Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/03/857

Bryssel 18. kesäkuuta 2003

Kovat ajat kieroille kauppiaille: komissio ehdottaa EU:n laajuista kieltoa sopimattomille kaupallisille menettelyille

Euroopan komissio hyväksyi tänään ehdotuksen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaksi direktiiviksi. Direktiivillä selkeytetään kuluttajien oikeuksia ja yksinkertaistetaan valtakunnanrajat ylittävää kaupankäyntiä vahvistamalla yhteisesti sovellettava yleinen kielto sopimattomille kaupallisille menettelyille, jotka vääristävät kuluttajien taloudellista käyttäytymistä. Yhteisellä säännöstöllä korvataan kaupallisiin menettelyihin liittyvät nykyiset runsaslukuiset kansalliset säännöstöt ja tuomioistuinten ratkaisut. Kuluttajat saavat saman suojan huijareita ja kovia kauppatapoja vastaan, tekivätpä he ostoksensa kulmakaupasta tai Internetin kautta toisesta jäsenvaltiosta. Sopimattomia menettelyjä on kahta päätyyppiä: harhaanjohtavia ja aggressiivisia. Riippumattomat taloudelliset tutkimukset ennustavat, että direktiivi lisää kuluttajien valinnanvaraa, piristää kilpailua ja laajentaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia Euroopassa. Komission ehdotusta edelsivät vuosien mittaiset kuulemiset, joissa luodattiin kuluttajaryhmien, elinkeinonharjoittajien ja valtiovallan edustajien näkemyksiä. Ehdotuksen liitteenä on laajennettu arvio sen vaikutuksista. Ehdotus toimitetaan nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi yhteispäätösmenettelyllä. Voimaan se voisi tulla vuoden 2005 alussa.

Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari David Byrne: Direktiivi luo tilanteen, jossa on kolme voittajaa: kuluttajat, elinkeinonharjoittajat ja Euroopan talous. Tutkimukset osoittavat, että tämänhetkinen kansallisten sääntöjen labyrintti vähentää kuluttajien luottamusta rajatylittävään kauppaan. Kuluttajat eivät ole varmoja oikeuksistaan. Elinkeinonharjoittajia ja varsinkin pieniä yrityksiä arveluttaa ajatus niistä kaikista säännöistä, tuomioistuinten ratkaisuista ja ohjeista, joita pitäisi noudattaa. Kummatkaan eivät oikein pysty ottamaan täyttä hyötyä sisämarkkinoiden taloudellisista mahdollisuuksista, jotka ovat euron käyttöönoton myötä tulleet ilmeisiksi. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä pidetään ongelmana kaikissa EU-maissa, ja niistä on haittaa sekä kuluttajille että arvostetuille yrityksille, jotka toimivat alallaan vakiintuneitten menettelyjen mukaisesti. Lisäksi ne nakertavat luottamusta markkinoihin. Tällä ehdotuksella halutaan päästä tällaisista menettelyistä eroon entistä yksinkertaisemmalla ja tehokkaammalla tavalla.

Vuoden 2001 Cardiff-raportissa tuotiin esiin, että tuotteen keskimääräinen vähittäishinta saattaa olla jossakin EU-maassa jopa 40 prosenttia korkeampi kuin unionissa keskimäärin. Jäsenvaltioiden sisällä hinnat vaihtelevat noin 5 prosenttia valtakunnan keskiarvon molemmin puolin. Vaikka kulutushyödykkeiden hinnoissa on huomattavia eroja eri jäsenvaltioiden välillä, elinkeinonharjoittajien myynti kuluttajille valtakunnanrajojen yli on polkenut EU:ssa paikoillaan vuodesta 1991.

Elleivät kuluttajat ole tarpeeksi varmoja ostaakseen tuotteita rajan takaa, he eivät halua ryhtyä hyödyntämään sisämarkkinoiden potentiaalisia etuja.

Useat tutkimukset vahvistavat, että sopimattomat kaupalliset menettelyt jäytävät kuluttajien luottamusta, ellei menettelyihin puututa tehokkaalla kuluttajansuojalla (ks. esim. Eurobarometri 57.2 ja Flash-Eurobarometri 128).

Euroopan mainosstandardiliitto EASA totesi vuosikertomuksessaan 2002, että rajatylittävistä kanteluista valtaosassa oli kyse huijareista ja muista hämäristä toimijoista, jotka tietoisesti hyödyntävät kansallisten sääntelyjärjestelmien väliin jääviä porsaanreikiä. Elinkeinonharjoittajista puolestaan lähes joka toinen (47 %) totesi, että tarve noudattaa eri maiden erilaisia kaupallisiin menettelyihin, mainontaan ja kuluttajansuojaan sovellettavia sääntöjä oli merkittävä este laillisen rajatylittävän mainonnan ja markkinoinnin harjoittamiselle (ks. Eurobarometri 57.2.). Mainonta on yksi ehdotetun direktiivin kattamista aloista; muita ovat mm. markkinointi ja myynninjälkeiset palvelut.

Jotta voitaisiin ylittää sisämarkkinoilla olevat esteet ja saada kuluttajansuojalle yhtenäinen ja korkea taso koko EU:ssa, komissio on tänään hyväksynyt ehdotuksen direktiiviksi, jonka aiheena ovat elinkeinonharjoittajan sopimattomat kaupalliset menettelyt suhteessa kuluttajaan.

Ehdotetun direktiivin sisältö

Direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla selvitetään, onko jokin kaupallinen menettely sopimaton. Tavoitteena on määritellä suppeahko joukko sopimattomia menettelyjä, jotka kielletään koko EU:ssa. Elinkeinonharjoittajille jää siis mahdollisuus kehittää innovatiivisesti uusia hyvän kauppatavan mukaisia menettelyjä.

Koska direktiivissä varmistetaan koko EU:ssa voimassa olevat suojanormit, elinkeinonharjoittajien ei tarvitse noudattaa kuin oman maansa vaatimuksia voidakseen myydä tuotteitaan ympäri unionin. Direktiivissä kielletään muita jäsenvaltioita asettamasta elinkeinonharjoittajille lisävaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevat säännöt pannaan täytäntöön ja että niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvia elinkeinonharjoittajia rangaistaan sääntöjen rikkomisesta. Velvollisuus toimia huijareita vastaan pätee riippumatta siitä, asuvatko huijarin liiketoimien kohteena olevat kuluttajat kyseisessä jäsenvaltiossa vai muualla EU:ssa.

    Yleiskielto sopimattomille kaupallisille menettelyille

Direktiivissä vahvistetaan kaksi yleistä kriteeriä, joiden perusteella määritetään menettelyn sopimattomuus:

  • Menettely on huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimusten vastainen.

  • Menettely vääristää olennaisesti kuluttajien käyttäytymistä.

    Menettelyn vaikutuksia arvioitaessa käytetään vertailukohtana eurooppalaista ”keskivertokuluttajaa”, joka on ”valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen”.(1) Jos kohderyhmänä kuitenkin on jokin tietty kuluttajaryhmä (vaikka lapset tai nuoret), menettelyn vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon tuon ryhmän keskivertoedustajan ominaisuudet.

    Ensimmäisessä kriteerissä mainittu huolellisen ammatinharjoittamisen käsite tunnetaan useimpien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä.

    Se tarkoittaa sellaista huolellisuutta ja ammattitaitoa, jota hyvä elinkeinonharjoittaja osoittaa kyseisellä toimialalla yleisesti tunnustettujen liikekäytännön vaatimusten mukaisesti. Käsite on tarpeen, jotta normaalin tavan ja käytännön mukaiset liiketoiminnan keinot, kuten tuotemerkin tunnistamiseen perustuva mainonta tai tuotesijoittelu, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, vaikka niillä voidaankin vaikuttaa kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen.

      Harhaanjohtavat ja aggressiiviset kaupalliset menettelyt

    Direktiivissä täsmennetään tarkemmin kaksi sopimattomien kaupallisten menettelyjen tyyppiä: harhaanjohtavat ja aggressiiviset.

    Kaupallisen menettelyn harhaanjohtavuus voi olla seurausta toimista tai mainitsematta jättämisistä. Direktiivissä ei pyritä määrittelemään kattavaa luetteloa tiedoista, jotka on nimenomaan annettava kaikissa olosuhteissa. Puitedirektiivillä asetetaan elinkeinonharjoittajalle pikemminkin velvollisuus mainita olennaiset tiedot, joita keskivertokuluttaja tarvitsee perustellun kaupallisen ratkaisun tekemiseksi, kun tiedot eivät muuten yhteydestä ilmene.

    Direktiivissä luetellaan joukko keskeisiä tietoja, joita on pidettävä niinä olennaisina tietoina, jotka asiakkaalla on oltava ennen ostopäätöksen tekemistä. Näihin tietoihin kuuluvat tuotteen tärkeimmät ominaispiirteet, hinta veroineen sekä tarvittaessa toimituskustannukset ja mahdollinen peruutusoikeus. Elleivät nämä tiedot ilmene asiayhteydestä, elinkeinonharjoittajan on annettava ne.

    Direktiivi sisältää harhaanjohtavaa mainontaa koskevan direktiivin nykyiset säännökset, ja niitä sovelletaan muihin, myös myynninjälkeisiin kaupallisiin menettelyihin.

    Direktiivissä kuvataan kolme aggressiivista kaupallista menettelyä: häirintä, pakottaminen ja sopimaton vaikuttaminen. Siinä esitetään kriteerit, joilla erotellaan aggressiiviset menettelyt hyväksyttävästä markkinoinnista.

    Direktiivissä kiellettyjä sopimattomia kaupallisia menettelyjä

    Direktiivin liitteenä on luettelo sopimattomista kaupallisista menettelyistä, jotka on kielletty kaikissa olosuhteissa. Niihin kuuluvat mm. seuraavat:

      Harhaanjohtavia menettelyjä

      • Elinkeinonharjoittajan perätön väite, että hän on allekirjoittanut käytännesäännöt

      • Elinkeinonharjoittajan perätön väite, että julkinen tai muu taho on hyväksynyt käytännesäännöt

      • Täkymainonta (tuotteen mainostaminen erikoistarjouksena, vaikka varastossa ei ole tuotetta lainkaan tai sitä on vain nimeksi)

      • Ilmaisun ”loppuunmyynti” tai vastaavan käyttäminen, kun elinkeinonharjoittaja ei aio lopettaa toimintaa

      • Elinkeinonharjoittajan perätön ilmoitus, että tuotetta voidaan myydä laillisesti

      • Tuotteen myynnin edistäminen ns. puffeilla (maksetuilla toimituksellisilla jutuilla viestimissä) ilman että jutun yhteydessä mainitaan sen olevan mainos

      • Elinkeinonharjoittajan perätön väittämä, että kuluttajan henkilökohtainen tai hänen perheensä turvallisuus on vaarassa, ellei hän osta tuotetta

      • Pyramidimyyntijärjestelmän luominen, käyttäminen tai edistäminen.

      Aggressiivisia menettelyjä

      • Sellaisen vaikutelman luominen, ettei kuluttaja voi poistua, ennen kuin sopimus on allekirjoitettu tai maksu suoritettu

      • Pitkät tai toistuvat henkilökohtaiset käynnit kuluttajan kotona ja kuluttajan esittämien poistumiskehotusten huomiotta jättäminen

      • Sinnikkäät ja ei-toivotut myyntiyhteydenotot puhelimitse, faksitse, sähköpostitse tai muuta etävälinettä käyttäen

      • Sellaisten kuluttajien ottaminen kohteeksi, joiden perheessä on äskettäin ollut kuolemantapaus tai vakava sairaus, tarkoituksena myydä vastoinkäymiseen suoraan liittyvää tuotetta

      • Lapsiin kohdistuva mainostaminen tavalla, joka antaa ymmärtää, että toveripiirin hyväksyminen riippuu siitä, ostavatko vanhemmat heille tietyn tuotteen

      • Maksun vaatiminen elinkeinonharjoittajan toimittamista tuotteista, joita kuluttaja ei tilannut (inertiamyynti).

    Lisätietoja

    Komission tänään hyväksymän, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiiviehdotuksen taustalla ovat komission vihreä kirja kuluttajansuojasta toukokuulta 2001 (ks. MEMO/01/307) ja vuonna 2002 annettu vihreän kirjan seurantatiedonanto (ks. IP/02/842, IP/02/1683 ja MEMO/02/135). Kuulemisprosessin ja siihen liittyvän laajennetun vaikutustenarvioinnin perusteella päädyttiin siihen, että paras toimintavaihtoehto oli antaa direktiivi, jolla yhdenmukaistetaan EU:n jäsenvaltioiden soveltamat sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevat säännöt.

    Kreikan puheenjohtajakaudella pidetyssä EU:n kuluttajansuojaa käsitelleessä epävirallisessa ministerikokouksessa osallistujat antoivat direktiiviajatukselle voimakkaan tukensa (ks. MEMO/03/135) Lisätietoja samoin kuin ehdotetun direktiivin teksti on tarjolla osoitteessa

    http://ec.europa.eu/consumers/cons_int/safe_shop/fair_bus_pract/index_en.htm.

    (1)Direktiivissä käytetään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen soveltamaa "keskivertokuluttajan" määritelmää (ks. tuomiot asioissa C-315/92 ja C-210/96).


  • Side Bar

    My account

    Manage your searches and email notifications


    Help us improve our website