Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/08/1771

Bryssel 26. marraskuuta 2008

Komissio käynnistää mittavan elvytyssuunnitelman kysynnän tukemiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi Euroopan talouteen

Euroopan komissio on tänään esittänyt kattavan suunnitelman Euroopan talouden elvyttämiseksi talouskriisistä. Elvytyssuunnitelma perustuu kahteen toisiaan tukevaan pääperiaatteeseen. Ensinnäkin suunnitelmassa on lyhyen aikavälin toimia kysynnän lisäämiseksi, työpaikkojen turvaamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Toiseksi suunnitelmalla kannustetaan "älykkäisiin investointeihin" kasvun nopeuttamiseksi ja kestävän vaurauden luomiseksi pitemmällä aikavälillä. Suunnitelmassa edellytetään oikein ajoitettuja, kohdennettuja ja väliaikaisia finanssipoliittisia elvytystoimia, joiden määrä on noin 200 miljardia euroa eli 1,5 % EU:n BKT:stä. Elvytykseen käytetään sekä jäsenvaltioiden talousarvioita (noin 170 miljardia euroa, joka on 1,2 % BKT:stä) ja EU:n ja Euroopan investointipankin talousarvioita (noin 30 miljardia euroa eli 0,3 % BKT:stä). Kutakin jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään merkittäviin toimiin, jotka ovat eduksi maan omille kansalaisille ja muulle Euroopalle. Elvytyssuunnitelmalla vahvistetaan ja nopeutetaan Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisesti jo käynnistettyjä uudistuksia. Siihen sisältyy laajoja kansallisia ja EU-tason toimia kotitalouksien ja yritysten auttamiseksi, ja tuki keskitetään kaikkein haavoittuvimmille tahoille. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia yrittäjyyden, tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi mm. auto- ja rakennusteollisuudessa. Elvytyssuunnitelmalla on tarkoitus tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luoda samalla kipeästi kaivattuja työpaikkoja kannustamalla esimerkiksi strategisia investointeja energiatehokkaisiin rakennuksiin ja teknologioihin.

”Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia”, sanoi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. ”Kansalaistemme työpaikat ja hyvinvointi ovat vaakalaudalla. Olemme jo toteuttaneet ennennäkemättömiä koordinaatiotoimia rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi; nyt koordinaatio on laajennettava myös reaalitalouteen. Tämä elvytyssuunnitelma on mittava ja tehokas, mutta samalla myös strateginen ja kestävä. Se perustuu komission 29. lokakuuta tekemiin ehdotuksiin, jotka olivat ensimmäiset suunnitelmat rahoitussektorin kriisituen laajentamiseksi ja reaalitalouden ongelmien ratkaisemiseksi. Olen iloinen voidessani todeta, että ne olivat ja ovat innoituksen lähteenä jäsenvaltioiden ilmoittamille toimenpiteille.” Puheenjohtaja Barroso jatkoi: ”Elvytyssuunnitelman avulla pystytään turvaamaan miljoonien ihmisten työpaikat lyhyellä aikavälillä. Suunnitelman avulla kriisi voidaan kääntää mahdollisuudeksi luoda ympäristön kannalta kestävää kasvua ja enemmän ja parempia työpaikkoja tulevaisuudessa.

Oikein ajoitetuilla, kohdennetuilla ja väliaikaisilla finanssipoliittisilla elvytystoimilla autetaan Euroopan talous takaisin nousuun vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. "Älykkäät investoinnit" tulevaisuuden taitoihin ja teknologiaan kiihdyttävät Euroopan kehitysvauhtia Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian puitteissa dynaamiseksi, vähäpäästöiseksi 2000-luvun taloudeksi. Jos Eurooppa toimii määrätietoisesti tämän elvytyssuunnitelman toteuttamiseksi, voimme päästä takaisin kestävän kasvun tielle ja maksaa takaisin lyhytaikaiset julkisen talouden velat. Jos emme toimi nyt, vaarana on, että joudumme heikentyvän ostovoiman ja vähenevien verotulojen, lisääntyvän työttömyyden ja yhä kasvavien budjettivajeiden taantumakierteeseen", Barroso totesi.

Finanssipoliittinen elvytys (1,5 % BKT:stä)

Elvytyssuunnitelmassa otetaan käyttöön kaikki talouspoliittiset välineet. Suunnitelmaan sisältyy koordinoituja finanssipoliittisia elvytystoimia, joiden määrä on noin 200 miljardia euroa, eli 1,5 % BKT:stä. Tästä noin 170 miljardia euroa (1,2 % BKT:stä) rahoitetaan jäsenvaltioiden talousarviotoimilla ja noin 30 miljardia euroa, eli 0,3 % BKT:stä EU:n talousarviotoimilla ja Euroopan investointipankin kautta. Elvytys pysyttelee vakaus- ja kasvusopimuksen rajoissa mutta hyödyntää sen joustavuuden täysimääräisesti. Jäsenvaltiot, jotka käynnistävät elvytystoimia, hyötyvät kahdella tavalla: ne elvyttävät kysyntää omassa taloudessaan ja ne elvyttävät kysyntää muissa jäsenvaltioissa, mikä tukee merkittävällä tavalla niiden vientiyrityksiä. Koordinoidulla toiminnalla luodaan kerrannaisvaikutuksia ja vältetään hajanaisesta lähestymistavasta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat.

EU:n osuudeksi elvytystoimista suunnitelmassa esitetään, että EU nopeuttaisi maksuja rakennerahastoista ja sosiaalirahastosta jopa 6,3 miljardin euron määrään asti. Energian liitäntäverkkojen ja laajakaistainfrastruktuurin parantamiseksi komissio myöntää vielä 5 miljardia euroa vuosina 2009–2010.

Euroopan investointipankki lisää vuosittaisia interventioitaan EU:ssa noin 15 miljardilla eurolla vuonna 2009 ja samaa suuruusluokkaa olevalla summalla vuonna 2010.

Työpaikkojen turvaaminen ja uusien työpaikkojen luominen

Tärkein tavoite on suojata Euroopan kansalaisia – niin työntekijöitä, kotitalouksia kuin yrittäjiäkin - rahoituskriisin vakavimmilta seurauksilta, sillä ne kohdistuvat ensimmäiseksi juuri heihin.

Komissio ehdottaa selkeyttävänsä Euroopan sosiaalirahaston tukikriteereitä, muuttaa meno-ohjelmaa ja nopeuttaa ennakkomaksuja vuoden 2009 alusta alkaen, jotta jäsenvaltiot saavat aikaisemmin käyttöönsä jopa 1,8 miljardia euroa vahvistaakseen aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, keskittääkseen tukea kaikkein haavoittuvimmille tahoille, lisätäkseen toimia taitojen parantamiseksi ja tarpeen vaatiessa valitakseen täyden yhteisön rahoituksen hankkeille tämän jakson aikana.

Peräti 4,5 miljoonaa euroa koheesiorahoitusta on myös aikaistettu ja sen lisäksi on ryhdytty muihin toimiin suurten investointihankkeiden toteuttamisen nopeuttamiseksi. Tämäkin auttaa osaltaan työpaikkojen turvaamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa.

Euroopan globalisaatiorahaston toimintaa tarkistetaan sen toiminnan nopeuttamiseksi ja sen toiminta-alan laajentamiseksi, jotta rahaston avulla voidaan säilyttää työpaikkoja sekä auttaa uusien työpaikkojen löytämisessä. Myös Euroopan globalisaatiorahaston talousarviota tarkistetaan.

Työvoiman kysynnän lisäämiseksi suunnitelmassa kehotetaan jäsenvaltioita vähentämään työnantajien sosiaaliturvamaksuja alemmissa tuloluokissa ja kehotetaan neuvostoa hyväksymään ennen kevään 2009 Eurooppa-neuvostoa ehdotettu direktiivi, jolla alennetaan alv-veroa pysyvästi työvoimavaltaisilla palvelualoilla.

”Älykkäät investoinnit”

Elvytyssuunnitelmaan sisältyy yksityiskohtaisia ehdotuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksiksi, joissa julkisen sektorin rahoitus tulee niin EU:lta, Euroopan investointipankilta kuin jäsenvaltioiltakin. Tällaisella yhteistyöllä kannustetaan puhtaiden teknologioiden käyttöön tukemalla innovaatioita, joita ovat mm. vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskeva eurooppalainen aloite, jonka rahoitus on vähintään 5 miljardia euroa, energiatehokkaita rakennuksia koskeva eurooppalainen 1 miljardin euron aloite ja tulevaisuuden tehtaita koskeva arviolta 1,2 miljardin euron aloite.

Elvytyssuunnitelmassa korostetaan kautta linjan "älykkäitä investointeja". Koulutus- ja uudelleenkoulutusinvestointeja lisäämällä ihmiset voivat jatkaa työssään ja palata työmarkkinoille samalla kun investoinneilla parannetaan tuottavuutta. Infrastruktuuri- ja energiatehokkuusinvestoinneilla autetaan rakennusalan työllisyyttä, säästetään energiaa ja parannetaan tehokkuutta. Investoinnit vähäpäästöisiin ajoneuvoihin auttavat ympäristönsuojelussa ja antavat eurooppalaisille yrityksille johtoaseman tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

Elvytyssuunnitelmassa annetaan Small Business Act -aloitteen pohjalta lisäapua kaikille pk-yrityksille. Suunnitelmalla mm. poistetaan mikroyrityksiltä vaatimus laatia tilinpäätöksiä, helpotetaan osallistumista julkisiin hankintoihin ja varmistetaan, että viranomaiset maksavat laskunsa yhden kuukauden määräajassa.

Suunnitelmassa on myös lisäaloitteita, joilla on tarkoitus varmistaa, että valtiontukisääntöjä sovelletaan mahdollisimman joustavasti kriisin hoitamisen kannalta, mutta säilyttäen kuitenkin tasapuoliset toimintaedellytykset. Uusiin toimiin sisältyy yksinkertaistamispaketti, jolla nopeutetaan päätöksentekoa, nostetaan väliaikaisesti riskipääoman 'safe harbour' -kynnys 2,5 miljoonaan euroon ja lisätään väliaikaisesti jäsenvaltioiden mahdollisuuksia taata yritysten lainoja.

Tasapainoinen ja eriytetty lähestymistapa

Finanssipoliittisen elvytyksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siihen, kuitenkin niin, että vältetään "yhden koon" -politiikka, joka ei olisi toimiva jäsenvaltioiden erilaisten lähtökohtien vuoksi (ks. IP/08/1617 komission syksyn talousennusteesta). Niillä jäsenvaltioilla, jotka ovat hyödyntäneet hyviä aikoja saavuttaakseen vakaan julkisen talouden rahoitusaseman, on eniten toimintamahdollisuuksia.

Elvytyksen taso on tasapainossa: toisaalta se on riittävää työttömyyden hillitsemiseksi ja miljoonien pk-yritysten pelastamiseksi kriisiltä, toisaalta sen avulla vältetään pitkäaikaisen velan kertyminen tasolle, joka voisi heikentää Euroopan talouden perustaa pitkällä aikavälillä ja johtaa massatyöttömyyteen tulevaisuudessa.

Elvyttämistä on tarkoitus harjoittaa tilapäisesti, minkä jälkeen jäsenvaltioiden tulisi saada julkinen talous kääntymään parempaan suuntaan. Jäsenvaltioita pyydetään selvittämään vuoden 2008 lopulla toimitettavissa tarkistetuissa vakaus- tai lähentymisohjelmissaan, miten ne aikovat tehdä tämän ja varmistaa kestävyyden pitkällä aikavälillä.

Rakenneuudistukset

Komission elvytyssuunnitelmaan kuuluu myös yksittäisten jäsenvaltioiden tarpeisiin räätälöityjä kunnianhimoisia rakenneuudistuksia, joilla on tarkoitus nopeuttaa ja tehostaa elpymistä sekä auttaa ehkäisemään kriisejä tulevaisuudessa. Osa näistä uudistuksista täydentää finanssipoliittisia elvytystoimia tukemalla kysyntää. Niillä esimerkiksi parannetaan markkinoiden toimintaa kuluttajien ostovoiman lisäämiseksi. Tarkoituksenmukaiset rakenneuudistukset yhdessä älykkäiden investointien kanssa auttavat jäsenvaltioita parantamaan Lissabonin strategian ansiosta saavutetun edistyksen pohjalta kilpailukykyä ja pääsemään vahvaan asemaan, jonka ansiosta ne voivat maksaa lainat takaisin ja luoda perustan kestävälle kasvulle.

Suunnitelmalla parannetaan välineitä, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisia sitoumuksiaan. Tällä välin komissio julkaisee 16. joulukuuta eri maita koskevat raportit vuosittaisen Lissabonin strategian tarkastelun yhteydessä. Näissä raporteissa arvioidaan kunkin jäsenvaltion tilanne ja annetaan maakohtaiset lisäsuositukset, jotka komissio kehottaa kevään Eurooppa-neuvostoa hyväksymään. Tämä tarkoittaa, että EU:n johtajat sopivat yhdessä siitä, miten kunkin yksittäisen jäsenvaltion tulee toteuttaa elvytyssuunnitelma varmistaen samalla rahoitusalan keskipitkän aikavälin kestävyys, erityisesti nopeuttamalla Lissabonin strategian mukaisia kilpailukykyä tukevia uudistuksia.

Suunnitelman toteuttaminen

Komissio kehottaa valtion- ja hallitusten päämiehiä hyväksymään elvytyssuunnitelman Eurooppa-neuvostossa 11. ja 12. joulukuuta ja osoittamaan päättäväisyytensä toimia yhdessä tiiviisti koordinoidulla tavalla. Näin Eurooppa voi johtaa reaalitalouden tukemiseksi toteutettavia määrätietoisia toimia maailmanlaajuisesti samalla tavalla kuin sen rahoitusmarkkinajohtajan asema johti sopimukseen G20-huippukokouksessa 15. marraskuuta Washingtonissa.

Tarkemmat tiedot asiakirjassa MEMO/08/735.

Elvytyssuunnitelman koko teksti on pian saatavilla osoitteesta:

http://ec.europa.eu/commission_barroso/president/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website