Navigation path

Left navigation

Additional tools

Maahanmuuttajalasten koulutus asettaa haasteita EU:n koulutusjärjestelmille

European Commission - IP/08/1092   03/07/2008

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

[Graphic in PDF & Word format]

IP/08/1092

Bryssel 3. heinäkuuta 2008

Maahanmuuttajalasten koulutus asettaa haasteita EU:n koulutusjärjestelmille

Komission tänään hyväksymällä vihreällä kirjalla käynnistetään keskustelu siitä, miten koulutuspolitiikalla voitaisiin paremmin käsitellä maahanmuuton ja EU:n sisäisen liikkuvuuden asettamia haasteita. Maahanmuuttajalasten suuri määrä vaikuttaa merkittävästi Euroopan koulutusjärjestelmiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten ehkäistä koulujen eriytymistä koulutuksen tasapuolisuuden parantamiseksi, miten ottaa huomioon lisääntyneet eri äidinkielet ja kulttuuritaustat ja kehittää kulttuurienvälisiä taitoja ja miten mukauttaa opettajien taitoja ja luoda yhteyksiä maahanmuuttajaperheisiin ja -yhteisöihin.

Kansainvälisten ja kansallisten tietojen mukaan monien maahanmuuttajalasten koulutuslähtökohdat Euroopan unionissa ovat heikommat verrattuna heidän syntyperäisiin ikätovereihinsa: koulunkäynnin varhainen lopettaminen on heidän keskuudessaan yleisempää ja korkeakoulutukseen osallistuminen harvinaisempaa. Vieläkin huolestuttavampaa on se, että joissakin maissa maahanmuuttajataustaisten toisen sukupolven lasten koulumenestys on heikompi kuin ensimmäisen sukupolven. Tämä on osoitus siitä, että sosiaalinen jakautuminen saattaa syventyä ajan myötä. Samalla on selviä merkkejä siitä, että sosioekonomisen aseman mukainen eriytyminen on kiihtymässä, kun sosiaalisesti paremmassa asemassa olevat vanhemmat ottavat lapsensa pois kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajalapsia. Koulujen välisillä eroilla on taipumuksena kasvaa ajan mittaan.

Tällainen tilanne voi heikentää maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia integroitua onnistuneesti yhteiskuntaan ja työmarkkinoille myöhemmin elämässä", totesi koulutus-, kulttuuri- ja nuorisoasioiden komissaari Ján Figel. ”Jos maahanmuuttajalapset koulunkäynnin lopettaessaan kokevat alisuoriutumista ja eriytymistä, joka jatkuu myöhemmin elämässä, riskinä on tällaisen mallin siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. On selvää näyttöä siitä, että politiikalla voidaan saada muutos aikaan. Joissakin jäsenvaltioissa on onnistuttu vastaamaan haasteeseen. Kokemustenvaihto ja vastavuoroinen oppiminen voi olla hedelmällistä, ja Euroopan komissio haluaa tukea tällaista vaihtoa.”

Tutkimuksessa on löydetty useita syitä, jotka vaikuttavat monien maahanmuuttajien heikompiin koulutuslähtökohtiin. Jotkin keskeiset tekijät liittyvät maahanmuuttajaoppilaiden taustaan: huonompaan sosioekonomiseen taustaan, kieleen, perheeseen ja yhteisön odotuksiin. Tiedoista käy kuitenkin ilmi myös koulutusjärjestelmien tärkeys ja se, että jotkin maat ovat onnistuneet muita paremmin kaventamaan kouluissa maahanmuuttajien ja syntyperäisten välisiä eroja. Tämä osoittaa, että politiikalla voidaan merkittävästi vaikuttaa koulumenestykseen. Eriytyminen johtaa kierteeseen, joka vaikuttaa lasten motivaatioon ja suoriutumiseen.

Tasoryhmiin jakamisella ja erityyppisiin kouluihin ohjaamisella voi olla samankaltaisia vaikutuksia. Tuloksiin voivat vaikuttaa lisäksi opettajien odotukset ja heidän valmiutensa käsitellä monimuotoisuutta.

Vihreässä kirjassa tarkastellaan lyhyesti politiikkaa ja toimintatapoja, joilla voidaan edistää maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä. Sen mukaan ne järjestelmät, joissa asetetaan koulutuksen tasapuolisuus voimakkaasti etusijalle, ovat myös tehokkaimpia maahanmuuttajaoppilaiden integroinnissa. Asian ratkaisemisen kannalta erityisen hyödyllisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi esiopetus, kieltenopetus, opetuksellinen lisätuki, kuten mentori- ja tutoritoiminta, kulttuurienvälinen koulutus sekä yhteistyö perheiden ja yhteisöjen kanssa. Eriytymisen ehkäiseminen ja ”gettokoulujen” eriytymisen purkaminen vaikuttavat olevan ennakkoehtoja sille, että pystytään takamaan tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet maahanmuuttajaoppilaille. Tämän saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää taata korkeat laatustandardit kaikissa kouluissa, varsinkin opetuksen ja johtamisen osalta.

Jäsenvaltioiden keskus- ja aluetasolla on laadittava ja pantava täytäntöön strategioita, mutta myös Euroopan tasoinen vertaisoppiminen saattaa olla hyödyllistä. Vihreällä kirjalla pyritään edistämään näkemystenvaihtoa siitä, miten näihin haasteisiin olisi vastattava kaikilla tasoilla, ja herättämään keskustelua siitä, miten EU voisi jatkossa tukea jäsenvaltioita niiden muotoillessa koulutuspolitiikkaansa alalla. Lisäksi siinä tarkastellaan siirtotyöläisten lasten koulutuksesta vuonna 1977 annetun direktiiviin 77/486/ETY tulevaisuutta; direktiivin täytäntöönpano on ollut hajanaista.

Asiaan liittyviä tahoja pyydetään esittämään 31. joulukuuta 2008 mennessä kantojaan poliittisista haasteista ja vastauksista sekä Euroopan unionin mahdollisesta roolista jäsenvaltioiden tukijana. Euroopan komissio analysoi kuulemisen tulokset ja julkaisee päätelmänsä vuoden 2009 alkupuolella.

Lisätietoja:

MEMO/08/475, "FAQ: Migration and Mobility: Challenges and Opportunities for EU education systems".

http://ec.europa.eu/education/news/news490_en.htm

http://ec.europa.eu/education/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website