IP/08/1003

Bryssel 25. kesäkuuta 2008

Pienet ensin – oma säädös Euroopan pienyrityksille

Suurin osa EU:n työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on enintään 250 työntekijää. Tulevan kehityksen kannalta pk-yritykset ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta hyvin usein niillä on vastuksinaan suunnaton määrä byrokratiaa. Euroopan pk-yritykset ansaitsevat enemmän apua, jotta ne voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa saada aikaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Sitä varten Euroopan komissio ehdottaa erityistä säädöstä Euroopan pienyrityksille. Säädöksen pohjana on kymmenen periaatetta, ja siinä ehdotetaan toimia sekä komissiolle että jäsenvaltioille.

”Nyt julkistettu pienyritysten säädös on etappi matkalla kohti yrittäjien Eurooppaa”, toteaa komission puheenjohtaja José Manuel Durão Barroso. Sillä vähennetään Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen kohtaamaa byrokratiaa ja taataan niille niiden arvon mukainen kohtelu. Tarkoituksena on auttaa pienyrityksiä menestymään ja antaa niiden parhaimmistolle mahdollisuudet kehittyä maailmanluokan tekijöiksi. Pienyrityssäädös on merkittävä virstanpylväs Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamisessa. Se tekee julkishallinnosta joustavamman, vähentää maksusuoritusten myöhästymistä, tarjoaa apua rahoituksessa, innovoinnissa ja koulutuksessa, alentaa paikallisesti tarjottujen palvelujen arvonlisäveroa ja parantaa mahdollisuuksia saada sopimuksia julkisista hankinnoista. Paketti antaa pk-yrityksille myös mahdollisuuden soveltaa yksityisen eurooppayhtiön perussääntöä, mikä vähentää paperisotaa ja selkeyttää toimintaympäristöä.

Yritys- ja teollisuuspolitiikasta vastaava komission varapuheenjohtaja Günter Verheugen korostaa yrittäjien ja yrittäjyyden valtavaa merkitystä yhteiskunnalle. Pk-yritykset tarjoavat nyt ja etenkin tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatilliseen kouluttautumiseen ja työhön. ”Huolehtimalla pk-yrityksistä huolehdimme siis myös nykyisistä ja tulevista työpaikoista unionissa,” toteaa Verheugen. Nyt onkin korkea aika tehdä pk-yrityksille ystävällisestä politiikasta EU:n yleinen toimintalinja. Pienyrityspäätöksen taustalla on ”pienet ensin” –periaate, ja sen myötä EU jäsenvaltioineen seisoo koko painoarvollaan pienyritysten takana. ”Yhdessä pääsemme tuloksiin,” uskoo Verheugen.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Charlie McCreevy katsoo, että uudesta säädöksestä on pk-yrityksille ympäri Eurooppaa apua liiketoiminnan harjoittamisessa yhtenäismarkkinoilla. Yksityisen eurooppayhtiön perussääntö on selkeä ja joustava, ja sitä pidetään arvossa kaikkialla, kertoo McCreevy. Siksi komissaari kehottaakin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pyrkimään nopeasti sopimukseen komission ehdotuksesta.

Euroopan investointipankin EIP:n pääjohtaja Philippe Maystadt puolestaan lisää, että komission analyysi vahvistaa EIP:n oman konsultaation tulokset, joiden mukaan Euroopan tuleva kilpailukyky edellyttää hyvinvoivia ja kasvavia pk-yrityksiä. Markkinat eivät Maystadtin mukaan yksin pysty tarjoamaan riittävää ja sopivan hintaista rahoitusta pk-yrityksille – etenkään jos kyse on nopeasti kasvavista ja innovatiivisista yrityksistä. Sen vuoksi EIP-ryhmä pyrkii täyttämään markkinoiden jättämiä aukkoja laajentamalla myöntämänsä rahoituksen kohdeyleisöä.
Komissio ehdottaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille aitoa poliittista kumppanuutta, jossa näkyy, että niillä on poliittista tahtoa tunnustaa pk-yritysten keskeinen asema EU:n taloudessa ja luoda ensi kertaa kattavat poliittiset puitteet EU:lle ja EU-maille. Pienyrityssäädöksestä tehty ehdotus on linjassa Euroopan investointipankki –ryhmän hiljattain julkistamien suunnitelmien kanssa, joiden mukaan se yksinkertaistaa, nykyaikaistaa ja monipuolistaa rahoitusvälineitään pk-yritysten tueksi.

Säädöksen ytimessä on vakaa käsitys siitä, että parhaitten toimintapuitteitten luominen pk-yrityksille edellyttää ennen kaikkea sitä, että yhteiskunta tunnustaa yrittäjät – myös käsityöläiset, mikroyritykset, perheyritykset sekä osuus- ja yhteisötalouden yritykset – ja että oman yrityksen perustamisesta tehdään houkutteleva vaihtoehto. Sitä varten on päästävä EU:ssa vallitsevasta nihkeästä suhtautumisesta yrittäjiin ja riskinottoon.

Pienyrityssäädöksessä esitetään kymmenen periaatetta, jotka olisi vahvistettava korkeimmalla poliittisella tasolla, sekä joukko konkreettisia toimenpiteitä, jotka helpottavat pienyritysten elämää. Yrityksiä ja niiden edustajia kuultuaan Euroopan komissio on lisäksi päättänyt ehdottaa uusia säädöksiä neljällä alalla, jotka erityisesti vaikuttavat pk-yrityksiin:

• 1. Uudella valtiontukea koskevalla yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella yksinkertaistetaan menetelmiä ja vähennetään kustannuksia. Se lisää pk-yrityksille annettavan tuen määrää ja helpottaa tuen saamista koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, ympäristönsuojeluun ja muihin tarkoituksiin.
• 2. Uudella yksityisen eurooppayhtiön perussäännöllä voidaan puolestaan perustaa kyseisen muotoinen yritys, ja toimintaa voidaan harjoittaa samojen yhtenäisten periaatteitten mukaisesti kaikissa EU-maissa. Perussäännöllä on tarkoitus keventää niitä raskaita velvollisuuksia, joita valtionrajan ylitse toimivilla pk-yrityksillä nykyään on: niiden on perustettava vaihtelevia yhtiömuotoja käyttäen tytäryhtiö jokaiseen EU-maahan, jossa ne haluavat toimia. Käytännössä yksityisen eurooppayhtiön perussääntö tarkoittaa sitä, että pk-yritys voi perustaa yhtiön samanmuotoisena riippumatta siitä, harjoittaako se toimintaa omassa maassaan vai toisessa EU-maassa. Yksityisen eurooppayhtiön perussäännön ansiosta yrittäjät voivat säästää oikeudelliseen apuun ja hallintoon käytettävää aikaa ja rahaa.
• 3. Uuden alv-säädösehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua alv-kantaa paikallisesti tarjottaviin palveluihin, myös työvoimavaltaisiin palveluihin, joita tarjoavat pääasiassa pk-yritykset.
• 4. Vuonna 2009 on tarkoitus muuttaa maksuviivästyksistä annettua direktiiviä, jotta varmistettaisiin, että pk-yritykset saavat maksunsa säädetyssä 30 vuorokauden määräajassa.

Politiikan muotoilua ja toteuttamista niin EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissakin ohjaa kymmenen periaatetta. Niiden mukaan esimerkiksi annetaan vararikkoon ajautuneelle yritykselle toinen mahdollisuus, helpotetaan rahoituksen saamista ja autetaan pk-yrityksiä tekemään ympäristöhaasteista mahdollisuuksia.

Hallinnollista taakkaa on luvattu keventää 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Sen lisäksi on tarkoitus, ettei uuden yrityksen perustamiseen saisi mennä viikkoa kauempaa, että toimilupien hankinta-aika saisi olla enintään kuukausi ja että yrityksen perustamista ja työvoiman rekrytointia helpottamaan perustettaisiin keskitettyjä palvelupisteitä.

Silloin kun se on käytännössä toteutettavissa, komissio aikoo asettaa täsmällisiä päivämääriä yrityksiin vaikuttavien asetusten tai päätösten voimaantulolle. Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan samaa.

Pienyrityssäädöksessä on pitkälle tähtääviä toimenpiteitä, joilla halutaan antaa pk-yrityksille mahdollisuus saada täysi hyöty yhtenäismarkkinoista ja laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Sitä varten suunnataan lisää resursseja pienyritysten rahoitushankintaan, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä innovointiin. Lisäksi helpotetaan pk-yritysten osallistumista standardointiprosessiin ja autetaan niitä saamaan julkisia hankintasopimuksia ja muuntamaan ympäristöön liittyviä haasteita liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Pienyrityssäädöksellä etsitään lisäksi uusia keinoja saada ihmiset kiinnostumaan yritystoiminnasta ja saada etenkin nuoret omaksumaan uusi yrittäjähenkisempi ajattelutapa. Vasta perustettu Erasmus nuorille yrittäjille –ohjelma antaa yrityksen perustamista suunnitteleville nuorille mahdollisuuden hankkia kokemusta vierailemalla toisessa maassa sijaitsevassa pk-yrityksessä. Yritysvierailun aikana he voivat täydentää taitojaan ja osallistua pk-yritysten eurooppalaiseen verkostoitumiseen. Vastaavia vaihto-ohjelmia on myös oppisopimusoppilaille.

Pienyrityssäädös liittyy saumattomasti kasvu- ja työllisyysstrategiaan. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään hyväkseen vuonna 2008 käynnistyvää uutta Lissabonin kierrosta ja ottamaan pienyrityssäädöksen huomioon omissa uudistusohjelmissaan.

Taustaa

Vaikka EU:ssa toimivista yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä (enintään 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa), suurimmassa osassa lainsäädäntöä ja hallinnollisia menettelyjä yrityksiä ei erotella niiden koon mukaan. Niinpä Euroopan 23 miljoonalla pk-yrityksellä on usein samat hallinnolliset vaatimukset kuin alueen 41 tuhannella suuryrityksellä. Viime vuosina 80 prosenttia uusista työpaikoista on EU:ssa syntynyt pk-yrityksiin.

Lisätietoja

http://ec.europa.eu/enterprise/entrepreneurship/sba_en.htm

Raportti Euroopan investointipankin järjestämästä kuulemisesta:

http://www.eib.org/attachments/strategies/sme-consultation-2007-2008-en.pdf