Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/07/1843

Bryssel 5. joulukuuta 2007

Euroopan naapuruuspolitiikkaa lujitettava

EU:n on panostettava enemmän Euroopan naapuruuspolitiikkaa lujittavien ehdotusten toteuttamiseen. Naapuruuspolitiikasta ja muista ulkosuhteista vastaava komissaari Benita Ferrero-Waldner määrittelee tuoreessa tiedonannossa, mitä toimia jäsenvaltioilta ja komissiolta tarvitaan. Ne liittyvät etenkin kauppaan, liikkuvuuteen ja EU:n lähialueen lukkiutuneiden konfliktien ratkaisuun. Vuodelle 2008 on suunnitteilla monia toimia, joilla tuetaan naapurimaiden uudistuksia eri sektoreilla. Keväällä annetaan uusi tiedonanto, jossa käsitellään kumppanimaiden suorituksia ja raportoidaan maakohtaisesta kehityksestä.

Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) on täytäntöönpanovaiheessa. Komissaari Ferrero-Waldner muistutti, että naapuruuspolitiikka on yhteisvastuullinen hanke, jonka täytäntöönpano vaatii toimia molemmilta osapuolilta, EU:lta ja sen naapureilta. Hän totesi juuri julkaistussa tiedonannossa määriteltävän, missä asioissa komission ja jäsenvaltioiden on vielä tehostettava toimia, jotta kumppaneille annetut lupaukset saadaan pidettyä. Tärkeää on myös pitää naapurimaille tarjotut kannustimet uudistuksiin konkreettisina, realistisina ja niiden tarpeita vastaavina.

Tiedonannossa vahvistetaan vuodelle 2008 ja sen jälkeen seuraavat tavoitteet:

  • Talouksien yhdentymiseen ja markkinoille pääsyn parantamiseen on sitouduttava poliittisella tasolla lujemmin. Tiedonannossa vaaditaan jäsenvaltioilta tukea meneillään oleville maatalousneuvotteluille. Tärkeää olisi erityisesti karsia niiden tuotteiden määrää, joita kaupan täydellinen vapauttaminen ei koske.
  • Lyhytaikaista oikeutettua matkustamista olisi helpotettava ja muuttoliikkeen hallintaa olisi kehitettävä pitemmällä tähtäimellä. Komissio toivoo neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyvän komission vuonna 2006 esittelemän viisumisäädöspaketin ja toivoo, että tämänhetkisten sääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia matkustuksen helpottamiseen hyödynnetään kunnolla.
  • ENP-kumppaneiden kanssa on sitouduttava vieläkin voimakkaammin ratkaisemaan lukkiutuneita konflikteja kaikilla EU:n käytettävissä olevilla keinoilla sekä vakauttamaan kyseisiä alueita konfliktien vielä jatkuessa ja tilanteen rauhoituttua.
  • EU:n on tuettava kumppanimaita vielä voimakkaammin niiden uudistuksissa eri aloilla (esim. energia, ilmastonmuutos, kalastus, liikenne, merenkulku, tutkimus, tietoyhteiskunta, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka).

Edellisen ENP-toimenpiteitä käsitelleen tiedonannon jälkeen on toteutettu monia tuolloin ehdotettuja toimenpiteitä:

  • Komissio on päättänyt tänään ensimmäisestä 50 miljoonan euron määrärahasta naapuruuspolitiikan investointivälineelle. Määrärahasitoumukset tehdään ennen tämän vuoden loppua. Osa jäsenvaltioista on jo ilmoittanut aikeistaan tukea tätä rahoitusvälinettä. Rahoitusväline otetaan käyttöön vuonna 2008.
  • Uudesta hallintotaparahastosta on myönnetty ensimmäiset määrärahat niiden kumppanimaiden lisätueksi, jotka ovat edistyneet eniten toimintasuunnitelmiensa hallintotapaa koskevien ensisijaisten uudistusten toteuttamisessa. Rahoitusta myönnettiin Marokolle (28 milj. euroa) ja Ukrainalle (22 milj. euroa).
  • Itäistä naapurialuetta koskevissa toimissa pyritään tehokkaampaan alueellisuuteen ns. Mustanmeren synergialla.
  • Mahdollisuudesta osallistua EU:n ohjelmiin ja EU:n erillisvirastojen toimintaan neuvotellaan Israelin, Marokon ja Ukrainan kanssa. Israelin kanssa allekirjoitetaan pian pöytäkirja, jolla siitä tulee ensimmäinen ENP-kumppani, joka pääsee osallistumaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan.
  • Euroopan naapuruuspolitiikka on kumppanuutta, jolla tuetaan EU:n eteläisten ja itäsiten naapurimaiden uudistuksia. Sillä on jo saatu tuntuvia tuloksia[1]. EU on syventänyt sen ansiosta suhteitaan useisiin lähimpiin naapureihinsa (EU tarjoaa kumppanuutta Algerialle, Armenialle, Azerbaidžanille, Egyptille, Georgialle, Israelille, Jordanialle, Libanonille, Libyalle, Marokolle, Moldovalle, palestiinalaishallinnolle, Syyrialle, Tunisialle, Ukrainalle ja Valkovenäjälle)[2]. Suhteissa edetään sillä tavalla eriytetysti, että halukkailla kumppaneilla on mahdollisuus syventää suhteita enemmän.

ENP menee perinteistä poliittista yhteistyötä pitemmälle, sillä siihen sisältyy taloudellisen yhdentymisen elementtejä sekä tukea uudistuksille taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vauhdittamiseksi. Uudistuksia toteutetaan yhdessä sovittujen 3–5 vuoden toimintasuunnitelmien mukaisesti. Niissä määritellään tarkasti sitoumukset talouden nykyaikaistamiseen, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä yhteistyöhön keskeisten ulkopoliittisten päämäärien hyväksi.
ENP Stockshots:

http://ec.europa.eu/avservices/video/video_prod_en.cfm?ref=054745
Lisätietoa naapuruuspolitiikasta:

http://ec.europa.eu/world/enp/index_en.htm


[1] Ks. MEMO/07/548

[2] Ei koske Efta/ETA-maita (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi), jäsenehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita (Albania, Bosnia ja Herzegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia, Montenegro, Serbia ml. Kosovo, Turkki) eikä Venäjää.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website