Navigation path

Left navigation

Additional tools

Sisämarkkinoiden tulostaulu kertoo viivätyksistä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa kansallisella tasolla

European Commission - IP/03/621   05/05/2003

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/03/621

Bryssel 5. toukokuuta 2003

Sisämarkkinoiden tulostaulu kertoo viivätyksistä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa kansallisella tasolla

Uusimman Sisämarkkinoiden tulostaulun mukaan sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanovaje on nyt keskimäärin 2,4 % jäsenvaltiota kohti, kun se vuosi sitten oli 1,8 %. Täytäntöönpanovaje on niiden direktiivien prosenttiosuus, joita ei määräpäivään mennessä ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vain viisi jäsenvaltiota (Espanja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta) täyttävät Eurooppa-neuvoston tavoitteen enintään 1,5 %:n täytäntöönpanovajeesta. Tällä hetkellä Italia on eniten jäljessä tavoitteesta, mutta myös Portugalin ja Irlannin tulos on heikko. Myös rikkomistapausten määrä on kasvanut 6 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Tulostaulu sisältää tietoja myös tulevien jäsenvaltioiden hinnoista, jotka ovat keskimäärin melkein 50 % matalammat kuin nykyisissä jäsenvaltiossa. Palvelut ovat yleisesti huomattavasti edullisempia tulevissa jäsenvaltioissa, kun taas esimerkiksi kulutuselektroniikan hinnat ovat lähempänä nykyisten jäsenvaltioiden keskimääräisiä hintoja. Aikaisemmat laajentumiset ovat saaneet aikaan hintojen lähentymistä ja tämä laajentuminen saattaa hyvin johtaa samaan kehitykseen.

Sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Frederik Bolkesteinin mukaan jäsenvaltiot, jotka eivät pane direktiivejä täytäntöön määräaikaan mennessä, eivät pidä kiinni tekemistään lupauksista. Tällainen toiminta luo esteitä parhaiden mahdollisten taloudellisten tulosten saavuttamiselle ja yritysten ja kansalaisten toiminnalle Euroopassa. Se myöskin vähentää mahdollisuuksia joustavaan laajentumisprosessiin. Hallitusten päämiehet ovat useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa toistuvasti korostaneet täytäntöönpanovajeen pienentämisen tärkeyttä. Nyt hallitusten päämiesten on todistettava sanansa teoillaan ja otettava Euroopan lainsäädännön toteuttaminen yhdeksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseen tälle vuodelle."

Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpano

Monien peräkkäisten edistyksellisten vuosien jälkeen täytäntöönpanovaje on kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan. Vuosi sitten se oli 1,8 % nyt se on 2,4 %. Niillä kahdeksalla jäsenvaltiolla, jotka eivät saavuttaneet Eurooppa-neuvoston tavoitetta viime vuonna, mutta olivat joissakin tapauksissa lähellä sitä, on nyt 3 %:n tai suurempi vaje.

Osoituksena jäsenvaltioiden yleisesti huonosta tavoitteen toteuttamisesta on se, että viime vuonna huonoimman tuloksen saavuttanut Ranska on onnistunut nousemaan tilastoissa viisi sijaa ylöspäin, vaikka sen vaje on huonontunut tarkasteluaikavälillä 3,1 prosentista 3,3 prosenttiin. Vain viisi jäsenvaltiota on saavuttanut 1,5 %:n tavoitteen (Espanja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta).

Jäsenvaltioiden täytäntöönpanovajeet 15. huhtikuuta 2003 (prosenttia)

IPIRLAELFLDNLBUKEFINSDK
3.93.73.53.43.33.33.23.02.01.81.51.21.01.00.6

Italia, joka on seuraava Euroopan unionin puheenjohtajavaltio, on viimeisellä sijalla. Tämä on seurausta sen hitaasta mutta varmasta putoamisesta tilastossa vuodesta 2001 lähtien. Komissio aikoo pyytää Italian viranomaisilta selitystä tähän huolestuttavaan kehitykseen ja kehottaa heitä etsimään keinoja täytäntöönpanoprosessin nopeuttamiseksi.

Vain neljällä jäsenvaltiolla (Belgia, Espanja, Ranska ja Tanska) on vähemmän direktiivejä täytäntöönpanematta kuin kuusi kuukautta sitten.

Muutos myöhässä olevien direktiivien lukumäärässä 1. lokakuuta 2002 jälkeen

IIRLLNLPASFINDELUKDKBEF
211615121110107632-1-3-5-6

Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti nolla-tavoitteen direktiiveille, joiden täytäntöönpano on viivästynyt yli kaksi vuotta tai enemmän. Näissä tapauksissa viivästyminen ei yleensä johdu riittämättömästä suunnittelukapasiteetista, vaan syy on vakavampi: se voi olla oire vakavista poliittisista vaikeuksista tai jopa tahallista haluttomuutta direktiivin täytäntöönpanoon. Vain 4 jäsenvaltiota on saavuttanut nollatavoitteen (Portugali, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Ennen 1. maaliskuuta 2003 täytäntöönpantavat myöhässä olevat direktiivit

FLBIRLDELAIENLSDKFINPUK
965544331110000

Rikkomisesta johtuva menettely ja vaihtoehtoinen ongelmanratkaisu

Valitettavasti myös käsiteltävänä olevien rikkomistapausten määrä on kasvanut 6 prosentilla marraskuun 2002 tulostaulun 1505 tapauksesta tämän tulostaulun 1598 tapaukseen. Tapausten jakautuminen ei ole juuri muuttunut viimeksi kuluneiden 2 vuoden aikana; lähes 30 % tapauksista koskee edelleen Ranskaa ja Italiaa.

Käsiteltävänä olevat rikkomistapaukset jäsenvaltioittain 28. helmikuuta 2003

FIEELBDIRLUKANLPFINDKLS
22020015314413813613212179685747363432

Rikkomisesta johtuva menettely on komission 'klassinen' työkalu sen varmistamiseksi, että EU:n lainsäädäntöä toteutetaan. Menettelyjen lukumäärä on kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ja niiden käsittely vaatii nykyisin huomattavasti sekä komission että jäsenvaltioiden voimavaroja. Laajentumisen kautta menettelyjen määrä saattaa kasvaa edelleen. Useimpien rikkomustapausten ratkaiseminen kestää kauemmin kuin kaksi vuotta.

Vasta julkaistussa tiedonannossaan 'Yhteisön lainsäädännön soveltamisen tehokkaampi valvonta' (KOM (2002) 725 lopullinen) komissio on siksi valinnut erilaisen lähestymistavan valitusten käsittelyyn. Väitetyn yhteisön lainsäädännön rikkomisen vakavuudesta riippuen komissio päättää tapauskohtaisesti, voidaanko tapauksen ratkaisemiseksi yrittää käyttää vaihtoehtoisia ratkaisemismenetelmiä vai joudutaanko heti turvautumaan virallisiin oikeustoimiin.

Perustana oleva ajattelutapa on löytää asianomistajien ongelmiin mahdollisuuksien mukaan nopeita ratkaisuja (jotka ovat EU:n lainsäädännön mukaisia). Jäsenvaltiot ovat edelleen kokonaan vastuussa EU:n lainsäädännön asianmukaisesta täytäntöönpanosta määräaikojen puitteissa ja komissiolla on edelleen oikeus aloittaa rikkomisesta johtuva menettely.

Ratkaisumenetelminä voidaan käyttää myös "pakettikokouksia" tai SOLVIT-järjestelmää.

Rikkomuksia koskevat "pakettikokoukset"

Pakettikokouksiin osallistuu jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoita, jotka kokoontuvat neuvottelemaan "tapauspaketista", jota komissiossa tutkitaan, koska tapausten väitetään rikkovan EU:n lainsäädäntöä. Näiden kokousten, joita on pidetty vuodesta 1987 lähtien, mutta joiden määrä on lisääntynyt viime vuosina, tarkoitus on ratkaista tapaukset ilman oikeudellisia jatkotoimia. Lähes puolet pakettikokouksessa käsitellyistä tapauksista ratkaistaan tai niiden voidaan katsoa olevan selviämässä, koska jäsenvaltio on yleensä aloittanut lainsäädäntönsä muuttamisen.

SOLVIT

SOLVIT-järjestelmä on ollut toiminnassa heinäkuusta 2002 alkaen. Sen avulla käsitellään tapauksia, joissa kansalliset tai paikalliset viranomaiset ovat soveltaneet sisämarkkinasääntöjä virheellisesti; esimerkiksi kieltäytyneet hyväksymästä asianmukaista tutkintotodistusta tai kieltäneet eurooppalaisten direktiivien vaatimukset täyttävän tuotteen markkinoille saattamisen. Virheellisen soveltamisen kohteeksi joutuneet voivat alistaa tapauksen Internet-sivuston kautta tai puhelimitse oman jäsenvaltionsa SOLVIT-keskukseen, joka ottaa tapauksen käsittelyyn sen maan SOLVIT-keskuksen kanssa, jossa virheellinen soveltaminen on tapahtunut. SOLVIT-järjestelmän pääetu on nopeus: tavoiteaika valitusten ratkaisemiksi on 10 viikkoa, ja ratkaisu saadaan aikaiseksi yli 70 prosentissa tapauksista.

    SOLVIT-tapauksen keskimääräinen ratkaisuaika (päiviä) 15. huhtikuuta 2003

IDKIRLFINSUKENLELLPFDBISLKeskiarvo
1011009383777362615857564845403764

SOLVIT-järjestelmän käyttö on epätasaista. Alankomaat, Portugali ja Saksa ovat käyttäneet järjestelmää aktiivisimmin yritystensä ja kansalaistensa puolesta.

    Vastaanottavassa SOLVIT-keskuksessa järjestelmään syötetyt tapaukset 15. huhtikuuta 2003

DPNLSFBELDKAUKEIRLNORLIEFINIISLL
211713987765533321100

Lisätietoja SOLVIT-järjestelmästä ja kansallisten SOLVIT-keskusten osoitteet ovat saatavilla: IP/02/1110 ja

http://ec.europa.eu/internal_market/solvit/index_en.htm.

Huomattavasti matalammat hinnat tulevissa jäsenvaltioissa

Useimmissa valtioissa, jotka ovat liittymässä Euroopan unioniin, on huomattavasti alempi hintataso kuin nykyisissä jäsenvaltioissa. Kun Espanja ja Portugali liittyivät vuonna 1985, Espanjan hintataso oli 72 % ja Portugalin 60 % kahdentoista jäsenvaltion keskimääräisestä hintatasosta. Puolessa uusista jäsenvaltioista hintataso on 50 % alempi kuin nykyisten viidentoista jäsenvaltion hintataso.

Tavaroiden ja palveluiden hintataso (yksityiset loppukulutusmenot) prosentteina nykyisten jäsenvaltioiden keskiarvosta (=100)

MaltaKyprosSloveniaPuolaLatviaLiettuaViroTšekkiUnkariSlovakia
87826655544746464641

Tulevien jäsenvaltioiden matala aggregoitu hintataso näyttää selittyvän suurelta osin suhteellisen alhaisilla palkoilla ja vuokrilla. Tuotteet, joiden tekemiseen käytetään paljon paikallista työvoimaa ja jotka tuotetaan tulevissa jäsenvaltioissa (esim. hiustenleikkaus, leipä) ovat siten huomattavasti edullisempia, kun taas hinnat niiden tuoteryhmien osalta, joiden tuotteet pääasiassa tuodaan maahan, ovat samanlaiset kuin nykyisissä jäsenvaltioissa (virvoitusjuomat, pesukoneet, kuivaajat).

Hintojen lähentymisen seuranta nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon markkinat todella ovat yhdentymässä. On syytä uskoa, että tämä laajentuminen johtaa aikaisempien laajentumisten tapaan hintojen lähentymiseen. Itse asiassa hintojen lähentyminen näyttää jo alkaneen niissä 10 valtiossa, jotka liittyvät ensi vuonna. On kuitenkin liian aikaista tehdä tarkkoja johtopäätöksiä käytettävissä olevasta tiedosta. Aikavälillä 1999-2001 hintahajonta 25 jäsenvaltiossa ovat vähentynyt 27,2 prosentista 25,6 prosenttiin. Samalla aikavälillä hintahajonta nykyisissä 15 jäsenvaltiossa on pysynyt vakaana. Hintahajonnan pienentyminen näyttää siksi olevan tulosta uusissa jäsenvaltioissa alkavasta hintojen lähentymisestä.

Kun uudet valtiot ovat liittyneet EU:hun, ne saavuttavat edelleen nykyisten 15 jäsenvaltion elintasoa. Palkat ja tulot kasvavat kun valtiot rikastuvat, mikä vaikuttaa hintoihin, erityisesti muiden kuin siirrettävissä olevien tavaroiden ja palvelujen osalta. Isot palvelujen hintaerot uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä tulevat siten luultavasti vähenemään ajan kuluessa.

Laajentuminen voi kuitenkin aiheuttaa painetta hintojen laskuun tiettyjen siirrettävissä olevien tavaroiden ja palvelujen osalta uusissa jäsenvaltioissa. Talousrakenteiden tehostuminen uusissa jäsenvaltioissa voi johtaa hintojen alentumiseen joillakin aloilla. Esimerkiksi kokemukset tietoliikennealan vapautumisesta nykyisissä jäsenvaltioissa osoittavat, että kilpailu voi alentaa kuluttajahintoja. Tässä yhteydessä sisämarkkinoilla on tärkeä osa kilpailun turvaamisen lisäksi rajat ylittävien investointien edistämisessä ja taitotiedon vaihdossa.

Sisämarkkinoiden veroesteet

Tulostaulu antaa tietoa myös siitä, kuinka eriävät veroasteet, -perusteet, ja -järjestelmät yhtiöverotuksen, arvonlisäveron (ALV), ajoneuvojen ja työeläkkeiden osalta estävät parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisen sisämarkkinoilla.

Lisätietoja ja tulostaulun koko teksti ovat saatavilla komission web-sivustossa osoitteessa:

http://ec.europa.eu/internal_market/en/update/score/index.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website