Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/08/1858

Bryssel, 3. joulukuuta 2008

Itäinen kumppanuus – kunnianhimoinen uusi luku EU:n suhteissa itänaapureihinsa

Komission ehdotus uudesta itäisestä kumppanuudesta edustaa ratkaisevaa muutosta EU:n suhteissa Armeniaan, Azerbaidžaniin, Georgiaan, Moldovaan, Ukrainaan ja Valko-Venäjään[1]. Pitkälle tähtäävä kumppanuus lisää merkittävästi poliittisen sitoutumisen tasoa, ja siihen sisältyy mahdollisuus uuden sukupolven assosiaatiosopimuksiin, laajamittainen yhdentyminen EU:n talouteen, kansalaisten mahdollisuus matkustaa EU-maihin entistä helpommin edellyttäen, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät, kaikkia osapuolia hyödyttävä lisääntynyt energiavarmuus ja suurempi rahoitustuki. EU ehdottaa entistä aktiivisempaa tukea kumppanien uudistuspyrkimyksille uuden instituutioiden kehittämisohjelman avulla ja uutta monenvälistä ulottuvuutta, joka auttaa kumppaneita vastaamaan yhdessä yhteisiin haasteisiin. Uuteen kumppanuuteen sisältyy uusia toimia, joilla tuetaan näiden kuuden maan yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä, ja viisi keskeistä aloitetta, jotka ovat hyvin konkreettinen osoitus EU:n tuesta.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi, että itäisen kumppanuuden tavoitteet, poliittinen assosiaatio ja taloudellinen yhdentyminen, saavutetaan vain, kun kumpikin osapuoli osoittaa voimakasta poliittista tahtoa ja sitoutumista. Osapuolten on investoitava entistä enemmän keskinäiseen vakauteen ja vaurauteen. Barroson mukaan merkittävät poliittiset ja taloudelliset edut tasapainottavat tämän nopeasti, ja sekä EU:n että itäisten kumppanien vakaus ja turvallisuus paranevat.

Ulkosuhteista ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaava komission jäsen Benita Ferrero-Waldner puhui uuden luvun aloittamisesta suhteissa itänaapureihin. ”Viime vuosina saavutetun edistyksen pohjalta olemme valmistelleet tavoitteellisen ja samalla tasapainoisen tarjouksen. Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian tapahtumat vaikuttavat EU:n turvallisuuteen ja vakauteen. Politiikkamme näiden alueiden maita kohtaan tulisi olla lujaa, ennakoivaa ja yksiselitteistä. EU jatkaa räätälöityjen ohjelmien tekemistä entistä laajemmassa mitassa ja lisää vahvan monenvälisen ulottuvuuden. Periaatteenamme on kuitenkin edelleen, että edistyksen on tapahduttava samanaikaisesti kumppaniemme uudistuspyrkimysten kanssa, mutta tämä uusi paketti tarjoaa myös voimakkaampaa tukea, joka auttaa niitä tavoitteiden saavuttamisessa. Itäinen kumppanuus vastaa EU:n itäisten naapurimaiden toiveisiin lähentyä Euroopan unionia. Vakaammat olot, parempi hallinto ja talouskasvu unionin itärajoilla ovat kuitenkin mitä suurimmassa määrin myös EU:n etu."

EU:n itäpuolella on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 1989 jälkeen. Euroopan unionin laajentuminen useampaan kertaan on tuonut itäiset naapurit maantieteellisesti lähemmäs, ja Euroopan naapuruuspolitiikalla tuetut uudistukset ovat lähentäneet näitä maita poliittisesti ja taloudellisesti EU:n kanssa. EU:lla on jatkuvasti kasvava vastuu kumppaneiden auttamisesta edessä olevissa poliittisissa ja taloudellisissa haasteissa, ja se tukee niiden pyrkimyksiä suhteiden lähentämiseen, varsinkin kun otetaan huomioon Georgiassa viime kesänä puhjennut konflikti. Kaukasian konfliktin jälkeen Eurooppa-neuvosto pyysi 1. syyskuuta komissiota esittämään ehdotuksensa suunniteltua aikaisemmin.

  • Neuvoteltuaan itäisten kumppaneiden kanssa komissio ehdottaa sitoutumista tiiviimpiin kahdenvälisiin suhteisiin itäisten kumppanien kanssa ja uuden monenvälisen yhteistyökehyksen käyttöönottoa. Aloitteen keskeisenä tavoitteena onuudet assosiaatiosopimukset, joihin sisältyy laaja-alaisia ja pitkälle kehitettyjä vapaakauppasopimuksia niiden valtioiden kanssa, jotka ovat valmiita sopimusten edellyttämiin kauaskantoisiin sitoumuksiin EU:n kanssa;
  • EU:n rahoittamat kattavat ohjelmat kumppaneiden hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi;
  • asteittainen yhdentyminen EU:n talouteen (nopeudessa on kumppanien taloudesta johtuvaa epäyhdenmukaisuutta), mihin sisältyy oikeudellisia sitoumuksia sääntelyn lähentämisestä;
  • kumppaneiden kannustaminen keskinäisen vapaakauppaverkoston kehittämiseen. Tämä voisi pitkällä aikavälillä johtaa naapureiden muodostamaan talousyhteisöön;
  • liikkuvuus- ja turvallisuussopimusten tekeminen, jolla helpotetaan laillista matkustamista EU:n alueelle samalla, kun tehostetaan korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjuntaa. Nämä sopimukset kattaisivat myös mm. turvapaikkajärjestelyjen uudistamisen vastaamaan EU:n vaatimuksia ja yhdennettyjen rajaturvallisuusrakenteiden luomisen. Lopullisena tavoitteena on viisumivapaa matkustaminen kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa;
  • komissio selvittää mahdollisuuksia työvoiman liikkuvuuteen, jonka tavoitteena on avata enemmän EU:n työmarkkinoita;
  • EU:n ja sen itäisten kumppaneiden energiavarmuuden lisääminen;
  • kumppanimaiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen kohdistuvat ohjelmat erityisesti niiden jyrkkien taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseksi;
  • neljän monenvälisen toimintalinjan luominen: demokratia, hyvä hallinto ja vakaus; taloudellinen yhdentyminen ja yhteensopivuus EU:n politiikkojen kanssa; energiavarmuus; ihmisten väliset yhteydet kumppaneiden maakohtaisten uudistuspyrkimysten tukemiseksi;
  • keskeiset aloitteet: yhdennetty rajaturvallisuusohjelma; pk-yritysten rahoitusväline; alueellisten sähkömarkkinoiden, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen; eteläisen energiakäytävän kehittäminen; yhteistyö luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien estämiseksi, niihin varautumiseksi ja reagoimiseksi;
  • ihmisten välisten yhteyksien sekä kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden osallistumisaktiviteetin edistäminen, mukaan luettuna Euroopan parlamentti;
  • lisärahoitustuki – tuen määrä kasvaa huomattavasti 450 miljoonasta eurosta vuonna 2008 785 miljoonaan euroon vuonna 2013. Tämä merkitsee 350 miljoonan euron lisäystä vuosiksi 2010–2013 suunniteltuihin määrärahoihin. Lisäksi komissio kohdentaa uudelleen 250 miljoonaa euroa, jotka oli jo varattu EKP:n alueellisille ohjelmille.

Komissio ehdottaa tämän aloitteen käynnistämistä erityisessä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa keväällä 2009.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/external_relations/eastern/docs/index_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/index_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_armenia_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_azerbaijan_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_belarus_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_georgia_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_moldova_en.htm

http://ec.europa.eu/world/enp/partners/enp_ukraine_en.htm


[1] Taso, jolla Valko-Venäjä osallistuu itäiseen kumppanuuteen, riippuu EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden yleisestä kehittymisestä.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website