IP/08/1255
Bryssel 11. elokuuta 2008
Tulossa pian: Euroopan digitaalikirjasto
Euroopan kulttuurien monimuotoisuus – kirjallisuus, musiikki, maalaustaide, valokuvat, elokuvat – jokaisen ulottuvilla yhdellä klikkauksella yhteisen verkkopalvelun kautta. Tämä unelma eurooppalaisesta digitaalikirjastosta voi toteutua tänä syksynä. Komission mukaan EU:n jäsenvaltioilta kaivataan kuitenkin vielä lisätoimia. Komissio käsittelee asiaa tänään julkaistussa tiedonannossa, joka koskee eurooppalaisten kulttuurilaitosten hallussa olevien teosten julkaisemista digitaalisessa muodossa. Kulttuuriteosten digitointi voi tuoda muiden maiden museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot niistä kiinnostuneiden ulottuville ilman matkustustarvetta tai satojen sivujen selaamista tietyn tiedon löytämiseksi. Yksistään Euroopan kirjastoissa on yli 2,5 miljardia kirjaa, mutta vain noin prosentti arkistoidusta materiaalista on saatavilla digitaalisessa muodossa. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita terästämään toimiaan digitoitujen teosten tuomiseksi eurooppalaisten ulottuville opiskelu-, työ- ja vapaa-ajan tarkoituksiin. Komissio suuntaa itse noin 120 miljoonaa euroa vuosina 2009–2010 Euroopan kulttuuriperinnön verkkosaatavuuteen.
”Euroopan digitaalikirjasto tulee olemaan nopea ja helppo tapa tutustua eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen niin kotimaassa kuin muidenkin maiden kokoelmissa. Sen kautta esimerkiksi tšekkiläinen opiskelija voi selailla British Libraryn kokoelmia kotoaan käsin tai irlantilainen taiteenystävä ihailla Mona Lisaa jonottamatta Louvressa", sanoo tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaava EU-komissaari Viviane Reding. ”Vaikka jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävästi kulttuuriaineiston tuomisessa Internetiin, tarvitaan vielä lisää julkisia ja yksityisiä investointeja digitoinnin nopeuttamiseksi. Tavoitteenani on saada Euroopan sisältörikas digitaalikirjasto, joka on nimetty ”Europeanaksi”, avatuksi yleisölle vuoden loppuun mennessä."
Komissio vahvisti tänään tukensa jäsenvaltioille niiden arvokkaan kulttuurisisällön tuomiseksi verkkoon. Kaudella 2009–2010 EU:n tutkimuspuiteohjelmasta suunnataan 69 miljoonaa euroa digitointiin ja digitaalikirjastojen kehittämiseen. Samaan aikaan Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa tuetaan noin 50 miljoonalla eurolla Euroopan kulttuurisisällön saatavuuden parantamista. Jo viiden miljoonankin kirjan digitoiminen Euroopan kirjastojen kokoelmista maksaa kuitenkin arviolta 225 miljoonaa euroa. Tähän lisäksi tulevat vielä käsikirjoitusten ja maalausten kaltaisten teosten digitointikustannukset. Euroopan digitaalikirjastohankkeen (Europeanan) toteuttaminen edellyttää huomattavia investointeja kansallisilta laitoksilta, mutta toistaiseksi useimmat maat suuntaavat digitointiin vain vähäistä ja hajanaista rahoitusta.
Komissio kehotti tänään jäsenvaltioita parantamaan digitointivalmiuksiaan kokoelmien tuomiseksi kansalaisten saataville, ryhtymään yhteistyöhän yksityisen sektorin kanssa sekä kiinnittämään huomiota seuraaviin keskeisiin kysymyksiin:
- Digitointiin on suunnattava lisää rahoitusta ja laadittava suunnitelmat siitä, miten paljon aineistoa digitoidaan.
- Useimmilla mailla ei vielä ole käytössään menetelmiä, tekniikoita ja osaamista digitaaliaineistojen säilyttämistä varten, joka olisi erittäin tärkeää, jotta sisältö olisi myös tulevien sukupolvien käytössä.
- Yhteisiä standardeja on noudatettava, jotta eri tietolähteet ja tietokannat saadaan liitettyä Euroopan Europeana-digitaalikirjastoon.
- Tekijänoikeuskysymykset on ratkaistava. Erityisesti on löydettävä juridinen ratkaisu orpoteosten ongelmaan. Orpoteokset ovat teoksia, joiden oikeudenhaltijoita ei ole pystytty selvittämään digitointiluvan saamiseksi (IP/07/508).
Digitaalikirjastojen kautta voi pääsymaksutta tutustua digitaaliversioon esimerkiksi kuuluisasta Gutenbergin Raamatusta, joka on ensimmäinen koskaan painettu varsinainen kirja (British Libraryn verkkosivuilla), Maria Callasin tai Jacques Brelin lauluääneen (Ranskan Institut National de l'Audiovisuel) tai Da Vincin Mona Lisa -mestariteokseen (Louvre).
Jotkin jäsenvaltiot ovat esimerkillisesti nopeuttaneet kulttuurikokoelmien digitointia. Slovenia sääti vuonna 2007 lain julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joka tarjoaa yksityisille toimijoille uusia mahdollisuuksia tukea julkisten laitosten digitointihankkeita. Slovakiassa on muunnettu entinen varuskunta-alue suuren mittakaavan digitointilaitokseksi, jossa käytetään mm. automaattisia sivunkääntölaitteita. Suomessa, Slovakiassa ja Liettuassa on käytetty Euroopan rakennerahastoa digitoinnin lisärahoituksen turvaamiseen.
Komission tilannearviosta käy kuitenkin ilmi myös, että monissa tapauksissa digitoituja kohteita ei ole viety yleisesti saataville verkkoon. Esimerkiksi vain joka neljäs aineistojaan digitoinut saksalainen museo tarjoaa mahdollisuutta tutustua kokoelmiin verkon välityksellä ja vain prosentti Puolan digitoiduista arkistoista on verkossa.
Taustaa:
Euroopan digitaalikirjasto on osa komission 1. kesäkuuta 2005 tekemää i2010-aloitetta (IP/05/643). Elokuun 24. päivänä 2006 komissio antoi suosituksen digitoinnista ja digitaalisesta säilyttämisestä (IP/06/1124). EU-maiden kulttuuriministerit sopivat 13. marraskuuta 2006 edistävänsä digitointiprosessia (Pres/06/309).
Tiedonanto ja arvio digitoinnin edistymisestä:
http://ec.europa.eu/information_society/activities/digital_libraries/index_en.htm
Maailman digitaalikirjasto -hanke:
http://www.worlddigitallibrary.org/project/english/index.html
Euroopan kirjasto:
http://search.theeuropeanlibrary.org/portal/fi/index.html
Europeana:
