IP/07/209

Bryssel 21. helmikuuta 2007

Kilpailu: Komissio määräsi yli 990 miljoonan euron sakot hissi- ja liukuporraskartellille

Euroopan komissio on määrännyt 992 miljoonan euron sakot Otis-, KONE-, Schindler- ja ThyssenKrupp–konserneille kartellitoiminnasta, joka kattaa hissien ja liukuportaiden asennuksen ja huollon Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Saksassa. Komissio katsoo, että yritykset ovat selkeästi rikkoneet EY:n perustamissopimusten sääntöjä, joissa kielletään kilpailua rajoittavat liiketavat (81 artikla). Päätöksessä nimetään 17 edellä mainittujen konsernien tytäryhtiötä, joiden joukossa on mm. tanskalaisessa kartellissa mukana ollut Mitsubishi Elevator Europe B.V. Hissit ja liukuportaat ovat tärkeitä tuotteita nykyisessä kaupunkiympäristössä: Otis on arvioinut, että sen hissien, liukuportaiden ja liukukäytävien 9 päivän käyttäjämäärä vastaa koko maailman ihmismäärää. Ainakin vuosina 1995–2004 nämä yritykset vääristelivät hankintasopimuksiin liittyviä tarjouksia, sopivat hinnoista, antoivat hankkeita toistensa toteutettaviksi, jakoivat markkinoita ja vaihtoivat keskenään luottamuksellisia tietoja, joilla oli kaupallista merkitystä. Tämän kartellin vaikutukset voivat ulottua jopa 20–50 vuoden päähän, koska laitteiden huollosta vastaavat usein samat yritykset, jotka alun perin asensivat laitteet. Näin yritysten asennustoiminnan alalla muodostama kartelli vääristää markkinoita pitkälle tulevaisuuteen. KONEen tytäryritykset saivat Belgian ja Luxemburgin kartellien osalta täydellisen vapautuksen sakoista sakoista vapauttamista ja niiden lieventämistä koskevan komission ohjelman puitteissa, koska ne antoivat ensimmäisinä tietoja kartelleista. Myös Otis Netherlands vapautettiin täysin sakoista Alankomaiden kartellin osalta. ThyssenKruppiin kuuluville yrityksille määrättyjä sakkoja puolestaan korotettiin 50 prosenttia, koska kyseessä on rikkomisen uusiminen. Nyt määrätyt sakot ovat suurimmat, mitä komissio on koskaan määrännyt kartellitapauksissa.

”On pöyristyttävää, että tällaiset kartellit ovat keinotekoisesti nostaneet rakennusten, kuten sairaaloiden, rakennus- ja kunnossapitokustannuksia. Näiden yritysten kansallinen johto tiesi, että se, mitä kyseiset yritykset tekivät, oli väärin, mutta se yritti peitellä toimia ja jatkoi tätä toimintaa tästä huolimatta. Kartellin aiheuttamien vahinkojen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, koska kartelli kattoi paitsi hissien ja liukuportaiden alkuperäiset toimitukset, myös niiden huollon. Toivottavasti näille yrityksille määrättyjen sakkojen vaikutukset ulottuvat yhtä pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa kilpailukomissaari Neelie Kroes.

Komissio aloitti omasta aloitteestaan tutkimukset tietoonsa tulleiden seikkojen perusteella. Tammikuussa 2004 tehtiin yllätystarkastuksia useissa hissejä ja liukuportaita valmistavissa yrityksissä eri puolilla Eurooppaa. Näiden tarkastusten seurauksena monilta yrityksiltä saatiin sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia hakemuksia komission vuonna 2002 antaman sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevan tiedonannon nojalla (ks. IP/02/247 ja MEMO/02/23).

Kartellit

Tarkastuksissa saadut todisteet osoittivat, että yrityksillä oli laittomia kartelleja Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Saksassa. Tämä vahvistettiin myöhemmin sakkojen määräämättä jättämistä tai niiden lieventämistä koskevan hakemuksen tehneiden yritysten toimittamien asiakirjojen ja lausuntojen perusteella.

Yritykset jakoivat keskenään tarjouksia ja muita sopimuksia, jotka koskivat hissien ja liukuportaiden myyntiä, asennusta, huoltoa ja uudistamista, tavoitteenaan markkinaosuuksien jäädyttäminen ja hinnoista sopiminen. Kartellin osapuolet vaihtoivat lisäksi luottamuksellisia tietoja tarjousten laatimiskäytännöistä ja hinnoista. Tällaisen toiminnan kohteena olleisiin hankkeisiin kuului mm. hissien ja liukuportaiden toimituksia sairaaloihin, rautatieasemille, ostoskeskuksiin ja liikerakennuksiin.

Hankkeet jaettiin samaan tapaan kaikissa jäsenvaltioissa. Yritykset tiedottivat toisilleen tarjouskilpailuista ja koordinoivat tarjouksien laadinnan ennalta sovittujen kartellikiintiöiden mukaisesti. Sellaiset yritykset, joiden ei ollut tarkoitus voittaa tarjouskilpailua, tekivät tekaistuja tarjouksia, joissa hinta oli niin korkea, ettei niitä hyväksyttäisi, jotta syntyisi vaikutelma todellisesta kilpailusta. Yritykset pitivät ja päivittävät yhteisiä hankeluetteloita Belgiassa, Luxemburgissa ja Saksassa. Yleisenä periaatteena Alankomaissa ja Saksassa oli, että se yritys, jolla oli hyvä ja vakiintunut asiakassuhde tiettyyn asiakkaaseen, pyrki saamaan suurimman osan kyseisen asiakkaan tekemistä toimitussopimuksista. Yritykset kutsuivat tätä käytäntöä vanhojen asiakkaiden säilyttämisen periaatteeksi.

Kaikissa näissä neljässä kartellissa korkea kansallinen johto (esimerkiksi toimitusjohtajat, myynti- ja palvelujohtajat ja asiakaspalvelusta vastaavat päälliköt) osallistuivat säännöllisiin kokouksiin ja keskusteluihin. Todistusaineiston mukaan yritykset olivat tietoisia toiminnan sääntöjenvastaisesta luonteesta ja niissä pyrittiin välttämään ilmitulo: tapaamiset järjestettiin useimmiten baareissa ja ravintoloissa, maaseudulla tai jopa ulkomailla ja niissä käytettiin ennalta maksettuja puhelukortteja paikantamisen välttämiseksi.

Yritykset eivät kiistäneet komission esittämiä tosiseikkoja vastauksissaan komission väitetiedoksiantoon eikä yksikään niistä pyytänyt suullista kuulemista.

Sakot

Näillä käytänteillä rikotaan hyvin vakavalla tavalla EY:n kilpailusääntöjä. Sakoissa otetaan huomioon asianomaisten tuotteiden markkinoiden laajuus, kartellijärjestelyjen kesto ja mukana olleiden yritysten koko. ThyssenKrupp-yritysten sakkoja korotettiin 50 prosenttia, sillä ThyssenKrupp on rikkonut sääntöjä aiemminkin.

Komission käytäntönä on osoittaa päätöksensä kaikille sääntöjenvastaisesta toiminnasta vastuussa oleville oikeushenkilöille. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti konsernin emoyritys ja tytäryritykset kuuluvat samaan yritykseen, jos emoyrityksellä on ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryritysten kaupalliseen toimintaan. Oletuksena on, että emoyritys käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kokonaan omistamassaan tytäryrityksessä. Oikeudellinen vastuu rikkomisesta ja siihen liittyvästä sakosta on sekä tytäryrityksellä, joka tosiasiallisesti osallistui kartelliin, että emoyrityksellä tai niillä yrityksillä, jotka käyttivät ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryrityksessä asianomaisena aikana.

Komission määräämät sakot ja myöntämät sakkojen lievennykset:

(*) Yritykselle määrätty sakko. Seuraavia yrityksiä pidetään yhteisvastuullisesti vastuullisina kansallisten tytäryritystensä rikkomisista ja niihin liittyvistä sakoista: Kone-konserniin kuuluvat yritykset: KONE-konserni; Otis-konserniin kuuluvat yritykset: United Technologies Corporation ja Otis Elevator Company; Schindler-konserniin kuuluvat yritykset: Schindler Holding Ltd ThyssenKrupp-konserniin kuuluvat yritykset: ThyssenKrupp AG ja ThyssenKrupp Elevator AG.

(**) Sakkojen lievennys (%) sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevan tiedonannon mukaisesti ja mahdollinen lievennys (%) yhteistyöstä, joka on toteutettu kyseisen tiedonannon soveltamisalan ulkopuolella.

(***) General Technic-Otis S.à.r.l. (GTO) on kahden emoyrityksensä, N.V. Otis S.A.:n ja General Technic S.à.r.l.:n, yhteisessä määräysvallassa, joten kyseisiä yrityksiä pidetään GTO:n kanssa yhteisvastuullisina Luxemburgissa toimineesta kartellista.

(****) Komissio asetti 21. tammikuuta 1998 tekemässään päätöksessä (IP/98/70) ThyssenStainless AG:lle (TKS) sakon sen omien käytänteiden sekä Thyssen Stahl GmbH:n käytänteiden vuoksi. Kyseessä oli osallistuminen kartelliin ruostumattoman teräksen tuotannon alalla (sakko asetettiin myös toiselle Krupp Stahlin määräysvallassa olleelle yritykselle; päätös Thyssen Stahlin osuudesta rikkomiseen annettiin uudelleen 20. joulukuuta 2006 (IP/06/1851)). Tämän vuoksi tänään annetussa päätöksessä ThyssenKrupp-yrityksille asetettuja sakkoja korotetaan 50 prosenttia, sillä ThyssenKrupp uusii rikkomisen. ThyssenKrupp AG on kaikkien niiden Thyssen-konsernin yritysten emoyritys, joiden on päätöksessä todettu rikkoneen kilpailusääntöjä, ja se on sekä Thyssen Stahlin että Krupp Stahlin oikeudellinen seuraaja.

(*****) Yhteisvastuullisesti.

Vahingonkorvauskanne

Henkilöt tai yritykset, joille on aiheutunut haittaa tässä asiassa kuvatusta kilpailunvastaisesta toiminnasta, voivat hakea vahingonkorvauksia jäsenvaltioiden tuomioistuimista. Julkaistun komission päätöksen osia voi esittää todisteena siitä, että kyseinen toiminta on toteutettu ja se on ollut sääntöjenvastaista. Vaikka komissio on asettanut asianomaisille yrityksille sakon, vahingonkorvausta voidaan myöntää ilman että sitä alennetaan komission määräämän sakon vuoksi. Siviilikanteisiin perustuvasta kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta on julkaistu vihreä kirja (ks. IP/05/1634 ja MEMO/05/489).

Lisätietoja komission kartellienvastaisista toimista, ks. MEMO/07/70.