Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/09/1824

Bryssel 26. marraskuuta 2009

EU laajentamassa lomamatkailijan suojaa

Miljoonat matkustajat varaavat internetin tai matkatoimiston kautta lomapaketteja, jotka sisältävät lennot, hotellivaraukset, autonvuokrauksen jne. Heille on nyt luvassa vahvempi taloudellinen suoja siltä varalta, että jokin menee pieleen. Tällaista kaavaillaan Euroopan komission suunnitelmissa, joista käynnistetään nyt kuulemiskierros. Komissio haluaa kommentteja siitä, laajennettaisiinko vuonna 1990 annetun EU:n pakettimatkadirektiivin tarjoamaa perussuojaa, joka liittyy annettaviin tietoihin, korvausvastuuseen ala-arvoisista palveluista ja palveluntarjoajan maksukyvyttömyyteen. Suoja koskisi myös sellaisia uudenlaisia matkapaketteja, jotka kuluttaja kokoaa itse – monesti internetin kautta yhdeltä sivustolta tai erilaisilta yhteistyössä toimivilta sivustoilta. Itse koottavia paketteja tekee 23 prosenttia EU:n kuluttajista, ja esimerkiksi Irlannissa ja Ruotsissa luku on yli 40 prosenttia. EU:n kuluttajansuojasäännöt eivät nykyään monia näistä paketeista koske, vaikka kuluttajista 67 prosenttia niin luulee. Viime aikoina on lentoyhtiö toisensa jälkeen mennyt nurin, ja siksi nyt on kaavailtu, että kuluttajat saisivat suojan palveluntarjoajan maksukyvyttömyyden tapauksessa perinteisten ja itse koottujen pakettimatkojen lisäksi muulloinkin, vaikkapa pelkän lentolipun varatessaan.

EU:n kuluttajakomissaari Meglena Kuneva peräänkuuluttaa vahvaa suojaa: ”Pakettimatka on voitava varata rauhallisin mielin, ja niitä tarjoavien yritysten on pystyttävä kilpailemaan tasapuolisin ehdoin”. Erityisen huolissaan Kuneva on palveluntarjoajan maksukyvyttömyydestä. ”Näimme televisiosta, kuinka tuhannet lomamatkailijat juuttuivat lentokentille, kun esimerkiksi Sky Europe, XL, Futura ja Zoom menivät konkurssiin. Jokainen nuo kuvat nähnyt lienee samaa mieltä siitä, että nyt on vakaasti pyrittävä siihen, että kaikilla kuluttajilla on suoja palveluntarjoajan maksukyvyttömyyden varalta.”

Nykyiset säännöt

EU:n pakettimatkadirektiivi annettiin vuonna 1990, jolloin suosituin lomamatka oli kuvastosta löytynyt kahden viikon paketti, joka varattiin matkatoimistosta. Direktiivin piiriin kuuluvat lomapaketit, jotka sisältävät ainakin kaksi seuraavista: matkat, majoitus ja muut palvelut, kuten kiertoajelut (jotka kuuluvat paketin hintaan).

Direktiivin tarjoamaan suojaan kuuluvat vaatimukset esitteissä annettavista tiedoista, peruutusoikeus ilman seuraamuksia, palveluihin liittyvä vastuu (jos esim. hotelli ei täytä vaatimuksia) sekä suoja matkanjärjestäjän tai lentoyhtiön vararikon varalta.

Kuusi ensisijaista seikkaa tarkasteltavaksi

Vuoden 1990 direktiivi ei enää sovellu tämän päivän matkailumarkkinoille. Internet ja halpalentoyhtiöt ovat muuttaneet liiketoiminnan malleja ja kuluttajien käyttäytymistä. Yhä useammin kuluttajat kokoavat oman varauspakettinsa. Se tapahtuu usein internetissä.

Tarkasteltavaksi on valittu kuusi ensisijaista osa-aluetta:

1. Pakettimatkadirektiivin soveltamisala: Millaisia uudentyyppisiä lomapaketteja direktiivin olisi katettava? Niitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

1) Kuluttajan omat paketit, jotka hän kokoaa internetissä yhdeltä ja samalta sivustolta.

2) Kumppanuussopimuksia solmineiden, toisiinsa linkitettyjen sivustojen kautta kootut paketit. Tällaisessa tapauksessa kuluttaja voi esimerkiksi varata ensin lennon, minkä jälkeen hänet ohjataan toiselle sivustolle, jolta voi varata hotellin tai vuokrata auton.

3) Muut vielä direktiivin ulkopuolella olevat matkajärjestelyt, kuten risteilyt, majoituksen sisältävät kuljetukset (esim. yön yli kestävät laiva- tai junamatkat) tai muut sellaiset. Tarkempia tietoja asiakirjassa MEMO/09/523.

2. Tiedot: Kuulemisasiakirjassa pyydetään mielipiteitä siitä, mitä tietoja kuluttajille on annettava, missä vaiheessa ja missä muodossa. Nykyisessä pakettimatkadirektiivissä pääpaino on esitteissä eikä muita välineitä, kuten verkkosivustoja, mainita.

3. Vaatimustason alittaviin palveluihin ja kuluttajien avustamiseen liittyvä vastuuvelvollisuus: Kenen pitäisi olla korvausvastuussa niistä palveluista ja siitä avusta, joita kuluttajille tarjotaan matkan aikana ilmenevissä ongelmatapauksissa? Aiempi käytäntö, jossa erotellaan kuljetuksen järjestäjät, matkanjärjestäjät ja matkatoimisto, on käynyt hämäräksi, eikä ongelmatapauksissa välttämättä tiedetä, kuka on vastuussa.

4. Sopimukseen tehtävät muutokset: Pakettimatkadirektiivin perusteella kuluttaja voi purkaa sopimuksen ilman seuraamuksia, jos sen keskeiset ehdot muuttuvat. Niitä ovat esimerkiksi kokonaishinta ja lentoyhtiön tai muun kuljetuksista vastaavan tahon vaihtuminen. Esillä on myös mahdollinen tarve muuttaa hintamuutoksiin sovellettavia sääntöjä.

5. Maksukyvyttömyys: Pakettimatkadirektiivin mukaan matkanjärjestäjän tai matkatoimiston on järjestettävä vakuus koko kuluttajan maksaman hinnan palauttamiselle ja asiakkaan kotiuttamiselle vararikon tapauksessa. Maksukyvyttömyyden riski on viime aikoina kasvanut. Viime aikoina lentoyhtiö toisensa jälkeen on ajautunut vararikkoon, ja sen vuoksi komission kuulemisasiakirjassa pohditaan, pitäisikö maksukyvyttömyystapauksiin liittyvä suoja ulottaa myös pelkkiin lentolippuihin (jotka eivät siis kuulu mihinkään pakettiin). Tällöin matkustajalle korvattaisiin lipun hinta tai hänelle järjestettäisiin matka kotimaahan, jos asianomainen lentoyhtiö tekee konkurssin.

6. Matkaturvamerkki: Suunnitelmissa on erityinen EU:n matkaturvamerkki, jolla merkittäisiin ne matkailutuotteet tai niiden yhdistelmät, joiden osalta laki antaa suojan.

Mitä seuraavaksi?

Komission tarkoituksena on esittää konkreettisia muutosehdotuksia pakettimatkadirektiiviin syksyllä 2010. Se aikoo myös tarkastella uudelleen lentomatkustajien oikeuksia ja puuttua silloin lukuisiin kuluttajia koskeviin kysymyksiin, joista yksi on lentoyhtiön maksukyvyttömyys.

Pakettimatkoihin liittyvää kehitystä

  • Eurooppa on matkailumarkkinoiltaan maailman suurin alue: vuonna 2008 myynti oli 246 miljardia euroa. Matkailumarkkinoiden suurin segmentti ovat 40 prosentin osuudellaan (98,4 mrd. euroa) perinteiset pakettimatkat eli mm. kuljetuksen ja majoituksen sisältävät valmismatkat. Erillisistä osista koottujen räätälöityjen pakettien osuus on kolmannes ja muiden matkajärjestelyjen neljännes.

  • Tänään suurin osa EU-kansalaisista eli 56 prosenttia lomailijoista tekee matkajärjestelynsä itse mieluummin kuin ostaa perinteisen pakettimatkan, joka kuuluu pakettimatkadirektiivin soveltamisalaan.

  • On yhä yleisempää, että kuluttajat kokoavat matkapakettinsa itse eli varaavat useampia palveluja, kuten lentoja ja majoitusta, joko samalta tarjoajalta tai siltä ja sen yhteistyökumppaneilta. Esimerkkitapauksessa asiakas voi ensin varata lennon, minkä jälkeen hänet ohjataan toiselle sivustolle, jolta voi varata hotellin tai vuokrata auton.

  • On syytä huomata, että tässä tarkastelussa ei käsitellä aidosti erillisiä varauksia, joissa kuluttaja ostaa eri palveluja eri myyjiltä tai eri sivustoilta, jotka eivät ole kytköksissä toisiinsa tai joilla ei ole samaa tuotemerkkiä. Tällaisia itsenäisiä matkajärjestelyjä ei pidetä pakettimatkoina.

  • Itse matkapakettinsa kokoavien kuluttajien määrä on rajussa kasvussa. Kahden viime vuoden aikana EU:n kansalaisista 23 prosenttia on tehnyt tai teettänyt tällaisen paketin. Luku on jopa yli 40 prosenttia esimerkiksi Irlannissa (46 %) ja Ruotsissa (44 %) ja erittäin suuri myös mm. Sloveniassa (42 %) ja Italiassa (36 %). Tarkempia tietoja löytyy asiakirjan MEMO/09/523 taulukosta 1.

  • Monet tällaiset yksilölliset paketit eivät tätä nykyä kuulu EU:n matkapakettidirektiivin tarjoaman suojan piiriin. Direktiivin suojaa vaille jääkin yhä useampi pakettimatkoja varaava kuluttaja. Muutoksen laajuutta kuvaa se, että kun vuonna 1997 Yhdistyneestä kuningaskunnasta lomalennolle lähteneistä 98 prosenttia kuului direktiivin suojan piiriin, vuonna 2005 osuus oli alle 50 prosenttia.

  • Lisäksi on selvää, etteivät kuluttajat ole tietoisia siitä, että heidän lakisääteinen turvansa riippuu matkajärjestelyjen ostotavasta, vaikka paketin osat olisivat samat. Direktiivin piiriin kuulumattomia yksilöllisiä paketteja käyttäneistä kuluttajista 67 prosenttia luuli olevansa suojattu vaikkei näin ollut. Pieleen mennyt yksilöllinen paketti aiheuttaa kuluttajalle keskimäärin 600 euron menetykset.

  • Yli puolet räätälöityjä paketteja tai itsenäisiä järjestelyjä ostavista kuluttajista uskoo, että heillä on suoja lentoyhtiön konkurssin varalta. Monessa tapauksessa näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole.

  • Yritysten maksukyvyttömyys on viime aikoina lisääntynyt, ja siksi konkurssista on tullut kuluttajille entistä suurempi huolenaihe. Marraskuun 2005 ja syyskuun 2008 välisenä aikana 29 lentoyhtiötä teki konkurssin.1 Esimerkiksi Ranskassa lisäksi 125 matkanjärjestäjää teki vuonna 2008 konkurssin (kärsimään joutui yli 9 000 kuluttajaa), kun vuonna 2006 luku oli 95 (hieman yli 2 500 kuluttajaa).2 Konkurssien vaikutukset matkailijoihin riippuivat siitä, oliko liput ostettu pakettimatkan osana. Koska matkailu on muuttunut huomattavasti sitten direktiivin antamisen vuonna 1990, on syytä pohtia erityisesti sitä, pitääkö maksukyvyttömyyden varalta tarjottavan suojan vaihdella sen mukaan, onko lentolippu ostettu osana pakettia vai erikseen.

Kuulemisasiakirja

Kuuleminen alkaa 26.11.2009 ja päättyy 7.2.2010.

Kuuleminen verkossa:

http://ec.europa.eu/consumers/rights/travel/consultation_en.htm

Lisätietoja pakettimatkoista: http://ec.europa.eu/consumers/rights/travel_en.htm

1 :

Euroopan komission selvitys kuluttajien suojelemisesta ilmailualan konkursseilta.

2 :

APS, Ranskan matkavakuusrahasto.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website