Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio ehdottaa 21. vuosisadan energia- ja ilmastonmuutospakettia päästöjen vähentämiseksi

European Commission - IP/07/29   10/01/2007

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/07/29

Bryssel 10. tammikuuta 2007

Komissio ehdottaa 21. vuosisadan energia- ja ilmastonmuutospakettia päästöjen vähentämiseksi

Euroopan komissio ehdotti tänään kattavaa toimenpidepakettia, jonka tarkoituksena on vahvistaa uusi Euroopan energiapolitiikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja EU:n energiavarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ehdotuskokonaisuudessa esitetään joukko kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöille ja uusiutuville energialähteille. Tarkoituksena on perustaa toimivat energian sisämarkkinat ja vahvistaa tehokasta sääntelyä. Komissio uskoo, että vuoden 2012 jälkeistä kehystä koskevalla kansainvälisellä sopimuksella voitaisiin vähentää teollisuusmaiden päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sitoumuksensa vahvistamiseksi komissio ehdottaa, että Euroopan unioni sitoutuisi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä erityisesti energiatoimenpiteillä.

Euroopan unioni ottaa tänään merkittävän askeleen. Energiapolitiikka oli tärkeimpiä aloja Euroopan yhdentymisen alkuvaiheessa. Meidän on nyt palautettava se tähän keskeiseen asemaan. Kaikki EU:n jäsenvaltiot joutuvat kohtaamaan ilmastonmuutoksen, tuontiriippuvuuden kasvun ja korkeampien energiahintojen tuomat haasteet. Tarvitsemme EU:lta yhteisiä toimia voidaksemme toimittaa energiaa kestävästi, varmasti ja kilpailukykyisesti. Komission tämänpäiväiset ehdotukset ovat osoitus sitoumuksestamme toimia johtoasemassa energia-alalla ja perustuvat pitkän aikavälin visioomme siitä, miten Euroopan uudella energiapolitiikalla vastataan ilmastonmuutokseen. Meidän on toimittava nyt muokataksemme huomisen maailmaa”, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toteaa.

Jos teemme oikeat päätökset nyt, Eurooppa voi johtaa maailman uuteen teollisuusvallankumoukseen: hiilidioksidipäästöiltään vähäisen talouden kehittämiseen. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on luoda toimivat sisämarkkinat, edistää puhtaiden ja tehokkaiden energialähteiden käyttöä ja tehdä oikeat valinnat tutkimus- ja kehitystyössä. Tämä ratkaisee, johdammeko uutta lähestymistapaa vai seuraammeko muita”, energiapolitiikasta vastaava komissaari Andris Piebalgs sanoo.

Ilmastonmuutos on suurimpia uhkia planeetallemme ja sen vuoksi meidän on pakko ryhtyä toimiin. Olemme tänään sopineet kunnianhimoisista mutta kuitenkin realistisista tavoitteista, jotka tukevat EU:n globaalia toimintaa ilmastonmuutoksen ja sen vakavimpien vaikutusten torjumiseksi. Kehotan muita teollisuusmaita seuraamaan esimerkkiämme, asettamaan samat päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet ja pyrkimään nopeammin kansainväliseen sopimukseen maailmanlaajuisista päästövähennyksistä”, ympäristökomissaari Stavros Dimas selittää.

Euroopalla on edessään todellisia haasteita. Maapallon lämpötila nousee tällä vuosisadalla yli 5°C yli 50 prosentin todennäköisyydellä. Ennusteiden mukaan nykyisten energia- ja liikennepolitiikkojen noudattaminen tarkoittaisi, että vähentymisen sijaan EU:n päästöt lisääntyisivät noin 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykyisten suuntausten ja politiikan jatkuessa EU:n riippuvuus energian tuonnista kasvaa niin, että tuonnin osuus energian kokonaiskulutuksesta nousee tämänhetkisestä 50 prosentista 65 prosenttiin vuonna 2030. Lisäksi energian sisämarkkinat ovat edelleen keskeneräiset. Sen vuoksi EU:n kansalaiset ja EU:n talouselämä eivät saa täyttä hyötyä energiamarkkinoiden vapauttamisesta.

Komission tänään ehdottama toimenpidepaketti pyrkii löytämään ratkaisuja näihin haasteisiin kolmen keskeisen pilarin avulla:

1. Todelliset energian sisämarkkinat

Tavoitteena on antaa EU:n energiankäyttäjille – sekä kansalaisille että yrityksille – todellinen valinnanvapaus ja käynnistää energia-alalla tarvittavat suuret investoinnit. Yhtenäismarkkinat eivät ole hyväksi vain kilpailukyvyn vaan myös kestävyyden ja varmuuden kannalta.

Kilpailualan tutkinta ja sisämarkkinoita koskeva tiedonanto osoittavat, että lisätoimia tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan erottamalla energian tuotanto selvemmin energian jakelusta (see IP/07/26). Lisäksi toimenpidepaketissa kehotetaan vahvistamaan riippumatonta valvontaa, ottaen huomioon Euroopan markkinat, ja ryhtymään kansallisiin toimenpiteisiin, jotta saavutettaisiin Euroopan unionin tavoitteena oleva sähköverkkojen yhteenliitäntäastetta koskeva 10 prosentin vähimmäistavoite määrittämällä pahimmat pullonkaulat ja nimittämällä koordinaattorit.

2. Nopeampi siirtyminen hiilidioksidipäästöiltään vähäisiin energialähteisiin

Komissio esittää EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman säilyttämistä uusiutuvien energialähteiden alalla ja ehdottaa sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energialähteiden yhdistelmästä olisi 20 prosenttia vuonna 2020. Tämä edellyttää valtavaa kasvua kaikilla kolmella uusiutuvien energialähteiden alalla: sähköntuotanto, biopolttoaineet sekä lämmitys ja jäähdytys. Tätä uusiutuvia energialähteitä koskevaa tavoitetta täydennetään biopolttoaineita koskevalla vähimmäistavoitteella, joka on 10 prosenttia. Lisäksi vuonna 2007 annettava uusiutuvia energialähteitä koskeva lainsäädäntöpaketti sisältää erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa sekä biopolttoaineiden että lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävien uusiutuvien energialähteiden markkinaosuuden kasvattamista.

Tutkimustoiminnalla on myös keskeinen asema alennettaessa puhtaan energian kustannuksia ja pyrittäessä nostamaan EU:n teollisuus johtavaan asemaan hiilidioksidipäästöiltään vähäisten teknologioiden sektorilla, joka kasvaa nopeasti. Komissio ehdottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa. Euroopan unioni myös lisää vähintään 50 prosentilla vuosittaisia energiatutkimusmenoja seitsemän seuraavan vuoden aikana.

Ydinsähkön osuus on tällä hetkellä 14 prosenttia EU:n energiankulutuksesta ja 30 prosenttia EU:n sähköntuotannosta. Komission ehdotuksessa korostetaan, että kunkin jäsenvaltion on itse päätettävä ydinsähkön käytöstä. Komissio suosittelee, että jos ydinsähkön osuus pienenee EU:ssa, vähennys olisi korvattava muilla hiilidioksidipäästöiltään vähäisillä energialähteillä. Muussa tapauksessa kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevasta tavoitteesta tulee entistäkin suurempi haaste.

3. Energiatehokkuus

Komissio toistaa tavoitteen, jonka mukaan primäärienergian kokonaiskulutuksesta on säästettävä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jos tavoite saavutetaan, se tarkoittaisi, että vuoteen 2020 mennessä EU käyttäisi noin 13 prosenttia vähemmän energiaa kuin nyt. Näin säästettäisiin 100 miljardia euroa ja noin 780 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Komissio ehdottaa, että energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttöön siirryttäisiin liikenteessä nopeammin, laitteiden standardeja kiristettäisiin ja merkintöjä parannettaisiin; EU:n nykyisten rakennusten energiatehokkuutta lisättäisiin sekä lämmön ja sähkön tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuutta parannettaisiin. Komissio ehdottaa myös uutta energiatehokkuutta koskevaa kansainvälistä sopimusta.

Ehdotus keskittyy näihin kolmeen pilariin, ja sitä on tuettava johdonmukaisella ja uskottavalla ulkoisella politiikalla.

Kansainvälinen energiapolitiikka, jossa EU puhuu yhdellä äänellä

Euroopan unioni ei voi saavuttaa energia- ja ilmastonmuutostavoitteitaan omin voimin. Sen on toimittava yhteistyössä sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden kanssa samoin kuin energiankuluttajien ja energiantuottajien kanssa. Euroopan unioni aikoo kehittää tehokkaita solidaarisuusmekanismeja, joilla puututaan energiantarjontaa koskeviin kriiseihin, ja laatia yhteisen ulkoisen energiapolitiikan puhuakseen entistä enemmän yhdellä äänellä kolmansien maiden kanssa. Se pyrkii kehittämään todellisia energiakumppanuuksia toimittajien kanssa avoimuuden, ennustettavuuden ja vastavuoroisuuden pohjalta.

Vuonna 2006 julkaistua vihreää kirjaa koskeneen konsultointiprosessin tulosten pohjalta komissio on jo edistynyt johdonmukaisemman ulkoisen energiapolitiikan kehittämisessä, kuten energiavarmuutta koskevista asioista vastaavan yhteyshenkilöverkoston perustaminenkin osoittaa. Komissio ehdottaa useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansainvälisiä sopimuksia, mukaan lukien Euroopan energiaperuskirjasta tehty sopimus, Kioton sopimuksen jälkeinen ilmastonsuojeluohjelma ja päästökaupan ulottaminen maailmanlaajuisiin kumppaneihin ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten jatkaminen niin, että energiasta tulee keskeinen osa EU:n kaikkia ulkosuhteita ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Komissio tekee myös merkittäviä aloitteita, joita ovat Afrikan ja Euroopan välisen laaja-alaisen kumppanuuden perustaminen ja energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekeminen.

Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan nopeasti. Energia-alan tutkinta, strateginen energiakatsaus ja toimintasuunnitelmat muodostavat yhdessä ehdotetun Euroopan energiapolitiikan ytimen. Tämän prosessin tavoitteena on muuntaa periaatteet konkreettisiksi lainsäädäntöehdotuksiksi. Komissio aikoo esittää energia- ja ilmastonmuutosehdotukset keväällä kokoontuvan Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi ja laatii lainsäädäntöesityksen näiden keskustelujen pohjalta.

Kaikki asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu/press_room/presspacks/energy/index_en.htm

http://europa.eu/press_room/presspacks/energy/index_de.htm

http://europa.eu/press_room/presspacks/energy/index_fr.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website