Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/05/1155

Bryssel, 19 syyskuu 2005

Luonnon LIFE-tuki 2005: komissiolta 69 miljoonaa euroa 54 luonnonsuojeluhankkeeseen 20 maassa

Euroopan komissio on hyväksynyt luonnon LIFE-ohjelmasta myönnettävän rahoituksen 54 luonnonsuojeluhankkeeseen, jotka toteutetaan 20 jäsenvaltiossa tai EU:hun liittymässä olevassa valtiossa. Hankkeissa ennallistetaan luonnonsuojelualueita sekä palautetaan niiden eläimistöä ja kasvistoä luonnontilaiseksi, luodaan kestävän kehityksen mukaisia hallintorakenteita sekä lisätään yleisön tietoisuutta ja edistetään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Niiden avulla myös jatketaan suojelualueiden Natura 2000 -verkoston muodostamista. Hankkeet toteutetaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Suomessa, Tanskassa, Unkarissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Romaniassa. Hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat 125,7 miljoonaa euroa, josta EU:n kattama osuus on 69 miljoonaa euroa.

Ympäristöasioista vastaava komissaari Stavros Dimas totesi: "Olen tyytyväinen nähdessäni, että EU:n rahoituksella tuetaan paikallisia, alueellisia ja kansallisia toimia luonnonmukaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Olen itse käynyt tutustumassa luonnon LIFE-kohteisiin ja nähnyt, millaisia muutoksia dynaamisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan.”

Vuonna 2005 komissio sai 183 ehdotusta luonnon LIFE-ohjelmasta rahoitettaviksi hankkeiksi yhteistyötahoilta, joita oli muodostettu muun muassa ympäristönsuojeluelinten, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kalastus- ja metsästysyhdistysten välillä. Komissio valitsi ehdotusten joukosta 54 hanketta, joista yhdeksässä on mukana vähintään kaksi maata.

Suurimmassa osassa hankkeita asetetaan tavoitteeksi ennallistaa ja suojella Natura 2000 -alueita tai alueiden verkostoja, laatia ja toteuttaa hoito- tai toimintasuunnitelmia, kohentaa vesistöjä, ennallistaa alueita, panna vireille alueiden pitkäaikaisia hoitosuunnitelmia ja poistaa alueilta niille kuulumattomia lajeja. Lisäksi useissa hankkeissa on tarkoitus kasvattaa ja päästää takaisin luontoon uhanalaisia lajeja tai vähentää kalastuksen sivusaaliita.

Jo 2 500 yhteisrahoitettua hanketta vuodesta 1992

Natura 2000 on EU:n laajuinen erityisten suojelualueiden verkosto. Se perustettiin EU:n luontotyyppidirektiivillä[1], ja siihen kuuluvat myös lintudirektiivin[2] nojalla nimetyt alueet. Se käsittää yhteensä yli 18 000 kohdetta ja kattaa noin 17,5 prosenttia aiemmin 15 EU-jäsenvaltion (EU-15) muodostamasta alueesta – eli lähes Ranskan kokoisen alueen – ja nyt sitä laajennetaan uusiin jäsenvaltioihin.

Yhteisön LIFE-rahoituksella tuetaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita kaikkialla EU:ssa sekä joissakin ehdokasmaissa, liittymässä olevissa maissa ja naapurimaissa. LIFE-ohjelman tavoitteena on osallistua EU:n ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteutukseen rahoittamalla erityistoimia. LIFE-yhteisrahoitusta on myönnetty vuodesta 1992 noin 2 500 hankkeeseen yhteensä 1 500 miljoonaa euroa.

Luonnon LIFE-hankkeissa keskitytään etenkin lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanoon sekä eurooppalaisen Natura 2000 -verkoston toteutukseen. Ohjelman kaksi muuta osaa ovat ympäristön LIFE-ohjelma, jossa painopisteenä on innovatiivisten ympäristötekniikoiden esittely, ja kolmansien maiden LIFE-ohjelma, jossa pyritään kehittämään ympäristöalan valmiuksia Välimeren ja Itämeren reunavaltioissa. Ympäristön LIFE-tuen ja kolmansien maiden LIFE-tuen saajiksi hyväksyttyjä hankkeita käsitellään lehdistötiedotteissa IP/05/1156 ja IP/05/1157.

Meneillään oleva LIFE-ohjelma (LIFE III) päättyy vuoden 2006 lopussa. Komissio on ehdottanut vuosiksi 2007–2013 uutta “LIFE +” -ohjelmaa, jonka budjetti olisi 2,19 miljoonaan euroa. Ohjelman lopullisen hyväksynnän ja budjetin käsittely on kesken ministerineuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Lisätietoja
Liitteessä esitetään tiivistelmä luonnon LIFE-rahoitusta saavista hankkeista. Lisätietoja kustakin hankkeesta on saatavilla seuraavasta Internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/life/project/index.htm
Natura 2000 -verkostosta annetaan lisätietoja seuraavassa Internet-osoitteessa:

http://ec.europa.eu/environment/nature/home.htm

LIITE

Tiivistelmä luonnon LIFE-hankkeista 2005 maittain

Itävalta – 2 hanketta

Wienin pohjois- ja itäpuolella sijaitsevilla kolmella alueella on isotrappeja (Otis tarda). Vuosien suojelu- ja hoitotyön tuloksena populaatioiden koko on saatu yhteensä noin 140 lintuun. Kuitenkin suuri osa elinympäristön ja pesien suojelulla saavutetusta vuotuisesta lisäyksestä menetetään, kun linnut törmäävät sähköjohtoihin: 20 prosenttia täysikasvuisista linnuista kuoli tällä tavoin vuonna 2003. Ensimmäisessä hankkeessa puututaan tähän ongelmaan kaivamalla 43 km sähköjohtoa maahan sekä asentamalla johtoihin huomiota herättäviä varoitusmerkkejä 125 km pituudelle.

Toinen hanke sijoittuu Styrian alueelle Gesäusen luonnonpuistoon, missä toteutetaan useita ennallistamistoimia, esimerkiksi poistetaan patoja ja betonipengerryksiä Enns-joen ja sen sivujokien varrelta sekä ryhdytään käyttämään hylättyjä vuoristolaitumia jälleen laidunmaana.

Belgia – 6 hanketta

Hollantilaisen ja belgialaisen kansalaisjärjestön yhteisessä Dommel-joen varrelle (Limburgin provinssi Belgiassa ja Noord-Brabantin provinssi Alankomaissa) sijoittuvassa ennallistamishankkeessa on tarkoitus ennallistaa luontotyyppejä, joiden tila on huonontunut, sekä liittää yhteen hajallaan olevat suojelukohteet hankkimalla ja ennallistamalla noin 60 hehtaarin maa-alue.

Toinen hanke kattaa kolme armeijan harjoitusaluetta Valloniassa (Marche-en-Famenne, Elsenborn ja Camp Lagland). Hankkeessa yhdistetään alueen sotilaskäyttö luonnonsuojeluun, raivataan 380 hehtaaria kuivaa kangasta ja nostetaan vedenpinnan tasoa soilla.

Kahdessa hankkeessa ennallistetaan soita ja kosteita nummia, joille on istutettu kuusia. Kohteet sijaitsevat Keski-Ardenneilla (Plateau de Tailles) sekä Länsi-Ardenneilla (Croix Scaille) Gedinnen kunnan ympäristössä.

Belgian pohjoisosassa Grote Nete -joen varrella Geelin ja Molin välisellä alangolla on monia erilaisia luontotyyppejä. Ne sijaitsevat kuitenkin hajallaan, ja maankäyttö on intensiivistä niitä ympäröivillä alueilla. Belgian viidennessä luonnon LIFE-hankkeessa hankitaan ja ennallistetaan 70 hehtaaria maata laajempien ja yhtenäisempien suojelualueiden muodostamiseksi.

Kuudennessa hankkeessa ovat mukana Belgian, Luxemburgin ja Saksan (Rheinland-Pfalz) raja-alueen luonnonpuistoja hallinnoivat tahot. Siinä perustetaan saukkojen seurantaohjelma ja kartoitetaan saukkojen vaellusreitteinään käyttämien vesiväylien varrella olevia fyysisiä pullonkauloja (kuten vilkkaat tiet ja tierummut). Hankkeessa on tarkoitus muuttaa tällaisia esteitä ja ennallistaa joen penkereet.

Tanska – 3 hanketta

Ensimmäisessä hankkeessa on tarkoitus ennallistaa keidassoita yli kymmenessä paikassa eri puolella Tanskaa ja etenkin Jyllannin alueella. Ojia tukitaan, jotta veden virtaaminen soilta saadaan pysäytettyä.

Toisen hankkeen kohteena on harvinainen perhonen Euphydryas aurinia, jota esiintyy yhä vähemmän Tanskassa, koska maanviljelijät eivät enää käytä perhosen elinympäristöksi soveltuvia ruohomaita, jotka ovat siksi kasvaneet umpeen, tai niiden käyttö on ollut liian intensiivistä.

Kolmas hanke on taloudellisesti merkittävin tällä luonnon LIFE-hankkeiden valintakierroksella: LIFE-tuen osuus on 8 miljoonaa euroa 15 miljoonan kokonaisbudjetista. Hankkeessa suojellaan lohikaloihin kuuluvaa järvisiikaa (Coregonus oxyrhynchus ), joka on vaarassa hävitä kokonaan. Maailman ainoa suhteellisen elinkelpoinen populaatio elää Lounais-Jyllannin joissa, mistä se vaeltaa kutemaan Waddenzeen alueelle. Sen elinympäristö merellä on turvattu, mutta jokien morfologian muutokset ja alueella harjoitettu puolikaupallinen verkkokalastus ovat johtaneet kannan pienenemiseen.

Suomi – 2 hanketta

Pohjanlahden rannalla Vattajalla (Pohjanmaa) sijaitsee 1 200 hehtaarin suuruinen armeijan harjoitusalue, joka on yksi Suomen merkittävimpiä dyynialueita. Ensimmäisessä hankkeessa Natura 2000 -vaatimukset liitetään osaksi harjoitustoimintaa, ennallistetaan vahingoittuneita dyynejä ja aloitetaan jälleen laiduntaminen umpeen kasvaneilla niityillä ja laidunmailla. Alueen virkistyskäyttö toteutetaan ohjaamalla kävijät merkityille kulkureiteille ja estämällä pääsy herkimmille alueille.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on erittäin uhanalainen laji. Toisen hankkeen vetäjänä on WWF Suomi yhdessä yhdeksän muun kumppanin kanssa, jotka sijaitsevat Norjassa, Virossa, Unkarissa ja Kreikassa. Hankkeen tarkoituksena on paikantaa tärkeimmät lisääntymisalueet Lapissa ja turvata ne sekä seurata kiljuhanhien muuttoa, jotta saataisiin selville aiemmin tuntemattomia saalistus- tai levähdyspaikkoja. Lisäksi ennallistetaan levähdyspaikkoja Virossa ja turvallisia saalistusalueita Unkarissa.

Ranska – 4 hanketta

Neljästä hankkeesta kolmessa on kyse harvinaisten lintulajien suojelusta. Kaikkien kolmen hankkeen vetäjänä on jokin kansalaisjärjestö, kuten LPO ja Bretagne Vivante. Tavoitteena on nykyisten populaatioiden koon vakiinnuttaminen tai kasvattaminen sekä lajien suojelun tason parantaminen. Myös hoitotoimenpiteitä toteutetaan.

Languedoc-Roussillonissa itäisen Corbières’n alueella suojelukohteina on 13 lintulajia.

Toisessa hankkeessa suojellaan ruusutiiraa (Sterna dougallii) Bretagnen alueella.

Kolmas hanke on monikansallinen, ja siinä pyritään ranskalaisten ja espanjalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä elvyttämään ja palauttamaan luonnontilaiseksi pikkutuulihaukkapopulaatioita Auden (Ranska) ja Extremaduran (Espanja) alueilla.

Neljännen hankkeen vetäjänä on myös kansalaisjärjestö, ja sen tarkoituksena on suojella Rhône–Alpes -alueella sijaitsevan Montselguesin kangasmaita, turvealueita ja soita.

Saksa – 7 hanketta

Luonnollinen tulviminen tehdään uudelleen mahdolliseksi Lippe-joen varrella 10 km:n pituudelta 600 hehtaarin alueella lähellä Hammia (Nordrhein-Westfalen).

Toisessa hankkeessa kohteina ovat suot ja kosteikot Rosenheimin lähellä (Baijeri). Yhteensä 1 1000 hehtaarin alueella ennallistetaan 450 hehtaarin alalta keidassuota tukkimalla ojia ja raivaamalla puita ja pensaita.

Kolmannessa hankkeessa suojellaan eteläisellä Schwarzwaldin alueella Hotzenwaldissa sijaitsevia useita erilaisia luontotyyppejä – jäkkiniityt (Nardus), vuoristojen niitetyt niityt, suot, metsät ja keidassuot – 2 000 hehtaarin alueella.

Neljännen hankkeen suojelukohteena on Euroopassa hyvin harvinainen luontotyyppi, manneralueen marskimaat, joita esiintyy suolavesilähteiden ympärillä. Hankkeessa on mukana viisi Brandenburgin osavaltion alueella sijaitsevaa manneralueen marskimaakohdetta.

Koblenzin (Rheinland-Pfalz) itäpuolisella Eifelin kukkula-alueella toteutettavassa hankkeessa suojellaan jäkkiniittyjä (Nardus) ja kangasmaita. Myös ekologista matkailua kehitetään ja edistetään.

Kuudennessa hankkeessa on kohteena Cuxhafenin lähistöllä sijaitseva käytöstä poistettu armeijan harjoitusalue, jolla on rannikkodyynejä sekä tammikkoja ja niiden välissä ruohomaita. Hankkeen tarkoituksena on tuoda suurikokoisia kasvinsyöjiä (villihärkiä, biisoneita, konikponeja) laiduntamaan 350 hehtaarin hakamaalle.

Viimeinen hankkeista on monikansallinen, ja siinä on kyse rantaniittyjen suojelusta 34 kohteessa Itämeren alueella – pääosin Tanskassa, mutta myös Ruotsissa, Schleswig-Holsteinin osavaltiossa (Saksa) ja Virossa – sekä Kööpenhaminan lähellä sijaitsevassa Saltholmin saaressa, jonka suojelukohteiden hoidosta paikallinen osuuskunta on vastannut sukupolvien ajan.

Kreikka – 1 hanke

Hankkeessa paneudutaan ristiriitoihin, joita on Kreikan vesillä toisaalta kalastuksen, toisaalta äärimmäisen uhanalaisen Euroopan unionin suurimman munkkihyljepopulaation (Monachus monachus) suojelun välillä. Hankkeen toteuttajana on kansalaisjärjestö MOM tiiviissä yhteistyössä paikallisten kalastajien kanssa.

Unkari – 2 hanketta

Toinen hankkeista koskee kuutta kohdetta Tonavan jokiväylän varrella ja maan lounaisosassa yhteensä 720 hehtaarin alueella, ja kaikissa kohteissa on useita erityyppisiä ruohomaita. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ruohomaiden erilaisiin luontotyyppeihin soveltuvia maatalouden ympäristöohjelmia.

Toinen hanke toteutetaan yhdessä Romanian kanssa punajalkahaukan (Falco vespertinus) suojelemiseksi. Hanke kattaa 90 prosenttia Venäjän ulkopuolisesta eurooppalaisesta populaatiosta, jonka esiintymisalue ulottuu Unkarissa Tonavan itäpuoliselta alueelta Romanian Satu Maren piirikuntaan.

Irlanti – 1 hanke

Irlannin tasavallassa esiintyy useita merkittäviä ensisijaisesti suojeltavia eurooppalaisia metsämaatyyppejä. Irlannin metsähallinto (Irish Forestry Board) esittää metsämaiden laadun ennalleen palauttamista neljän vuoden aikana yhdeksässä kohteessa, joiden yhteispinta-ala on 560 hehtaaria. Hankkeessa painotetaan yleisön tietoisuuden lisäämistä ja valistusta.

Italia – 4 hanketta

Kahden hankkeen toteutuspaikkana on Puglian alue Etelä-Italiassa. Ensimmäisessä hankkeessa toimet kohdennetaan Fortore-jokeen, joka virtaa kolmen alueen läpi Apenniinien vuoristosta Adrianmereen. Sitä varten laaditaan yhteisön tärkeänä pitämän Natura 2000 -alueen hoitosuunnitelma. Tämän osan toteutuksesta vastaa valuma-alueen viranomainen – ensimmäistä kertaa Italiassa tällainen viranomainen on laatinut Natura 2000 -hoitosuunnitelman. Myös paikallisten viljelijöiden keskuudessa edistetään ekologisempaa asennetta maanviljelyyn. Toisessa hankkeessa on tarkoitus suojella rannikon luontotyyppejä Torre Guaceton Natura 2000 -alueella. Sen suojeltua merialuetta uhkaa etenkin intensiivinen maatalous.

Etelä-Italiassa, Materan alueella, toteutetaan petolintujen suojeluhanke. Materan ja Montescaglioson kunnissa vanhojen talojen katoilla sijaitsevat pesimäpaikat ennallistetaan ja niitä lisätään. Hankkeessa pyritään muun muassa saamaan aikaan tarkistuksia rakennusmääräyksiin, jotta vältettäisiin pesien tuhoutuminen ja annettaisiin haukoille paremmat selviytymismahdollisuudet.

Toscanaan sijoittuvassa hankkeessa turvataan Migliarino–San Rossore–Massaciuccolin aluepuiston rannikkoekosysteemin suojelun taso ja parannetaan sitä. Aluetta uhkaavat sinne kuulumattomat eksoottiset kasvit ja liian suuresta kävijämäärästä johtuva eroosio. Kävijät ohjataan muutamalle kulkureitille.

Latvia – 1 hanke

Myös Liettua ja Viro ovat mukana tässä hankkeessa. Siinä valmistellaan Natura 2000 -verkoston merialueiden suojelua. Myös Venäjä osallistuu hankkeeseen kartuttaakseen asiantuntemusta merialueiden suojelun alalla. Hankkeen 13 kohdetta sijaitsevat itäisellä Itämerellä Kaliningradin ja Suomenlahden välisellä alueella. Siihen osallistuu 19 kumppania: viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Latvian puolustusministeriö antaa hankkeen käyttöön aluksia.

Liettua – 2 hanketta

Liettualainen kansalaisjärjestä johtaa hanketta, jossa on mukana kumppaneita Puolasta ja Brandenburgin osavaltiosta (Saksa). Sen tarkoituksena on suojella Emys orbicularis -kilpikonnia sekä sammakkoeläimiä Bombina bombina (kellosammakko) ja Triturus cristatus (rupilisko). Hanke kattaa Kaakkois-Liettuan, Bielowiezan luonnonpuiston, Masurian, Poznan-Odran alueen ja Uckermarkin, jotka muodostavat kilpikonnan pohjoisimman levinneisyysalueen.

Kuurin kynnäs ja sen sisälle sulkeutuva laguuni ovat Itämeren alueen erikoisimpia maisemia ja hyvin suosittuja matkailunähtävyyksiä. Kävijämäärät aiheuttavat kuitenkin dyynien eroosiota ja muita ongelmia. Toisen hankkeen kumppaneina ovat Kuurin kansallispuisto, Vilnan yliopisto ja luonnonsuojelualan kansalaisjärjestö. Siinä kävijävirrat ohjataan merkityille ja aidatuille reiteille.

Lisäksi tutkitaan kalastuksen vaikutusta merilintuihin ja annetaan aiheesta suosituksia sekä ennallistetaan 1 600 hehtaaria rappeutuneita dyynejä ja ruohomaita.

Luxemburg -1 hanke

Koillis-Luxemburgissa sijaitsevassa Our-joessa elää yhä merkittävä uhanalaisten jokihelmisimpukoiden populaatio, jonka lisääntyminen on kuitenkin vähäistä ja yksilöt ovat yleensä vanhoja. Luonnonsuojelualan kansalaisjärjestön ja ympäristöministeriön yhteisessä hankkeessa rakennetaan tšekkiläiseen tekniikkaan perustuva keskus, jossa simpukoita kasvatetaan vankeudessa.

Alankomaat – 1 hanke

Hankkeen kohteina ovat Waddenzeessä sijaitsevien Terschellingin, Texelin ja Vlielandin saarten dyynien ruohoalueet, painanteet ja kangasmaat viidessä mannerrannikon kohteessa (Noord-Hollandin, Zuid-Hollandin ja Zeelandin provinssit). Näiden kaikkien luontotyyppien tila on huonontunut umpeenkasvun, rehevöitymisen ja kuivumisen vuoksi. Dyynirannikot ovat merkittäviä rantalomakohteita, joten hankkeessa korostetaan varsinkin tiedottamista. Lisäksi ennallistetaan dyynejä 1 100 hehtaarin alueella ja aloitetaan jälleen laiduntaminen 1 550 hehtaarin alueella.

Puola – 1 hanke

Saksan kanssa yhdessä toteutettavassa hankkeessa keskitytään uhanalaisen lintulajin, sarakerttusen (Acrocephalus paludicola), suojeluun. Laji on hävinnyt useimmilta Pohjois-Saksassa ja Puolassa sijaitsevilta aiemmilta levinneisyysalueilta elinympäristön tuhoutumisen tai sen tilan huonontumisen vuoksi. Tuensaajana oleva puolalainen kansalaisjärjestö (Puolan lintujensuojeluyhdistys – OTOP) toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja luonnonpuistojen kanssa estääkseen populaation häviämisen kokonaan. Toimet käsittävät yleisön tietoisuuden lisäämistä, elinympäristöjen tilan kohentamista ja laajentamista sekä pitkäaikaisten hoitomenetelmien käyttöönottoa.

Romania – 5 hanketta

Romanian viidestä hankkeesta neljässä on kyse luonnonvaraisista lajeista.

Yhdessä hankkeessa suojellaan Transilvaniassa elävää hyvin pientä kenttäkyypopulaatiota (Vipera ursini rakosiensis). Tämä matelija on lähes kokonaan hävinnyt maapallolta – sitä esiintyy lisäksi vain Unkarissa pieninä ja uhanalaisina populaatioina.

Toisessa hankkeessa kohteina ovat Vrancean piirikunnassa elävät suurpedot, kuten susi (Canis lupus), karhu (Ursus arctos) ja ilves (Lynx lynx).

Kahdessa hankkeessa suojellaan lintulajeja. Toisen hankkeen kohteina ovat Prut-joen alajuoksun tulvatasangolla elävät vesilintupopulaatiot, ja toisen hankkeen toimet suunnataan LIFE-tuella ensisijaisesti suojeltavien, Tonavan suistoalueella elävien kiharapelikaanipopulaatioiden (Pelecanus crispus) suojeluun.

Viidennessä hankkeessa keskitytään luontotyyppeihin eri puolilla Romaniaa. Siinä suojellaan metsiä sekä alpiinisia ja subalpiinisia luontotyyppejä. Tarkoituksena on kannustaa ekomatkailuyritysten kehittämistä paikallisyhteisöissä ja kouluttaa paikallisia asukkaita luonto-oppaiksi. Lisäksi valmistellaan ehdotuksia niiden yksityisten maanomistajien tukemiseksi, jotka haluavat hoitaa metsiään Natura 2000 -tavoitteiden mukaisesti, sekä tiedotetaan asiasta toimivaltaisille viranomaisille.

Slovakia – 2 hanketta

Yhdessä hankkeessa on otettu suojelukohteeksi pieni isotrappipopulaatio (Otis tarda). Isotrappeja tavataan kahdessa paikassa Bratislavan ja Unkarin rajan välisellä alueella.

Toinen hanke koskee maan länsiosassa sijaitsevia Zahorien kosteikkoja. Valtaosa suojelukohteista on armeijan harjoitusalueella. Hankkeessa tehdään ennallistamistöitä, kuten ojien tukkimista tai patoamista, umpeen kasvaneiden niittyjen raivausta ja soiden hydrologian parannustöitä.

Espanja – 4 hanketta

Yhdessä hankkeessa suojellaan Pohjois-Espanjan atlanttisia happamia pyökkimetsiä (Fagus sylvatica) sekä galisialais-portugalilaisia tammimetsiä (Quercus robur ja Quercus pyrenaica) Aiako Harrian SCI-alueella (Guipuzcoa, Baskimaa). Siinä on mukana neljä hankekumppania – vesihuoltoviranomainen, metsätaloussäätiö, biologista monimuotoisuutta edistävä säätiö sekä alueellinen luonnonsuojeluviranomainen. Ne panevat yhdessä täytäntöön kestävään metsätalouteen tähtäävän suunnitelman.

Toinen hanke koskee luontotyyppidirektiivin nojalla suojeltavia neljää sammakkoeläinlajia. Se kattaa lajien koko levinneisyysalueen Valencian maakunnassa.

Kolmas hanke sijoittuu Pohjois-Espanjaan. Tarkoituksena on toteuttaa jokisuiston hoitosuunnitelma vesikon (Mustela lutreola) populaatioiden kohentamiseksi Navarran alueella sijaitsevassa Ebro-joen suistossa.

Neljännessä hankkeessa suojelukohteina ovat Välimeren alueen tilapäiset lammikot Baleaareihin kuuluvalla Menorcan saarella. Ensisijaisena tavoitteena on saada lisää tietoa tämän herkän luontotyypin dynamiikasta sekä suunnitella teknisiä ja sääntelykeinoja, joita tarvitaan pitkäaikaisen ennallistamishankeen toteuttamiseksi.

Ruotsi – 2 hanketta

Itä-Göötanmaan (Östergötland) maakunnassa toteutetaan hanke sellaisten hakamaiden ennallistamiseksi, joilla kasvaa uhanalaisen kovakuoriaislajin (Osmoderma eremite) asuttamia suuria tammia.

Toisen hankkeen kohteena on Ruotsin pohjoisosassa sijaitseva Moälven.. Joessa on tarkoitus ennallistaa lohen kutupaikkoja ja rakentaa kalaportaita joen avaamiseksi jälleen vaelluskaloille. Myös jokihelmisimpukat hyötyvät tämän hankkeen toimista.

Yhdistynyt kuningaskunta – 3 hanketta

Ensimmäinen hanke on Etelä-Englannissa sijaitsevan Avon-joen ennallistamisohjelma. Joen varrella sijaitsevilla kuudella esittelyalueella on tarkoitus ennallistaa vesiväylän luontotyyppi ja palauttaa siellä elävien lajien elinympäristö luonnontilaiseksi.

Toisessa hankkeessa on kyse viuhkasorsan (Oxyura leucocephala) eurooppalaisen populaation elintärkeästä suojelusta. Lajin uhkana on kuparisorsa. Viisivuotisessa ohjelmassa kuparisorsa hävitetään Yhdistyneestä kuningaskunnasta sekä annetaan ohjeistusta sen hävittämiseen muualla Euroopassa.

Kolmannessa hankkeessa puututaan saarilla pesiviä lintuja uhkaavien, saarille vahingossa kulkeutuneiden saalistajien ongelmaan. Paikallisväestön, lauttayhtiöiden ja matkailijoiden tuella Länsi-Skotlannin rannikolla sijaitseva Cannan saari tyhjennetään rotista ja siellä otetaan käyttöön tehokkaat valvontajärjestelmät sen varmistamiseksi, että rotat pysyvät poissa saarelta.


[1] Direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta.

[2] Neuvoston direktiivi 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website