Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/05/1157

Bryssel, 19. syyskuuta 2005

Ympäristö: komissio tukee 71 miljoonalla eurolla 89 innovaatiohanketta 17 maassa

Euroopan komissio on myöntänyt ympäristön Life-tukiohjelmasta 2005 rahoitusta 17 maassa toteutettavalle 89:lle ympäristön innovaatiohankkeelle. Hankkeissa sovelletaan uusia menetelmiä ja tekniikoita monenlaisten ympäristöongelmien käsittelemiseksi. Ne parantavat näin osaltaan ympäristön tilaa Euroopassa. Hankkeita johtavat edunsaajat tai hankevastaavat Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Kreikasta, Luxemburgista, Portugalista, Ranskasta, Romaniasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta, Unkarista, Virosta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ne edustavat 220 miljoonan euron kokonaisinvestointia, josta EU:n osuus on 71 miljoonaa euroa.

Ympäristökomissaari Stavros Dimas totesi: Ympäristön Life-ohjelmalla tuetaan ympäristöongelmien ratkaisuun tarkoitetun entistä tehokkaamman ja innovatiivisemman teknologian kehittämistä. Nämä innovaatiot edistävät osaltaan EU:n kilpailukyky- ja kasvutavoitteiden saavuttamista.

Komissio on saanut tänä vuonna ympäristön Life-ohjelmaan 534 rahoitusehdotusta hyvin erilaisilta julkisilta ja yksityisiltä organisaatioilta. Ehdotusten perusteella komissio valitsi 89 hanketta, joissa kaikissa sovelletaan uraauurtavaa teknologiaa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Tänä vuonna ensimmäisellä sijalla on jätehuolto, kun tarkastellaan valittujen hankkeiden lukumäärää (31) ja niihin kohdistettua EU-rahoitusta (27 miljoonaa euroa eli 39 prosenttia kokonaismäärästä). Toiseksi suosituin aihe on taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten minimointi; siihen liittyen on rahoitettu 22 hanketta (17 miljoonaa euroa). Lähes viidesosa EU-rahoituksesta (14 miljoonaa euroa) kohdistetaan 17 hankkeeseen, joissa on kyse kestävästä pinta- ja pohjaveden huollosta. Kahdessatoista hankkeessa on kyse kestävän maankäytön suunnittelusta ja kehittämisestä. Näiden hankkeiden osuus on noin 9 miljoonaa euroa (eli 10 prosenttia) käytettävissä olevasta EU-rahoituksesta. Lopussa seitsemässä hankkeessa on kohteena tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten vähentäminen (5 miljoonaa euroa).

Life-ohjelma

Life on EU:n rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristön- ja luonnonsuojeluhankkeita kaikkialla EU:ssa, eräissä EU:hun liittyvissä maissa sekä ehdokas- ja naapurimaissa. Sillä pyritään edistämään osaltaan EU:n ympäristöpolitiikan kehittämistä ja toteuttamista rahoittamalla erityistoimia. Vuodesta 1992 Life on yhteisrahoittanut noin 2 500 hanketta, joiden avulla edistetään 1 500 miljoonalla eurolla ympäristön suojelua.Ympäristön Life-tuki, josta rahoitetaan innovatiivisia kokeilu- ja mallihankkeita, on yksi Life-ohjelman kolmesta osa-alueesta. Kaksi muuta osa-aluetta ovat luonnon Life-tuki ja kolmansien maiden Life-tuki.

Luonnon Life-tuki keskittyy tukemaan luonnonvaraisten lintujen ja luontotyyppien suojelua koskevien direktiivien täytäntöönpanoa ja erityisesti luontotyyppidirektiivillä perustettujen suojelualueiden Natura 2000 -verkostoa. Kolmansien maiden Life-tuella autetaan Välimeren ja Itämeren reunavaltioita parantamaan valmiuksiaan ympäristönsuojelun alalla. Luonnon Life-ohjelmasta ja kolmansien maiden Life-ohjelmasta hyväksyttyjä hankkeita esitellään lehdistötiedotteissa IP/05/1156 ja IP/05/1155.

Meneillään oleva Life-ohjelma (Life III) päättyy vuoden 2006 lopussa. Komissio on ehdottanut vuosiksi 2007–2013 uutta ”Life +” -ohjelmaa, jonka budjetti olisi 2,19 miljardia euroa. Ehdotus on parhaillaan ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä.

Lisätietoja
Liitteessä esitetään tiivistelmä ympäristön Life-tuesta rahoitetuista 89 hankkeesta. Tarkempia tietoja kustakin hankkeesta on saatavilla seuraavasta Internet-osoitteesta:
http://ec.europa.eu/environment/life/project/index.htm

LIITE

Yleiskatsaus ympäristön Life-hankkeisiin 2005 maittain

Belgia – 2 hanketta

Kummassakin hankkeessa on kyse vesihuollosta. Ensimmäisessä pannaan täytäntöön torjunta-aineiden turvallista käyttöä koskevat hyvän käytännön ohjeet. Tarkoituksena on estää pinta- ja pohjaveden pilaantumista.

Toisessa osoitetaan, että paikalla tapahtuvan metallien erottamisen tekniikka on kestävä ratkaisu muista kuin rautametalleista pilaantuneen pohjaveden puhdistamiseksi.

Tanska – 6 hanketta

Kaksi hanketta koskee vesihuoltoa. Yksi hanke tähtää maataloustoiminnan nitraatti- ja fosforipäästöjen vähentämiseen Odense-joen valuma-alueella EU:n vesipuitedirektiivin[1] tavoitteiden mukaisesti.

Toisessa on kyse pinta- ja pohjaveden integroidusta suojelusta keskisen Itä-Jyllannin kolmella maatalousalueella.

Kahdessa hankkeessa pyritään lieventämään taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Ensimmäinen hanke on kokeilututkimus, jossa testataan innovatiivisten ”biokatteiden” käyttöä kaatopaikoista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Toinen hanke liittyy supermarketien jäähdytysjärjestelmän ja vastaavien hiilidioksidia jäähdytteenä käyttävien sovellutusten prototyyppiin. Hankkeessa osoitetaan, mitä hyötyjä se voi tarjota ympäristölle, turvallisuudelle ja kaupalle.

Yksi jätehuoltoalan hanke tähtää jätteenpoltosta aiheutuvan jätevesilietteen uudelleenkäyttöön betonin valmistuksessa. Toisessa testataan jätteen ja jätevesilietteen käytön soveltuvuutta raaka-aineeksi lasivillan tuotantolaitoksissa Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Viro – 1 hanke

Hanke tähtää taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin. Sillä osoitetaan, että sian lanta voidaan täydellisesti käsitellä energian ja sekundaaristen raaka-aineiden (vesi ja lannoite) tuottamiseksi käyttämällä uutta teknologiaa, joka käsittää lannan mädättämisen, biokaasun muuttamisen ”vihreäksi energiaksi” ja lämmöksi sekä kierrätykseen kelpaavien ja kelpaamattomien ainesosien täydellisen erottamisen.

Suomi – 2 hanketta

Kummassakin hankkeessa on kyse jätehuollosta. Yhdessä hankkeessa tutkitaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätysmahdollisuuksia EU:n lainsäädännön[2] mukaisesti. Hankkeessa otetaan erityisesti huomioon maaseutualueet.

Toisessa hankkeessa kohteena ovat Helsingin kotitaloudet, koulut ja päivähoitokeskukset, ja sillä pyritään lisäämään tietoisuutta ja varmistamaan, ettei syntyneen jätteen määrä ylitä vuoden 2003 tasoja.

Ranska – 11 hanketta

Ranskassa toteutetaan yksi vesihuoltohanke, jossa vähennetään torjunta-aineiden aiheuttamaa veden pilaantumista parantamalla kasviensuojelukäytäntöjä siten, että tehostetaan torjunta-aineruiskutusten määrien valvontaa. Kokemukset jaetaan italialaisten ja espanjalaisten kumppaneiden kanssa.

Kolmessa hankkeessa kohteena on puhdas teknologia. Yhdessä hankkeessa esitellään mekaaninen – ja ympäristöystävällinen – malli vaihtoehtona ilmailu- ja avaruusteollisuudessa käytettyjen moniosaisten levyjen kemialliselle valssaamiselle.

Toisessa hankkeessa on tarkoituksena kehittää elektroflokkaukseen perustuvaa puhdasta teknologiaa tekstiilien viimeistelyprosesseja varten.

Kolmannessa hankkeessa yleistavoitteena on vähentää keraamisten terrakotta-tuotteiden kuivausprosessin aikana syntyvien CO2-päästöjen määrää 30 prosentilla.

Kuuden hankkeen aiheena on jätehuolto. Ensimmäisellä pyritään edistämään innovatiivisten lyijyttömien teollisuuden kokoonpanolinjojen suunnittelua, kehittämistä ja validointia. Hankkeessa tutkitaan, miten luotettavasti uusien lyijyttömien metalliseosten avulla voidaan täyttää sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta2 ja vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa[3] annettujen EU:n direktiivien vaatimukset.

Toisessa hankkeessa kehitetään menetelmä käytöstä poistettujen lentokoneiden käsittelemiseksi. Vaikka poistettavien lentokoneiden määrä kasvaa (noin 250 vuodessa), käytössä ei ole hyväksyttyä menetelmää ilma-alusten romuttamiseksi turvallisesti siten, että ympäristö otetaan huomioon.

Kolmas Deux-Sèvres’n departementtiin sijoittuva hanke tähtää jätteen vähentämiseen siten, että väestölle ja talouden toimijoille asetetaan kannustimia kaikissa kulutuskaaren vaiheissa.

Neljännessä hankkeessa osoitetaan, miten ultraääniteknologian käyttöönotolla on teknisesti mahdollista vähentää lietteen muodostumista jäteveden käsittelylaitoksessa.Viidennessä hankkeessa osoitetaan, että innovatiivisen teknologian avulla on mahdollista kierrättää lithium-ioni-akkuja, joita käytetään pääasiassa matkapuhelimien, kannettavien tietokoneiden, kameroiden, lelujen jne. voimanlähteenä.

Kuudennessa hankkeessa lyijy korvataan muilla metalliseoksilla ”vihreän elektroniikan” tuottamiseksi ilmailun ja armeijan viestintäjärjestelmiä varten. Näin pystytään täyttämään sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vaarallisia aineita koskevan direktiivin3 vaatimukset. Siinä kielletään lyijyn käyttö elektroniikkalaitteissa 1. päivästä heinäkuuta 2006.

Viimeinen ranskalainen hanke koskee ilman laadun hallintaa, ja siinä kehitetään näytteenotin, jossa käytetään uutta lähestymistapaa ilmassa olevan siitepölyn seuraamiseksi. Siitepölyhiukkasten määrää ei mitata niiden morfologian perusteella, vaan käytetään antigeenisyyden/allergisoivuuden reaaliaikaista mittaamista.

Saksa – 6 hanketta

Kahdessa hankkeessa on kyse vesihuollosta. Ensimmäisessä käytetään vesipuitedirektiivin1 mukaisesti integroitua lähestymistapaa maataloudesta aiheutuvan hajakuormituksen vähentämiseksi.

Toisessa keskitytään jäteveden käsittelyssä sovellettavan teknologian parantamiseen käyttämällä innovatiivista teknologiaa, jonka avulla jätevesilietteen orgaaniset ainesosat muutetaan biokaasun tuottamiseen soveltuvaan liukoiseen muotoon.

Kahdessa hankkeessa on kyse puhtaasta teknologiasta, jonka avulla vähennetään taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Yhdessä hankkeessa osoitetaan alumiinimoottorin lohkojen valamiseen käytettävän uuden epäorgaanisen sideaineen tekninen tehokkuus sekä vaikutukset ympäristön suojelun kannalta. Prosessin pitäisi vähentää energiakustannuksia noin 30 prosenttiin ja vähentää jätettä huomattavasti.

Toisessa on kyse villan esikäsittelystä langan valmistuksessa. Ensisijaisena päämääränä on poistaa absorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden (AOX) päästöt ja vähentää tuntuvasti kemikaalien käyttöä puhdistusprosessissa plasman kestävän esikäsittelymenetelmän avulla.

Yksi hanke kohdistuu jätehuoltoon ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Hankkeessa luodaan koulutusohjelma, jolla pyritään ottamaan käyttöön lyijytön juotto Euroopan elektroniikkateollisuudessa.

Kuudennessa hankkeessa pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia terästeollisuudessa, jossa nykyisin käytetään vaarallisia happoja kylmävalssattujen levyjen hehkuhilseen poistamiseen. Hankkeessa käytetään uutta kemikaalitonta menetelmää, joka perustuu tyhjiö-paine-teknologiaan.

Kreikka – 4 hanketta

Ensimmäinen hanke kohdistuu maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen, Tavoitteena on osallistuva lähestymistapa kunnianhimoiseen suunnitelmaan, jolla pyritään Elefsina-lahden kaupunkialueen sosiaaliseen ja ympäristölliseen elvyttämiseen vuoteen 2020 mennessä.

Toisessa ilman laadun hallintaan liittyvässä hankkeessa pyritään kehittämään integroitu järjestelmä ilman saastumisen arvioimiseksi, seuraamiseksi ja hallitsemiseksi Kozanin prefektuurissa (Länsi-Makedonia), jossa sijaitsee maan suurin ruskohiilellä toimiva voimalaitos.

Kolmas hanke liittyy tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksiin, ja siinä toteutetaan kestävän rakentamisen ajatusta kaikki sidosryhmät yhdistävän integroitua tuotepolitiikkaa koskevan lähestymistavan avulla.Viimeinen hanke kohdistuu vesihuoltoon, ja sen avulla kehitetään ympäristöystävällisen teknologian työvälineistö maatalousmaan hajakuormituksen vähentämiseksi. Teknologia integroidaan Evrotas-joen valuma-alueen ja rannikkovyöhykkeen hallintasuunnitelmaan.

Unkari – 1 hanke

Hankkeessa käsitellään vesihuoltoa, ja siinä arvioidaan arsenikin aiheuttaman pohjaveden saastumisen astetta Unkarin eteläosassa. Hankkeessa kehitetään koehallintasuunnitelma, jossa käsitellään muun muassa uutta teknologiaa arsenikin poistamiseksi.

Irlanti – 2 hanketta

Kummassakin hankkeessa on kyse jätehuollosta. Yhdessä hankkeessa kehitetään autonvalmistusalan komponenttien ja osakokoonpanojen suunnittelemiseen tarkoitettu mallityökalu, jossa otetaan huomioon ympäristövaatimusten (etenkin romuajoneuvodirektiivin[4] vaatimusten) täyttäminen.

Toisessa hankkeessa osoitetaan sellaisen häkkilavan ympäristö- ja kilpailuedut, jossa käytetään uudelleen renkaista saatuja jätemateriaaleja yhdistettynä sahajätteisiin ja käytöstä poistetuista lavoista saatuun hakkeeseen.

Italia – 15 hanketta

Viisi hanketta tähtää taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten minimoimiseen siten, että vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai kehitetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Yhdessä hankkeessa kehitetään mallilaitos energian tuottamiseksi uuden teknologian avulla valmistamalla biomassasta biohiiltä.

Toisessa hankkeessa testataan tekniikkaa, jonka avulla kerätään hiilidioksidipäästöjä kiinteiden yhdyskuntajätteiden kaatopaikoilta. Tarkoituksena on kehittää mahdollisuuksia menetelmän laajemmaksi käyttämiseksi.

Kolmannessa hankkeessa osoitetaan, miten ilman kosteutta valvotaan ilmanpaineen avulla ilman jäähdytystä. Tämä tekniikka vähentää huomattavasti useilla eri teollisuudenaloilla käytettyjen jäähdytyslaitteiden energian kulutusta.

Neljännessä hankkeessa on kyse nahkanvalmistusprosesseissa syntyvän jätteen talteenotosta ja uudelleenkäytöstä jäteveden puhdistamisen ja uudelleenkäytön avulla sekä hyödyllisten aineiden erottamisesta.

Viidennessä hankkeessa arvioidaan mallilaitoksen avulla BAT-vertailuasiakirjojen soveltuvuutta pienille ja keskisuurille tekstiiliteollisuusyrityksille.

Kahdessa muussa hankkeessa on kyse tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten vähentämisestä. Ensimmäisessä pyritään luopumaan vaarallisten aineiden käytöstä keramiikkamassan koristelemisessa ja muotoilemisessa.

Toisessa hankkeessa kehitetään tekniikkaa GMO-tuotteista aiheutuvan saastumisen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi maataloustuotannossa ja määritellään standardit muiden kuin GMO-tuotteiden erottamiseksi ja säilyttämiseksi tarjontaketjun ja elintarviketuotannon aikana.

Kolmessa hankkeessa on kyse kestävän maankäytön suunnittelusta ja kehittämisestä. Yhdessä hankkeessa ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS) yhdistetään muihin vihreisiin laskentajärjestelmiin. Tarkoituksena on soveltaa integroitua lähestymistapaa ympäristöhallintaan neljässä pilottikaupungissa.

Kahdessa muussa hankkeessa kehitetään ympäristöystävällisiä kuljetusjärjestelmiä, yhdessä hankkeessa perustamalla rahdin ympäristöystävällinen jakelukeskus Luccan kaupungin historialliseen keskustaan ja toisessa kehittämällä työkaluja tavaraliikenteen integroituun suunnitteluun ja valvontaan kaupunkialueilla.

Kaksi hanketta tähtää vesihuollon parantamiseen siten, että kehitetään uutta vedenkäsittelytekniikkaa. Yhdessä hankkeessa kehitetään prototyyppi, joka on osoitus uudesta ympäristöystävällisestä menetelmästä jäteveden käsittelemiseksi.Toisessa on kyse sade- ja sulamisveden käsittelystä ennen sen saapumista purkuvesistöihin, kuten viemäreihin, jokiin ja satamiin.

Viimeisissä kolmessa hankkeessa keskitytään jätehuoltoon. Kahdessa on kyse keramiikka- ja marmoriteollisuudessa syntyvän lietteen käsittelystä.

Kolmas tähtää aikaisemman ympäristön Life-hankkeen, jossa oli kyse kasviöljypuristamon jätevesien kierrätyksestä, tulosten hienosäätöön ja laajentamiseen.

Luxemburg – 1 hanke

Hankkeessa sovelletaan uutta puulevyjen kuivausjärjestelmää, jonka tuloksena haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), hiilidioksidin ja hiilimonoksidin päästöt vähenevät tuntuvasti levyjen tuotannon ja käytön aikana.

Alankomaat – 7 hanketta

Kolmessa alankomaalaisessa hankkeessa on kyse jätehuollosta. Yhdessä hankkeessa esikeittämiseen testataan closed loop -säätöteknologiaa, joka on ympäristöystävällisempi kuin perunatuotteiden valmistuksessa tavallisesti käytetty ryöppäys kuumassa vedessä.

Toisessa jätteenpoltosta syntyvä kuona muutetaan korkea-asteiseksi sekundaariseksi raaka-aineeksi, jolle on jo markkinat betonia ja kalsiumsilikaattitiilejä valmistavassa ja metallurgisessa teollisuudessa.

Kolmannessa osoitetaan, että vanhoja bitumikattohuopia on mahdollista kierrättää.

Neljännessä hankkeessa on kyse kestävästä kaupunkisuunnittelusta. Siinä vähennetään melua ja meluhaittaa satamien teollisuusalueilla ainakin 25 prosenttia. Tämän saavuttamiseksi toteutetaan melunkartoitus- ja hallintajärjestelmä ja laaditaan vastaava hyvän käytännön opas meludirektiivin[5] mukaisesti.

Viidennessä hankkeessa keskitytään korkeajännitelinjojen ympäristövaikutusten vähentämiseen. Hankkeessa otetaan käyttöön uudentyyppinen korkeajännitelinja, jolloin magneettikenttä pienenee.

Kuudennessa on kyse jääkaapeista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen, tässä tapauksessa fluorihiilivetyjen (HFC), vähentämisestä käyttämällä CO2-pohjaista jäähdytysjärjestelmää.

Viimeisessä hankkeessa on kyse kestävästä vesihuollosta, etenkin puutarhaviljelyssä. Siinä kehitetään kasvuston seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan vähentää torjunta-aineiden tarvetta.

Portugali – 2 hanketta

Kummassakin hankkeessa on kyse jätehuollosta. Yksi hanke tähtää sekamuovin, kumin ja juomatölkkien kierrätysasteen nostamiseen. Tarkoituksena on, että voitaisiin luoda uusia teissä käytettäviä tuotteita.

Toisessa keskitytään paistoöljyjen uudelleenkäyttöön. Tarkoituksena on valmistaa biodieseliä, jota voitaisiin käyttää Oierasin kunnan ajokalustossa.

Romania – 1 hanke

Ilman laadun hallintaa koskevassa Romanian hankkeessa kartoitetaan ilman saastumisen lähteitä Bukarestissa ja sen ympäristössä ja annetaan viranomaisille ja yleisölle tietoa ilman saastumisen tasoista.

Espanja – 16 hanketta

Kolmessa hankkeessa keskitytään vesihuoltoon. Yhdessä hankkeessa määritetään integroitu hallintamalli pinnoitusteollisuuden nestemäisten jätteiden käsittelemiseksi.

Toisessa kehitetään yhdistettyä lannoitus- ja kastelutekniikkaa, jonka avulla on tarkoitus vähentää maaperän ja pohjaveden saastumista ja parantaa tuottavuutta.

Kolmannessa esitellään automaattisen keinokastelujärjestelmän käyttöä ”El Vicario” -kastelualueella (Guadiana).

Kolmessa hankkeessa kohteena on maankäytön suunnittelu ja kehittäminen. Ensimmäinen tähtää kestävän liikkuvuuden edistämiseen kuudella teollisuusalueella. Hankkeessa luodaan hallintamekanismeja ja edistetään julkista liikennettä, pyöräilyä ja auton yhteiskäyttöä.

Toisessa on kyse maaperän suojelusta niillä Välimeren alueilla, joilla eroosioasteet ovat korkeat. Siinä tuodaan esille hyödyt, joita voidaan saada viljelemällä ankarissa olosuhteissa selviytyviä uusia mantelipuulajikkeita.

Kolmannessa hankkeessa on tarkoitus määrittää hallintajärjestelmä vuoristoalueiden viininviljelyä varten. Tarkoituksena on vähentää viininviljelystä maisemalle, maaperälle ja vesivaroille aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Neljässä hankkeessa on kyse puhtaasta teknologiasta. Ensimmäisessä vähennetään elintarviketehtaiden puhdistustoimenpiteiden aikana syntyviä ympäristövaikutuksia. Toimenpiteisiin kuluu yleensä suuret määrät vettä ja niistä syntyy erittäin saastunutta jätevettä. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään käyttämällä perinteisten kemiallisten desinfiointiaineiden sijasta otsonia.

Toisessa hankkeessa osoitetaan, että kaatopaikkojen biokaasuenergian talteenoton tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. Talteenotossa käytetään mikroturbiineja ja poistetaan rikkivety ja siloksaanit biologisesti.

Kolmannessa hankkeessa rakennetaan koelaitos, jonka avulla vähennetään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia päästöjä ilmaan. Käytetty järjestelmä on tarkoitettu tehtaaseen, joka käyttää liuottimia pintakäsittelyssä, ja se mahdollistaa mainittujen yhdisteiden päästötasojen vähentämisen viidennekseen VOC-direktiivissä[6] asetetusta rajasta.

Neljännessä hankkeessa osoitetaan, että aurinkokennoenergiaa voidaan tehokkaasti varastoida vetynä ja käyttää myöhemmin polttokennomoottoreissa, valaistuksessa ja jäähdytyksessä. Kuuden hankkeen kohteena on jätehuolto. Ensimmäinen toteutetaan Los Serranosin alueella Valenciassa, ja siinä vähennetään sikatiloilla syntyvän lannan ympäristövaikutuksia. Hankkeessa käytetään hyönteisiä jätteen hajottamiseen ja sen muuttamiseen orgaaniseksi lannoitteeksi.

Toisessa hankkeessa pyritään vähentämään tekstiiliteollisuudessa syntyvän jätteen määrää ottamalla käyttöön yhteinen menettely jätehuoltoa varten.

Kolmannessa kehitetään Baenan kaupunkiin (Andalusia) koelaitos, jossa on tarkoitus muuntaa öljynvalmistusprosessissa syntynyt nestemäinen jäte lisäarvoa tuoviksi sivutuotteiksi.

Neljännessä hankkeessa vähennetään jätevedenkäsittelylaitoksissa syntyvän lietteen ympäristövaikutuksia tähän soveltuvan hallinta- ja kierrätystekniikan avulla.

Viidennessä on tarkoituksena minimoida kalastusteollisuuden tuottaman jätteen negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeessa suositetaan tehokasta integroitua jätehuoltoa ja prosessimenetelmiä alalla syntyvän jätteen kierrättämiseksi ja vähentämiseksi.

Viimeisessä hankkeessa osoitetaan, että on mahdollista ottaa käyttöön uusi suurkapasiteettinen prosessi erittäin puhtaiden metalliseosten (>90 prosenttia) erottamiseksi. Prosessia käytetään raudan, alumiinin ja raskasmetallien erottamiseksi romuajoneuvoista, ja sen avulla metalleja voidaan käyttää uudelleen uusiin moottoreihin autonvalmistusalalla.

Ruotsi – 2 hanketta

Kahdessa hankkeessa pyritään lieventämään taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Ensimmäisessä näytetään, miten innovatiivista jatkuvatoimista reaktoriteknologiaa, joka perustuu ART®-teknologiaan (Advanced Reactor Technology), voidaan käyttää kemian alan kestävässä tuotannossa.

Toisessa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä testaamalla ja demonstroimalla dimetyylieetterillä (DME) toimivia raskaita ajoneuvoja. DME-polttoaineen tuotanto on lähes CO2-neutraalia, ja DME on siten lupaava vaihtoehto petrolipohjaisille polttoaineille.

Yhdistynyt kuningaskunta – 10 hanketta

Yhdistyneen kuningaskunnan hankkeista neljässä on kyse jätehuollosta. Ensimmäisessä hankkeessa on tarkoitus osoittaa, miten kehittynyttä ultrakorkeapainetta soveltavaa vesiteknologiaa voidaan käyttää käyttöä vanhan rengasmateriaalin hyödyntämisessä.

Toisessa hankkeessa esitellään innovatiivista teknologiaa sellaisten lasijätevirtojen kierrättämiseksi, jotka eivät tälllä hetkellä sovellu useimpiin lasinvalmistusprosesseihin ja jotka päätyvät siksi kaatopaikoille.

Jätteen syntymistä ehkäisevässä hankkeessa osoitetaan, että entsymaattisena hydrolyysina tunnettu tekniikka on turvallinen ja ympäristöystävällinen tapa käsitellä uudelleenkäytettävää viemärilietettä.

Neljännessä hankkeessa pyritään vähentämään epästeriilin kliinisen jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja edistämään sen käyttöä kierrätystuotteiden raaka-aineena.

Kahdessa hankkeessa pyritään lieventämään taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Yhdessä hankkeessa osoitetaan vedenkierrätyksen tehokkuus käyttämällä uutta reaktoria jäteveden aerobiseen hajottamiseen.

Toinen hanke tähtää ympäristövaurioalueiden käyttämiseen uudelleen biomassaenergiaa tuottavien kasvien kasvattamiseen, saastuneen maan entisöintiin sekä lämmön ja voiman tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä.

Kahdessa kohteena ovat vesihuoltoasiat. Yhdessä hankkeessa esitellään uutta prosessiteknologiaa, jolla liimojen, puutuotteiden ja suoja-aineiden valmistuksessa käytetty formaldehydi muutetaan myrkyttömiksi sokereiksi. Tavoitteena on vähentää formaldehydiä 100 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan Severn-joensuistoon virtaavasta jätevedestä.

Toisessa on kyse maatalouden aiheuttaman pintavesien nitraattisaastumisen korjaamisesta siten, että nitraatista aiheutuvassa pilaantumisessa saavutetaan ainakin 85 prosentin kustannustehokas lasku.

Yhdessä hankkeessa pyritään kehittämään ja hallinnoimaan laadukkaita kaupunkiympäristöjä jokikäytävien käyttäjiä ja sidosryhmiä varten.

Viimeisessä hankkeessa on kyse tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista, ja siinä keskitytään mahdollisuuteen integroida kasvihuoneet muihin rakennuksiin, esimerkiksi toimistorakennuksiin. Hankkeessa esitellään ympäristön kannalta kestävien kasvihuoneiden ja rakennusjärjestelmien suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä saatavia hyötyjä sekä mahdollisuutta vähentää niissä tapahtuvan puutarhatuotannon ympäristövaikutuksia.


[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikka-laitteissa.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista.

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta.

[6] Neuvoston direktiivi 1999/13/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1999, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website