Navigation path

Left navigation

Additional tools

Finanssikriisiin myönnetty valtiontuki ei ole vaikuttanut yhtenäismarkkinoihin

European Commission - IP/09/1884   07/12/2009

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/09/ 1884

Bryssel 7. joulukuuta 2009

F inanssikriisiin myönnetty valtiontuki ei ole vaikuttanut yhtenäismarkkinoihin

Euroopan komission viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan valtiontukien määrä on moninkertaistunut finanssikriisin vuoksi. Vuonna 2007 tukea myönnettiin 27:ssä EU-maassa 66,5 miljardia euroa eli 0,52 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2008 tukea myönnettiin jo 279,6 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtiontuen kokonaismäärä oli vuonna 2008 ilman kriisitoimiin kohdennettua tukea 67,4 miljardia euroa eli 0,54 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jäsenvaltioiden ja komission oikea-aikainen ja koordinoitu toiminta on vakauttanut rahoitusjärjestelmää. Euroopan komission valtiontukipolitiikka oli yksi avaintekijöistä, joiden avulla pelastusprosessi on saatu toteutettua menestyksekkäästi ja koordinoidusti. Komissio salli ennenkuulumattomien tukitoimenpiteiden nopean toteuttamisen mutta varmisti samalla, etteivät ne häirinneet yhtenäismarkkinoiden toimintaa vääristämällä suhteettomasti kilpailua. Muun kuin kriisituen määrä pysytteli yleisesti ottaen vakaana, ja tuki kohdistui yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin.

Kilpailuasioiden komissaarin Neelie Kroesin mukaan Euroopassa on viimeisten 14 kuukauden aikana onnistuttu vakauttamaan rahoitusmarkkinat ennenkuulumattomien pelastustoimien ansiosta ja tasoittamaan tietä talouden elpymiselle. ”Hyväksymällä tuen nopeasti ja valvomalla tiukasti sen käyttöä olemme varmistaneet, että valtiontuki on osa kriisin ratkaisua. Olemme siirtyneet pankkijärjestelmän uudelleenjärjestelyvaiheeseen, ja ensimmäiset tärkeät päätökset on jo tehty. Ne koskevat mm. pankkeja KBC, ING, Lloyds, Fortis ja Commerzbank. Vuonna 2009 olemme myös myöntäneet reaalitaloudelle lisätukea, jolla tasoitetaan luottolaman vaikutuksia. On ilahduttavaa, että jäsenvaltiot valvoivat valtiontukia vaikeista ajoista huolimatta ja ohjasivat tukea yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin, kuten tutkimukseen. Hyvin kohdennettu tuki edistää talouden elpymistä," Kroes selittää.

Finanssi kriisin vuoksi myönnetty tuki

Jäsenvaltioiden ja komission koordinoidun toiminnan avulla sekä kriisikohtaisilla säännöillä on voitu ottaa nopeasti käyttöön tarkoituksenmukaisia tukiohjelmia ja tilapäistoimenpiteitä, jotka eivät heikennä tasavertaisia toimintaedellytyksiä EU:ssa.

Jäsenvaltioiden kriisiin varaama ja komission hyväksymä kokonaistuki oli 3 361 miljardia euroa vuonna 2008. Jäsenvaltioiden käytännössä myöntämän kriisituen nimellismäärä kyseisenä vuonna oli kuitenkin paljon alhaisempi, 958 miljardia euroa. Tästä valtiontuen osuudeksi arvioidaan 212,2 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia suhteessa EU-27:n BKT:hen. Tuen osuus on nimellismäärää huomattavasti pienempi erityisesti siksi, että valtiontakauksiin sisältyvän valtiontuen määrä on yleensäkin vain murto-osa takauksen kohteena olevasta määrästä. Sitä paitsi todelliset talousarviovaikutukset tulevat näkyviin vasta sitten, kun valtiontakaukseen joudutaan käytännössä turvautumaan.

Jäsenvaltiot ohjaavat edelleen tukea horisontaalisiin tavoitteisiin

Finanssi kriisitoimista huolimatta jäsenvaltiot ovat ohjanneet edelleen tukea yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin. Noin 88 prosenttia teollisuudelle ja palveluille myönnettävästä tuesta suunnataan nykyisin yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin, ja samalla muun kuin kriisin vuoksi myönnettävän pelastamistuen ja rakenneuudistustuen osuus on supistunut. Jäsenvaltiot panostavat enemmän aluetukeen sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin myönnettävään tukeen, ja tämän odotetaan edesauttavan työpaikkojen luomista tulevaisuudessa.

Yksinkertaistaminen ja joustavuus

Vuosia 2005–2008 koskevaan valtiontuen toimintasuunnitelmaan (ks. IP/05/680 ) tehdyt muutokset tuottavat edelleen tulosta. Uudet poikkeukset ennakkoilmoitusvelvollisuuteen komissiolle joko vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (ks. IP/06/1765 ) tai äskettäin annetun yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (ks. IP/08/1110 ) nojalla vähentävät hallinnollista rasitusta, mutta ne eivät kuitenkaan vaikuta tasavertaisiin toimintaedellytyksiin. Tuen määrästä noin 19 prosenttia myönnetään ryhmäpoikkeusasetusten kautta. Sen lisäksi komissio arvioi 76 prosenttia tuesta tukiohjelmien perusteella. Kun komissio on kerran hyväksynyt ohjelmat, jäsenvaltiot voivat myöntää niiden nojalla tukea useille tuensaajille, eikä komission tarvitse enää tarkastella niitä. Tukitoimenpiteitä, jotka on arvioitava erikseen jokaisen tuensaajan kohdalla, on vain noin 5 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Jäsenvaltiot nauttivat siis erittäin suuresta joustavuudesta samalla, kun tuen soveltuvuutta koskevat periaatteet suojaavat yhtenäismarkkinoita.

Soveltami sen valvonta

Tulostaulusta ilmenee, että sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperinnässä on edistytty. Vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä 9,4 miljardia euroa oli peritty takaisin. Ainoastaan 9 prosenttia sääntöjenvastaisesta tuesta oli vielä perimättä takaisin. Tämä tarkoittaa, että tuensaajat olivat maksaneet takaisin lähes 91 prosenttia sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen kokonaismäärästä. Vuoden 2004 lopussa tällaisesta tuesta oli onnistuttu perimään takaisin vain 25 prosenttia.

Valtiontukien tulostaulu ja sen liite ”Fact and figures on State aid in the EU Member States” sekä jäsenvaltioittain esitettyjä yksityiskohtaisia tilastotaulukkoja ja indikaattoreita on saatavilla komission Europa-verkkosivuilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/studies_reports/studies_reports.html

Ks. myös MEMO/09/540 .

Tuen kokonaismäärä, %:a suhteessa BKT:hen (EU-27, tiedot vuodesta 1992 alkaen)

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED


Tukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: Keskeiset tunnusluvut (ilman kriisitoimenpiteitä)

 

Valtiontu et, mrd €, 2008

Valtiontuet, %:a suhteessa BKT:hen, 2008

Tukien kokonaismäärän kehitys suhteessa BKT:hen, 2003–2008, %-yksikköä (1)

Valtion ­tuen kokonais­määrä, ilman tukea rautatie­liikenteel­le

Teollisuu­delle ja palveluihin myönnetyn tuen kokonais­määrä (ts. ilman tukea maatalou­delle, kalastuk­selle ja liikenteelle)

Valtion­tuen kokonaismäärä, ilman tukea rautatie­liiken­teelle

Teollisuu­delle ja palveluihin myönnetyn tuen kokonais­määrä (ts. ilman tukea maatalou­delle, kalastukselle ja liikenteelle)

Valtion­tuen kokonaismäärä, ilman tukea rautatie­liiken­teelle

Teollisuu­delle ja palveluille myönne­tyn valtion­tuen kokonais­määrä

Horison­taalisiin tavoitteisiin myönnetyn tuen osuus %:a teollisuu­delle ja palveluille myönne­tystä kokonais­tuesta, 2008

Horiso n­taalisiin tavoitteisiin myönnetyn tuen osuuden kehitys suhteessa kokonais­tukeen, 2003–2008, %-yksikköä (1)

EU -27

67,4

52,9

0,54

0,42

- 0,05

- 0,05

88

10,8

EU -15

57,1

45,8

0,50

0,40

- 0,03

- 0,02

88

4,3

EU -12

10,3

7,1

1,05

0,72

- 0,46

- 0,50

87

48,1

Belgia

1,6

1,2

0,46

0,36

0,08

0,09

99

- 1,0

Bulgaria

0,4

0,0

1,30

0,12

0,60

- 0,20

91

38,4

Tšekki

1,4

1,2

0,97

0,78

- 0,47

- 0,51

94

65,3

Tanska

1,9

1,7

0,80

0,71

0,01

0,02

94

1,2

Saksa

15,7

14,2

0,63

0,57

- 0,09

- 0,08

87

7,5

Viro

0,0

0,0

0,29

0,09

0,00

- 0,02

100

0,0

Irlanti

1,9

0,7

1,05

0,38

0,30

0,06

84

11,4

Kreikka

1,0

0,8

0,42

0,33

- 0,04

0,06

98

1,5

Espanja

5,2

4,4

0,48

0,40

- 0,02

- 0,04

79

8,1

Ranska

10,3

7,6

0,53

0,39

- 0,04

- 0,01

96

18,7

Italia

5,5

4,5

0,35

0,29

- 0,07

- 0,06

85

- 10,4

Kypros

0,1

0,1

0,65

0,47

- 1,12

-0,90

95

61,1

Latvia

0,2

0,0

0,88

0,20

0,32

0,03

100

10,1

Liettua

0,3

0,2

0,82

0,53

0,18

0,10

100

54,2

Luxemburg

0,1

0,1

0,20

0,15

- 0,11

- 0,04

100

0,0

Unkari

2,5

1,9

2,38

1,81

- 0,10

0,21

81

19,0

Malta

0,1

0,1

2,00

1,74

- 0,78

- 0,86

2

- 2,1

Alankomaat

2,2

1,5

0,36

0,25

- 0,04

0,03

98

3,0

Itävalta

1,3

1,1

0,46

0,38

0,06

0,07

99

- 20,7

Puola

3,7

2,9

1,02

0,80

-0,84

- 0,82

93

67,1

Portugali

1,6

1,5

0,93

0,92

0,15

0,19

16

- 3,5

Romania

0,9

0,3

0,64

0,18

- 0,55

-0,99

53

15,6

Slovenia

0,2

0,2

0,66

0,47

- 0,10

-0,09

89

8,7

Slovakia

0,4

0,3

0,53

0,42

- 0,04

-0,07

84

21,1

Suomi

2,1

0,8

1,13

0,44

- 0,13

0,02

98

- 0,2

Ruotsi

3,0

2,7

0,92

0,82

0,15

0,16

100

- 0,3

Yhdistynyt kuningaskunta

3,8

3,1

0,21

0,17

- 0,04

- 0,02

91

- 4,8

Norja

2,3

1,7

0,74

0,56

ei ole (2)

ei ole

ei ole

ei ole

Islanti

0,02

0,02

0,21

0,21

ei ole

ei ole

ei ole

ei ole

Liechtenstein

0,001

0,001

0,03

0,03

ei ole

ei ole

ei ole

ei ole

Huom. Tiedot kattavat kaikki EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiontukitoimenpiteet, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet ja komissio on tutkinut. Maataloutta ja kalastusta koskevat yhteisön säännöt eivät kuulu ETA-sopimuksen soveltamisalaan, ja tämän vuoksi näitä sektoreja ei ole otettu huomioon EFTA-maiden osalta. (1) Vuosien 2003–2005 ja 2006–2008 välisen vuosikeskiarvon muutos prosenttiyksikköinä. Lähde: Kilpailun pääosasto, energian ja liikenteen pääosasto, maatalouden pääosasto, meri- ja kalastusasioiden pääosasto ja EFTAn valvontaviranomainen.(2) Tietoja ei ole saatavilla.

Kriisitoimenpiteisiin liittyvä valtiontuki (2008 , mrd €)

 

Hyväk ­sytty määrä yhteensä 2008

Hyväk ­sytty määrä yhteen­sä 1.1. - 31.3.2009

Hyväksyt ­ty määrä yhteensä 2008 – 31.3.2009

Hyväksyt ­ty määrä yhteensä 1.4. - 11.11.2009

Hyväksyt ­ty määrä yhteensä 2008 – 11.11.2009

Avus ­tukset

Pääomaosakkuudet

Korkot ukilainat

Takaukset

Kriisituki yhteensä vuonna 2008

Myönnet ­ty kriisituki yhteensä %:a suhtees­sa BKT:hen

Pankki ­sektorin osuus koko talou­desta, %

Nimellis ­arvo

Myönnetty tuki

Nimellisarvo

Myönnet ­ty tuki

Nimellis ­arvo

Myönnet ­ty tuki

Nimellis ­arvo

Myönnet ­ty tuki

%

%

Belgia

255,15

7,80

262,95

25,36

288,31

 

16,40

11,70

 

 

30,40

6,08

46,80

17,78

5,17

5,4

Tanska

585,44

13,50

598,94

0,82

599,75

 

0,50

0,50

2,35

2,35

0,00

0,00

2,85

2,85

1,22

5,4

Saksa

545,23

20,00

565,23

23,90

589,13

8,86

11,20

11,20

23,78

3,17

137,10

27,90

180,94

51,14

2,05

3,6

Irlanti

376,00

5,00

381,00

7,50

388,50

 

 

 

 

 

355,76

35,58

355,76

35,58

19,16

10,9

Kreikka

28,00

 

28,00

 

28,00

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4,0

Espanja

250,00

 

250,00

 

250,00

 

-

-

 

 

99,13

0,93 

99,13

0,93

0,09

5,1

Ranska

341,25

4,70

345,95

 

345,95

 

11,50

11,50

 

 

31,40

4,98

42,90

16,48

0,85

4,7

Italia

20,00

 

20,00

 

20,00

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4,8

Kypros

 

 

 

3,00

3,00

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7,8

Latvia

7,44

 

7,44

 

7,44

 

 

 

0,96

0,96

 

 

0,96

0,96

4,17

6,2

Luxemburg

7,00

 

7,00

0,26

7,26

 

2,50

2,50

 

 

1,50

0,30

4,00

2,80

7,64

29,1

Unkari

 

5,99

5,99

0,04

6,03

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4,0

Alankomaat

217,75

22,79

240,54

 

240,54

 

10,75

10,75

3,00

3,00

3,34

0,33

17,09

14,08

2,37

5,6

Itävalta

90,00

 

90,00

0,10

90,10

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5,6

Puola

 

 

 

10,00

10,00

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5,1

Portugali

20,00

0,45

20,45

4,00

24,45

 

 

 

 

 

4,30

0,43

4,30

0,43

0,26

8,2

Slovenia

12,00

 

12,00

 

12,00

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4,3

Suomi

50,00

 

50,00

4,00

54,00

 

 

 

 

 

0,12

0,00

0,12

0,00

 

2,9

Ruotsi

150,52

4,80

155,32

 

155,32

 

0,25

0,25

0,00

0,00

1,14

0,11

1,39

0,36

0,11

3,6

Yhdistynyt kuningaskunta

405,15

11,25

416,40

95,77

512,17

5,02

46,47

46,47

2,86

0,43

146,93

16,83

201,28

68,75

3,79

7,6

EU-27 yhteensä

3360,92

96,28

3457,20

174,74

3631,94

13,89

99,57

94,87

32,95

9,92

811,12

93,48

957,52

212,15

1,70

-


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website