Navigation path

Left navigation

Additional tools

Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset – kestävän tulevaisuuden takaamiseksi lapsillemme alijäämiä on supistettava ja eläkejärjestelmiä uudistettava nyt

European Commission - IP/06/1356   12/10/2006

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL

IP/06/1356

Bryssel, 12. lokakuuta 2006

Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset – kestävän tulevaisuuden takaamiseksi lapsillemme alijäämiä on supistettava ja eläkejärjestelmiä uudistettava nyt

Jos EU:n jäsenvaltiot saavat julkisen taloutensa tasapainotettua keskipitkällä aikavälillä, niillä on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä väestön ikääntymisestä aiheutuvista huolestuttavan suurista eläkekustannuksista. Neuvostolle ja parlamentille osoitetussa, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä EU:ssa käsittelevässä tiedonannossa todetaan, että jos tähän tavoitteeseen päästään, EU:n keskimääräinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa nykyisestä 63 prosentista noin 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä sen sijaan, että nykyistä politiikkaa noudattaen se kasvaisi lähes 200 prosenttiin. Tiedonannosta käy ilmi, että ne jäsenvaltiot, joilla on suuri budjettiepätasapaino ja joissa ikääntymiseen liittyvien menojen ennustetaan kasvavan huomattavasti, ovat muita riskialttiimmassa asemassa. Selviytyminen väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvista vaikutuksista on kuitenkin keskeinen poliittinen haaste koko EU:ssa. Tilanne edellyttää julkisen velan vähentämistä, työllisyysasteen nostamista ja tuottavuuden parantamista samalla kun jatketaan eläke-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien uudistamista.

”Jollei suurin osa jäsenvaltioista ryhdy vakavissaan purkamaan eläkkeistä aiheutuvaa aikapommia, se räjähtää lastemme ja lapsenlastemme käsiin ja aiheuttaa heille taakan, joka on yksinkertaisesti kestämätön. Tähän ongelmaan on käytävä käsiksi supistamalla julkisen talouden alijäämiä ja velkaa sekä uudistamalla edelleen eläke-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiä. Asiassa on edistytty jonkin verran muttei selkeästi kuitenkaan tarpeeksi, ja otollinen hetki, jolloin työikäisen väestön määrä ja yleinen työllisyysaste ovat kasvussa, on nopeasti kulumassa loppuun,” totesi talous- ja rahapoliittisista asioista vastaava komissaari Joaquín Almunia.

Syntyvyyden lasku, suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja eliniänodotteen pidentyminen johtavat siihen, että Euroopan unionin väestö on nykyiseen verrattuna paljon vanhempaa vuonna 2050, mikä rasittaa julkista taloutta kestämättömällä tavalla, kuten käy ilmi Euroopan komission ja talouspoliittisen komitean tämän vuoden helmikuussa julkaisemasta tutkimuksesta[1].

Komission tänään hyväksymästä tiedonannosta ja siihen liitetystä, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä EU:ssa käsittelevästä tutkimuksesta käy ilmi, kuinka paljon haasteen ratkaisemisessa hyödyttäisiin julkisen talouden alijäämien ja velan supistamisesta sekä uusista rakenneuudistuksista.

Tutkimuksen mukaan kestävyyskuilu eli kuilu vuoden 2005 rakenteellisen rahoitusaseman ja kestävän rahoitusaseman välillä on noin 3 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen sekä EU:ssa että euroalueella, jos skenaario säilyy muuttumattomana. Käytännössä tämä merkitsee, että rakenteellinen alijäämä oli koko EU:n tasolla vuonna 2005 noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kestävyyskuilun sulkeminen merkitsisi tämän alijämän muuttumista noin 1 ½ prosentin rakenteelliseksi ylijäämäksi suhteessa BKT:hen.

Jos uudistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa esitetyt maakohtaiset julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet[2] saavutetaan vuoteen 2010 mennessä, julkinen velka kasvaakin vuoden 2005 keskimääräisestä 63 prosentista suhteessa BKT:hen vain noin 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2050 mennessä. Jos tavoitteita ei saavuteta eikä lisäuudistuksia tehdä, velan määrän ennustetaan nousevan lähes 200 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2050.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että jos varsinkin ikääntyneempien työntekijöiden työllisyysaste nousee ennustettua enemmän, julkisen talouden kestävyys paranee huomattavasti.

Terve talous ja uudistukset kannattavat

Joidenkin maiden talous on jo terveellä pohjalla, ja useat muut ovat jo tehneet eläke- ja muita uudistuksia haasteeseen vastatakseen. Nämä maat voivat suhtautua tulevaisuuteen luottavaisemmin mielin. Suurimmalla osalla jäsenvaltioista on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Julkisen talouden nykyisen rahoitusaseman ja ikääntymiseen liittyvien kustannusten ennakoidun kasvun perusteella EU:n jäsenvaltiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen suhteen, millainen riski julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä kohdistuu:

  • Suuren riskin maat (aakkosjärjestyksessä): Kreikka, Kypros, Portugali, Slovenia, Tšekki ja Unkari.
  • Keskisuuren riskin maat: Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Ranska, Saksa, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta.
  • Alhaisen riskin maat: Alankomaat, Itävalta, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro.

Ensimmäiselle ryhmälle on luonteenomaista ikääntymiseen liittyvien menojen hyvin huomattava kasvu pitkällä aikavälillä, mikä edellyttää uudistuksia. Julkista taloutta on kuitenkin myös vakautettava kiireellisesti, sillä useimmilla näistä maista on huomattava alijäämä (erityisesti Kreikka, Portugali ja Unkari, ja lisäksi vähäisemmässä määrin Kypros ja Tšekki).

Osassa toisen ryhmän maista ikääntymiseen liittyvät kustannukset ovat huomattavia ja edellyttävät rakenneuudistuksia (Espanja, Irlanti ja Luxemburg), toisten on vakautettava julkista talouttaan keskipitkällä aikavälillä (Italia, Malta, Ranska, Saksa, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta). Italian on taas saatava hyvin korkea velkatasonsa vakaaseen laskusuuntaan. Belgialla on ominaisuuksia näistä molemmista alaryhmistä.

Kolmas ryhmä on yleisesti ottaen edistynyt pisimmälle ikääntymiseen liittyvien kustannusten hallinnassa. Alhainen riski ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei riskiä olisi lainkaan.

Kolmiosainen strategia

Selviäminen väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvista vaikutuksista edellyttää kolmiosaista strategiaa.

Jäsenvaltioiden on ensinnäkin saavutettava ja säilytettävä terve julkisen talouden rahoitusasema ja vähennettävä julkisen talouden velkaa aiempaa nopeammin. Terve talous saa aikaan suotuisan kierteen, jossa korot ovat alhaalla ja talouskasvu nopeaa ja vakaata.

Toiseksi jäsenvaltioiden on parannettava erityisesti naisten ja ikääntyneempien työntekijöiden työllisyysastetta sekä työn tuottavuutta. Työllisyysaste oli EU:ssa kohonnut 62,4 prosentista vuonna 2000 63,8 prosenttiin[3] vuonna 2005. Tämä on kuitenkin edelleen kaukana jäsenvaltioiden hyväksymästä 70 prosentin tavoitteesta. Jos menestyksekkäästi toteutetaan työllisyyttä ja tuottavuutta Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti parantavia toimenpiteitä, lisätään potentiaalista kasvua ja parannetaan tulevaisuuden elintasoa ja kestävyyttä.

Kolmanneksi hallitusten on uudistettava eläke-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiä niiden kannattavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. Uudistuksilla on noin puolessa jäsenvaltioista vähennetty ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvia vaikutuksia. Eläkeuudistukset onnistuvat kuitenkin täysin ainoastaan, jos niihin yhdistyy työelämän pidentäminen. Näin eläkeoikeuksia saadaan kerrytettyä lisää ja eläketaso kasvaa palkkoihin verrattuna tulevaisuudessa. Tämän saavuttaminen saattaa kuitenkin edellyttää muita rakenneuudistuksia.
Koko kertomus saatavilla Internetissä osoitteessa:

http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/2006/eespecialreport0106_en.htm


[1] Ikääntymisen vaikutukset julkisiin menoihin: EU:n 25 jäsenvaltion eläkkeitä, terveydenhuoltoa, pitkäaikaishoitoa, koulutusta ja työttömyysetuuksia koskevat ennusteet (2004–2050) (ks. IP/06/150)

http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/2006/eespecialreport0106_en.htm

[2] Keskipitkän aikavälin tavoitteet vaihtelevat tasapainoisesta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta (korkean velan / alhaisen kasvun maat) tasapainoiseen tai hieman alijäämäiseen rahoitusasemaan (alhaisen velan ja korkean kasvupotentiaalin maat).

[3] Ks. 11. syyskuuta 2006 päivätty Eurostatin lehdistötiedote STAT/118/2006.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website