Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/07/1766

Bryssel 26. marraskuuta 2007

Tulvariskien hallintaa koskeva direktiivi tulee voimaan

Tänään voimaan tulevalla tulvariskien hallintaa koskevalla direktiivillä pyritään vähentämään tulvariskejä ja tulvien haittavaikutuksia Euroopan unionissa. Direktiivin mukaan tulvariskien hallinnasta on neuvoteltava yli kansallisten rajojen. Direktiivillä myös lisätään avoimuutta ja kansalaisten osallistumista. Jäsenvaltiot ovat nyt velvollisia nimeämään tulvaherkkiä vesistö- ja rannikkoalueita sekä laatimaan näitä alueita varten tulvariskikarttoja ja tulvariskien hallintasuunnitelmia.

Ympäristöstä vastaava komission jäsen Stavros Dimas on todennut seuraavaa: ”On tärkeää, että jäsenvaltiot torjuvat tulvia ja suojelevat alueita, joille tulvista todennäköisesti aiheutuisi haittavaikutuksia. On myös tärkeää, että Euroopan kansalaisten tulvavalmiutta parannetaan. Tämä keskeinen uusi lainsäädäntö velvoittaa jäsenvaltiot arvioimaan tulvariskejä, järjestämään tiedotusta tulvariskialueilla asuville kansalaisille ja ottamaan heidät mukaan suunnitteluun”.

Tulvien vaikutukset Euroopassa

Tulvat ovat luonnon tapa elvyttää ekosysteemien toimintaa, mutta ne voivat myös aiheuttaa suuria ympäristövahinkoja. Tulvavesi voi pilata juomaveden, ja suurtulvat voivat vahingoittaa herkkiä ekosysteemejä.

Vuodesta 1998 lähtien Euroopassa on ollut yli 100 suurtulvaa, joista voidaan esimerkkeinä mainita Tonavan ja Elben suurtulvat kesällä 2002. Vuosien 2005 ja 2007 tulvat osoittivat, että Eurooppa on entistä haavoittuvampi ja että torjuntatoimia tarvitaan. Vuodesta 1998 lähtien Euroopan tulvat ovat vaatineet yli 700 kuolonuhria, pakottaneet yli puoli miljoonaa ihmistä siirtymään kotiseudultaan ja aiheuttaneet yli 25 miljardin euron vahingon.

Tulvat ovat luonnonilmiö, mutta ihmisen toiminta, esimerkiksi maankäyttö, ja ilmastonmuutos voivat lisätä tulvien esiintymistodennäköisyyttä. Asianmukaisilla torjuntatoimilla voidaan pienentää tulvariskiä ja minimoida tulvien vaikutukset.

Kolmevaiheinen prosessi

Tämä uusi direktiivi[1] on tärkeä täydennys Euroopan unionin vesilainsäädäntöön, ja se on laadittu siten, että se on yhdenmukainen vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa. Direktiivi koskee kaikentyyppisiä tulvia: joki- ja järviperäisiä, kaupunki- ja rannikkoalueilla esiintyviä sekä myrskyjen ja tsunamien nostattamia tulvia. Jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on vesistöjen ja rannikkoalueiden tulvariskien alustava arviointi, ja se on toteutettava vuoteen 2011 mennessä.

Toinen vaihe on tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen vuoteen 2013 mennessä. Kartoissa eri alueet luokitellaan tulvan esiintymistodennäköisyyden (korkea, keskisuuri ja vähäinen) mukaan. Karttojen on myös katettava alueet, joilla tulva on mahdollinen äärimmäisissä olosuhteissa. Kartoissa on annettava yksityiskohtaisia tietoja, kuten veden odotettu syvyys, tulvasta mahdollisesti kärsivä taloudellinen toiminta, vaarassa olevien asukkaiden lukumäärä ja mahdolliset ympäristövahingot.

Kolmas vaihe on suunnitelmien laatiminen tulvariskien hallitsemiseksi. Jäsenvaltioiden on laadittava tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä. Hallintasuunnitelmien on sisällettävä toimia, joilla vähennetään tulvan esiintymistodennäköisyyttä ja seurauksia. Näillä toimilla pyritään ensi sijassa torjumaan kestävän kehityksen vastaista maankäyttöä, esimerkiksi rakentamista tulvariskialueille. Hallintasuunnitelmissa on myös osoitettava, miten tulvariskialueita suojellaan tulvilta ja miten tulvien mahdollisia vaikutuksia rajoitetaan (esimerkiksi kunnostamalla tulvatasanteita tai kosteikkoja). Toinen tulvariskien hallintasuunnitelmien tärkeä näkökohta on kansalaisten tulvavalmiuden parantaminen.

Tulvariskiarvioita tarkastellaan säännöllisin väliajoin uudelleen ja mukautetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä pitkällä aikavälillä tulvan voimakkuuden ja esiintymistiheyden perusteella.

Avoimuus ja kansalaisten osallistuminen ovat uuden direktiivin keskeisiä näkökohtia. Jäsenvaltioilla on velvollisuus asettaa alustavat tulvariskiarviot, -kartat ja -hallintasuunnitelmat kansalaisten saataville. Kansalaisten osallistuminen tulvariskien hallintasuunnitelmien laadintaan on koordinoitava vesipiirin hoitosuunnitelmiin osallistumisen kanssa, josta säädetään vesipolitiikan puitedirektiivissä.

Uuden direktiivin nojalla jäsenvaltiot ovat velvollisia koordinoimaan toimiaan yhteisellä vesistöalueella muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kanssa. Lisäksi ne ovat velvollisia olemaan toteuttamatta toimia, jotka todennäköisesti lisäävät tulvariskiä ylä- tai alajuoksulla, ellei tällaisista toimista ole sovittu jäsenvaltioiden kesken.
Lisätietoja tulvariskien hallinnasta ja muusta EU:n vesipolitiikasta saa Internet-osoiteesta

http://ec.europa.eu/environment/water/flood_risk/index.htm


[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website