IP/07/114

Bryssel 31. tammikuuta 2007

Komissio havaitsi huomattavia kilpailuesteitä vähittäispankkitoiminnan alalla

Euroopan komissio on julkistanut vähittäispankkitoiminnan kilpailutilannetta käsittelevän tutkimuksen loppuraportin. Tutkimuksessa havaittiin useita kilpailuongelmia maksukorttien ja -järjestelmien sekä vähittäispankkitoiminnan tuotteiden markkinoilla. Kilpailuongelmista kertovat erityisesti suuret vaihtelut maksukorttien käytöstä perittävissä palvelu- ja toimituspalkkioissa, maksujärjestelmien ja luottorekisterien markkinoille pääsyn esteet, asiakkaiden liikkuvuutta haittaavat tekijät sekä kytkykauppa. Eräät markkinatoimijat tarjoutuivat vapaaehtoisesti uudistamaan toimintaansa sen jälkeen kun komissio julkisti vuonna 2006 alustavat tulokset maksukortteja koskevasta tutkimuksesta (ks. IP/06/496 ja MEMO/06/164). Komissio aikoo hyödyntää kilpailusääntöihin perustuvia valtuuksiaan sekä tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten kanssa lopettaakseen kaikki vakavat väärinkäytökset. Tutkimustulosten odotetaan tehostavan kilpailua vähittäispankkialalla, samalla kun EU:ssa valmistaudutaan yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) luomiseen.

Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan tutkimus paljasti laajalle levinneitä kilpailuesteitä, jotka nostavat tarpeettomasti vähittäispankkipalveluista eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille aiheutuvia kuluja. "Komissio aikoo hyödyntää kilpailulainsäädäntöön perustuvia valtuuksiaan poistaakseen kaikki maksukorttimarkkinoilla ja muilla aloilla havaitut esteet, jotka johtuvat kilpailunvastaisesta toiminnasta", totesi komissaari Kroes.

Maksukortit ja -järjestelmät

Kuluttajat suorittavat eurooppalaisten maksukorttijärjestelmien välityksellä maksuja vuosittain yhteensä 1 350 miljardin euron arvosta. Pankit puolestaan perivät vuosittain eurooppalaisilta yrityksiltä näistä maksuista arviolta 25 miljardin euron palkkiot. Komissio havaitsi tutkimuksessaan useita huolestuttavia seikkoja:

• Erityisesti maksukorttitapahtumien vastaanottoa koskevien markkinoiden huomattava keskittyminen useissa jäsenvaltioissa saattaa antaa pankeille mahdollisuuden rajoittaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille ja laskuttaa korttien käytöstä suuria palkkioita.
• Palvelupalkkiot vaihtelevat suuresti EU:ssa. Jäsenvaltioissa, joissa palvelupalkkiot ovat suuret, yritykset joutuvat maksamaan pankeille korttimyynnistä saamistaan tuloista kolme tai jopa neljä kertaa enemmän palvelupalkkioita verrattuna yrityksiin, joiden sijaintimaassa palvelupalkkiot ovat alhaiset.
• Toimituspalkkiot vaihtelevat suuresti pankkien välillä EU:ssa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse pienempiä maksuja kortinhaltijoille. Komissio ei edellytä toimituspalkkioiden poistamista kokonaan, mutta se on kuitenkin huolestunut toimituspalkkioista eräissä maksujärjestelmissä.
• Pankkikorttien hyvä ja kestävä tuottavuus, joka koskee erityisesti korttien myöntämistä, viittaa siihen, että pankeilla on eräissä jäsenvaltioissa huomattava markkina-asema, jonka turvin ne voivat periä yrityksiltä ja kuluttajilta suuria palkkioita korteista ja niiden käytöstä.
• Säännöt ja käytännöt, kuten toimituspalkkioiden yhtenäistäminen ja kielto periä lisämaksua, voivat heikentää kilpailua vähittäismyynnin tasolla.
• Erilaiset tekniset standardit estävät palveluntarjoajia toimimasta tehokkaasti koko EU:n laajuisesti.

Julkaistuaan pankkikortteja ja –järjestelmiä koskevan väliraportin komissio tapasi pankkien edustajia useissa jäsenvaltioissa keskustellakseen siitä, miten pankit voisivat itse ratkaista kilpailuongelmia. Tämä lähestymistapa on osoittautumassa onnistuneeksi, sillä esimerkiksi Itävallassa, Suomessa ja Portugalissa markkinatoimijat ovat ryhtyneet toimiin ratkaistakseen komission havaitsemat ongelmat.

Eurooppalaiset pankit pyrkivät kehittämään komission ja Euroopan keskuspankin tuella yhtenäisen euromaksualueen, jonka tavoitteena on vähittäismaksujen tehostaminen ja niistä aiheutuvien kustannusten alentaminen. Alakohtainen tutkimus on paljastanut useita markkinaesteitä, jotka olisi ratkaistava yhtenäisen euromaksualueen luomiseksi.

Vähittäispankkituotteiden markkinat

EU:n vähittäispankkialan vuotuinen kokonaistuotto on 250–275 miljardia euroa, joka on 2 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon. Markkinat ovat yleensä jakautuneet maiden rajojen mukaan: jakautumista edistävät kilpailuesteet sekä sääntely-, lainsäädäntö- ja kulttuurierot. Vähittäispankkialan tutkimuksessa löytyi viitteitä kilpailuongelmista, jotka koskettavat useita aloja:

• Eräissä jäsenvaltioissa toiminnan korkea ja kestävä tuottavuus, pitkälle keskittyneet markkinat sekä todisteet markkinoillepääsyn esteistä antavat aiheen epäillä, että pankit saattavat vaikuttaa kuluttajilta ja pienyrityksiltä perittäviin maksuihin.
• Eräitä luottorekisterejä, joiden luottamuksellisia tietoja lainanantajat käyttävät lainakorkojen määrittämiseen, saatetaan hyödyntää, kun pyritään estämään uusien toimijoiden pääsy vähittäispankkitoiminnan markkinoille.
• Eräät pankkien välisen yhteistyön muodot, kuten säästö- ja osuuspankit, saattavat vähentää kilpailua ja ehkäistä uusien toimijoiden pääsyn markkinoille.
• Kytkykauppa, jossa esimerkiksi laina-asiakas velvoitetaan ottamaan ylimääräinen vakuutus tai avaamaan käyttötili, on yleinen käytäntö useimmissa jäsenvaltioissa. Tämä saattaa vähentää asiakkaiden valinnanvapautta ja lisätä pankkien mahdollisuuksia vaikuttaa hintoihin.
• Pankkiasiakkaiden liikkuvuutta haittaavat useat tekijät, erityisesti käyttötilin vaihtamisen vaivalloisuus. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että pankkien voittomarginaalit ovat alhaisemmat niissä maissa, missä asiakkaat vaihtavat useammin pankkia.

Alakohtainen tutkimus käynnistettiin kesäkuussa 2005 (ks. IP/05/719). Maksukortteja koskeva väliraportti julkaistiin huhtikuussa 2006 (ks. IP/06/496) ja käyttötilejä ja niihin liittyviä palveluja koskeva väliraportti heinäkuussa 2006 (ks. IP/06/999).
Alakohtaista tutkimusta koskeva komission loppuraportti ja siihen liittyvät asiakirjat ovat saatavilla seuraavasta osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/competition/antitrust/others/sector_inquiries/financial_services/

Lisätietoja: ks. MEMO/07/40.