Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/03/182

Bryssel 5. helmikuuta 2003

Komissio ehdottaa uutta ja terävämpää rehujen ja elintarvikkeiden valvontaa

Euroopan komissio antoi tänään rehujen ja elintarvikkeiden virallista valvontaa koskevan asetusehdotuksen. Sillä selkiytetään, vahvistetaan ja terävöitetään valvontajärjestelmää tiukempien täytäntöönpanokeinojen avulla ja pyritään poistamaan nykyisen lainsäädännön heikkouksia tehostamalla jäsenvaltioiden ja komission valvontaa. Siinä määritellään tiukemmat täytäntöönpanotoimenpiteet, joihin kuuluvat myös rikosoikeudelliset seuraamukset. Ehdotuksessa luodaan myös rakenteet, joilla kehitysmaita autetaan täyttämään EU:n tuontiedellytykset, sekä rahoituspuitteet rehu- ja elintarviketurvallisuutta lisäävien toimien järjestämiseksi.

Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava EU-komissaari David Byrne korosti ehdotuksen merkitystä: "Rehujen ja elintarvikkeiden virallista valvontaa koskeva asetus on yksi tärkeimmistä asettamistani tavoitteista. Asetuksella virtaviivaistetaan heikkoa ja hajanaista valvontaa ja parannetaan kuluttajansuojaa antamalla sekä jäsenvaltioiden että komission käyttöön tiukempia täytäntöönpanokeinoja. Viime kädessä asetuksella parannetaan merkittävästi mahdollisuuksia hallita rehu- ja elintarvikeketjua, minkä ansiosta Euroopan kuluttajille voidaan tarjota aiempaa turvallisempia elintarvikkeita."

Äskettäisessä Eurobarometri-mielipidekyselyssä(1) ilmeni, että 90 % EU:n kuluttajista haluaa komission tekevän työtä sen hyväksi, että maataloustuotteet olisivat terveellisiä ja turvallisia. Rehujen ja elintarvikkeiden virallista valvontaa koskeva ehdotus, joka on yksi keskeisimmistä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevassa valkoisessa kirjassa ilmoitetuista seurantatoimista, tukee tätä tavoitetta.

Yhdenmukainen valvonta EU:n jäsenvaltioissa ja komission auditointi

Rehujen ja elintarvikkeiden valvonta on nyt ja jatkossa ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä. Koska asetusehdotuksessa esitetään toimivaltaisia viranomaisia koskevia tuloskriteereitä ja yhdenmukainen EU:n laajuinen toimintamalli jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien suunnittelulle ja kehittämiselle, on mahdollista paremmin todeta, noudatetaanko rehu- ja elintarvikelainsäädäntöä kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Uutuuksiin kuuluvat johtamisperiaatteet (dokumentoidut valvontamenettelyt ja sisäiset auditoinnit) sekä tiukemmat laboratorioiden auditointia koskevat säännöt.

Asetuksessa edellytetään kansallisia valvontasuunnitelmia, joihin sisältyvät erityiset, muun muassa henkilöstöä, koulutusta ja dokumentoituja valvontamenettelyitä koskevat toimintakriteerit. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemillä auditoinneilla arvioidaan valvontasuunnitelmissa pysymistä.

Nykyisten rehu- ja eläinlääkintäalojen varosuunnitelmien lisäksi varosuunnitelmat on jatkossa laadittava myös elintarvikkeisiin liittyviä kriisitilanteita varten, ja henkilöstön on saatava asianmukainen koulutus suunnitelmien täytäntöönpanoa varten.

Ehdotuksessa esitetään rehu- ja elintarviketuonnin valvontaa varten yhteistä järjestelmää, jossa valvontatoimien tiheys perustuu riskeihin. Näin riskipitoisiksi tiedetyistä tuotteista, kuten tietyistä pähkinöistä, joihin voi sisältyä aflatoksiinia, voidaan tuonnin yhteydessä ottaa näytteitä tiuhemmin kuin tuotteista, joiden riski on pienempi. Nykyään yhtenäisiä tuontimenettelyitä sovelletaan lähinnä vain eläinperäisiin rehuihin ja elintarvikkeisiin.

Ehdotuksessa annetaan myös mahdollisuus siirtää tiettyjä erikseen määriteltyjä valvontatehtäviä muille kuin viranomaistahoille esimerkiksi virallisten näytteiden tutkiminen voidaan antaa tehtävään nimetyille ja valtuutetuille laboratorioille. Virallisten laboratorioiden tarkastelu- ja akkreditointikriteerit on nykyään vain rehuja ja elintarvikkeita varten, mutta ehdotuksessa nämä ulotetaan eläinlääkintäalalle.

Kun virallisen valvonnan tulokset edellyttävät useamman kuin yhden jäsenvaltion toimintaa, asetuksessa säädetään toimivaltaisten viranomaisten hallinnollisesta avunannosta ja yhteistyöstä.

Asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on huolehdittava virallisen valvonnan riittävästä rahoituksesta. Keinot, joilla tämä toteutetaan, jätetään toissijaisuusperiaatteen piiriin kuuluvana asiana jäsenvaltioiden ratkaistavaksi.

EU:n vastuualueeseen kuuluvat jatkossakin elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemät auditoinnit, joilla selvitetään, ovatko jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät tehokkaita ja ovatko kolmansien maiden lainsäädäntö ja valvontajärjestelmät EU:n sääntöjen mukaisia tai niitä vastaavia. Tärkein muutos elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston työnkuvassa on painopisteen siirtyminen yksittäisistä tuotantolaitoksista kansallisten valvontajärjestelmien yleisen toiminnan arviointiin. Kun on tarpeen puuttua erityisiin ongelmiin, elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto ottaa nykykäytännön tapaan tilanteet tarkasteltaviksi yleisen auditoinnin lisäksi. Ehdotuksessa laajennetaan elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tehtäväkenttää kolmansissa maissa: nykyisten rehu- ja eläinlääkintäalan tarkastusten ohella se voi tehdä tarkastuksia jatkossa myös elintarvikkeiden ja kasvinsuojelun alalla.

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Ehdotuksessa säädetään hallinnollisista täytäntöönpanotoimista, joilla jäsenvaltiot voivat puuttua lainsäädännön rikkomiseen. Siinä otetaan käyttöön rikosoikeudelliset seuraamukset tapauksissa, joissa EU:n rehu- ja elintarvikelainsäädäntöä rikotaan vakavasti joko tahallisesti tai huolimattomuuden seurauksena. Ehdotukseen sisältyy luettelo tällaisista rikoksista. Esimerkiksi erikseen määritellyn riskiaineksen käsittely ja saattaminen markkinoille luokiteltaisiin rikokseksi.

Ehdotuksessa esitetään myös unionin tason täytäntöönpanotoimenpiteitä. Kun komissiolla on todisteita siitä, että jäsenvaltion valvontajärjestelmä on puutteellinen, sillä olisi asetuksen mukaan mahdollisuus toteuttaa tilapäistoimenpiteitä ihmisten ja eläinten terveyden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön suojelemiseksi. Toimenpiteet toteutettaisiin pysyvässä komiteassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai vakavissa tapauksissa komission omasta aloitteesta. Toimiin kuuluu rehujen ja elintarvikkeiden markkinoille saattamisen tilapäinen kieltäminen.

Tuki kehitysmaille

EU:hun vientiä harjoittavien kolmansien maiden on jo nyt esitettävä takeet siitä, että jäsenvaltioihin vietävät tuotteet ovat EU:n normien mukaisia. Ehdotus käsittää lukuisia toimia, erityisesti koulutus- ja kumppanuushankkeita, joilla kehitysmaita autetaan toteuttamaan rehu- ja elintarvikevalvontaa koskevat EU:n vaatimukset. Toimet järjestetään osana ulkoisen avun ohjelmia, ja niissä keskitytään etupäässä OECD:n kehitysapukomitean luettelemiin maihin.

Rahoitusvaikutus

Ehdotus sisältää lukuisia toimia, jotka edellyttävät EU:n rahoitusta. Näitä ovat EU:n vertailulaboratorioiden nimeäminen, workshopien järjestäminen, kansallisten asiantuntijoiden osallistuminen elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastusmatkoihin sekä määritysmenetelmien standardointi.

Rahoitusta tarvitaan lisäksi EU:n koulutusinfrastruktuurin luomiseen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden valvontahenkilöstöä varten, kehitysmaiden tukemiseen sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia selvityksiä, konferensseja ja julkaisuja varten. Tätä nykyä rehu- ja elintarvikevalvonnan osuus EU:n vuotuisesta talousarviosta on noin 3 miljoonaa euroa. Jos kaikki ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, summa kohoaisi noin 16 miljoonaan euroon vuodessa.

Tausta: elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston valvonta nykyään

Valvonnasta EU:n tasolla vastaa lähinnä komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto, joka on yksi terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston linjoista. Komissiolla on tällä hetkellä kolme keinoa varmistaa EU:n lainsäädännön moitteeton täytäntöönpano ja valvonta. Se valvoo EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja se analysoi raportit, joissa jäsenvaltiot ja kolmannet maat tekevät selkoa EU:n lainsäädännön soveltamisesta esimerkiksi jäämiin liittyvien kansallisten ohjelmien tai rehujen valvonnan avulla. Merkittävä keino on jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tehtävät elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastukset, joilla selvitetään, kuinka toimivaltaiset viranomaiset panevat täytäntöön ja valvovat EU:n lainsäädäntöä kyseisissä maissa.

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston päätehtävänä on tehdä tarkastuksia paikan päällä, arvioida kansallisten viranomaisten käyttämiä valvontajärjestelmiä sekä toteuttaa jatkotoimia aloilla, joilla niitä tarvitaan. Viime vuosina elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto on kehittänyt työmenetelmiään, ja sen toiminnan painopiste on siirtynyt yksittäisten tuotantolaitosten laadusta sen arvioimiseen, kuinka toimivaltaiset viranomaiset suoriutuvat kansallisten valvontajärjestelmien käytöstä yleensä. Tämä toimintamalli vahvistuu, kun kansalliset valvontaohjelmat kehitetään osana rehujen ja elintarvikkeiden virallista valvontaa.

Seuraavat vaiheet

Ehdotus hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä, ja se annetaan nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Koska ehdotukseen sisältyy tärkeitä kuluttajansuojaan liittyviä seikkoja, sen pikainen hyväksyminen on toivottavaa.

Uudella asetuksella kumotaan ja korvataan useita direktiivejä, mm.

  • yhteisön näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista tarkastusta varten annettu neuvoston direktiivi 70/373/ETY

  • rehujen virallisen valvonnan järjestämistä koskevista periaatteista annettu neuvoston direktiivi 95/53/ETY

  • virallisesta elintarvikkeiden tarkastuksesta ja virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevista lisätoimenpiteistä annetut neuvoston direktiivit 89/397/ETY ja 93/99/EY.

    (1)Eurobarometri 57.0, Europeans and the Common Agricultural Policy (Eurooppalaiset ja yhteinen maatalouspolitiikka), 23.2.2002 ja 4.4.2002 välisenä aikana haastateltiin 16 032:ta henkilöä, HYPERLINK http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb/ebs_167_en.pdf http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb/ebs_167_en.pdf


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site