvaltiot yksin. EU on vakauttanut pankkijärjestelmää ja elvyttänyt taloutta koordinoiduin toimin. Nämä toimet, joita täydennetään muilla vielä valmisteluvaiheessa olevilla toimilla keskeisten rahoituskanavien palauttamiseksi talouteen, mahdollistavat asteittaisen elpymisen tämän vuoden lopusta alkaen.

Uudet jäsenvaltiot, joissa kasvu on hidastunut jyrkästi, saavat huomattavaa tukea EU:n koheesiopoliittisista rahastoista. Maksutasejärjestelyn avulla EU voi auttaa tilapäistä apua tarvitsevia euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita.

Yhteiset kilpailu- ja valtiontukisäännöt varmistavat yrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet.

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia auttaa yksilöimään uudistuksia, jotka parantavat EU-maiden talouksien kasvumahdollisuuksia ja niiden kestävyyttä maailmanlaajuisia häiriöitä vastaan.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat parhaillaan yhdessä uudistamassa Euroopan sosiaalirahaston toimintaa työllisyyden turvaamiseksi niin vanhoissa kuin uusissakin jäsenvaltioissa. Komissio pyrkii myös vähentämään kriisin laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia muun muassa globalisaatiorahaston avulla.

Uudistettu vakaus- ja kasvusopimus tarjoaa vakaat puitteet kysynnän ja uusien työpaikkojen luomisen stimuloinnille lyhyellä aikavälillä sekä terveen ja kestävän julkisen talouden turvaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

http://ec.europa.eu/economy_finance/thematic_articles/article13913_en.htm

http://ec.europa.eu/enlargement/5years


[1] Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website