Navigation path

Left navigation

Additional tools

Laajentuminen ja maatalous Huippukokouksessa hyväksyttiin oikeudenmukainen ja kohdennettu paketti, joka hyödyttää viljelijöitä jäsenyyteen valmistautuvissa maissa

European Commission - IP/02/1882   16/12/2002

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/02/1882

Bryssel/Kööpenhamina 13. joulukuuta 2002

Laajentuminen ja maatalous Huippukokouksessa hyväksyttiin oikeudenmukainen ja kohdennettu paketti, joka hyödyttää viljelijöitä jäsenyyteen valmistautuvissa maissa

EU:n ja kymmenen ehdokasmaan valtion- ja hallitusten päämiehet ovat päässeet sopimukseen EU:n laajentumismallista kymmenen uuden jäsenvaltion liittymiseksi unioniin vuonna 2004. Kööpenhaminan huippukokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti Kypros, Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia voivat liittyä EU:hun 1. päivänä toukokuuta 2004. Seuraavista seikoista sovittiin: Uudet jäsenvaltiot saavat maaseudun kehittämispaketin, joka on varta vasten sopeutettu niiden vaatimuksiin ja jonka edellytykset ovat suotuisammat kuin EU:n nykyisiin jäsenvaltioihin sovelletut edellytykset. Kymmenen ehdokasmaan käytettävissä oleva määrä vahvistettiin 5,1 miljardiksi euroksi vuosiksi 20042006. Suorat tuet otetaan käyttöön uusissa jäsenvaltioissa asteittain kymmenen vuoden aikana. Näin ollen nämä jäsenvaltiot saavat 25 prosenttia täysimääräisestä EU:n tuesta vuonna 2004, 30 prosenttia vuonna 2005 ja 35 prosenttia vuonna 2006. Tätä tasoa voidaan täydentää niin että täydennysosuus vaihtelee 30 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2004, 60 prosenttiin vuonna 2005 ja 65 prosenttiin vuonna 2006. Vuoteen 2006 saakka näitä lisämaksuja voidaan osarahoittaa enintään 40-prosenttisesti näiden maiden maaseudun kehittämisvaroista. Vuodesta 2007 lähtien uudet jäsenvaltiot voivat jatkaa EU:n suorien tukien täydentämistä enintään 30 prosentilla verrattuna kunakin vuonna sovellettavaan asteittain käyttöön otettavan tuen tasoon, mutta varojen on tultava kokonaisuudessaan kansallisista lähteistä. Kyproksen ja Slovenian osalta on sovittu erityissäännöksistä näiden maiden liittymistä edeltävien sisäisten tukijärjestelmien ottamiseksi huomioon. Uusien jäsenvaltioiden viljelijät pääsevät heti hyötymään täysin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) markkinatoimenpiteistä, kuten vientituista sekä viljan, rasvattoman maitojauheen ja voin interventiosta, mikä auttaa hintojen ja viljelijöiden tulojen vakauttamisessa.

Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava komissaari Franz Fischler piti huippukokouksessa tehtyä päätöstä tervetulleena ja totesi seuraavaa: "Tämä on hieno päivä Euroopalle EU:lle, ehdokasmaille ja niiden viljelijöille. Ehdokasmaiden valtiolliset johtajat voivat olla saavutuksistaan ylpeitä kotiin palatessaan. He ovat saavuttaneet maatalouspaketin, jonka heidän maansa viljelijäyhteisö varmasti hyväksyy. Sopimus on oikeudenmukainen, kaukonäköinen ja kohdennettu kymmenen uuden jäsenvaltion maatalousalojen tarpeisiin. EU:n jäsenyys auttaa uusien jäsenvaltioiden maatalousalaa voimaan paremmin.  

Tuottajat ja jalostajat voivat myydä tuotteitaan valtavilla 500 miljoonan kuluttajan laajentuneilla sisämarkkinoilla. YMP:n ansiosta viljelijät saavat tuotteistaan aiempaa vakaammat hinnat. Tämä auttaa maataloustulojen vakautumisessa. Lisäksi viljelijät ja maaseutu hyötyvät lisääntyneestä maaseudun kehittämistuesta, joka auttaa rakenneuudistuksessa ja uudenaikaistamisessa. Liittymisen myötä uudet jäsenvaltiot pääsevät mukaan joukkoon, joka tekee monia Eurooppaa koskevia päätöksiä. Liittymällä Euroopan unioniin nämä maat saavat oikeuden olla mukana tekemässä päätöksiä siitä, kuinka Eurooppaa johdetaan. "

Kööpenhaminan päätösten yksityiskohdat

    Maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamisella houkutellaan muutokseen

    Uusien jäsenvaltioiden maaseutualueiden rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi huippukokouksessa sovittiin parannetusta maaseudun kehittämisstrategiasta (5,1 miljardia euroa vuosina 20042006), jonka soveltamisalaa on laajennettu ja jolle on EU:n nykyisten jäsenvaltioiden käytettävissä oleviin varoihin verrattuna osoitettu enemmän varoja. Heti ensimmäisestä liittymispäivästä lähtien EU osallistuu useiden maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoitukseen. Sen enimmäisosuus on 80 prosenttia.

    Tukikelpoiset maaseudun kehittämistoimenpiteet (EU:n rahoitusosuus enintään 80 %)

    • viljelijöiden varhaiseläke

    • tuki epäsuotuisille alueille ja alueille, joilla on ympäristörajoitteita

    • maatalouden ympäristöohjelmat

    • maatalousmaan metsitys

    • erityiset toimenpiteet osittaisten kotitarveviljelytilojen tukemiseksi

    • tuottajaryhmittymien perustaminen

    • tekninen apu

    • erityistuki EU:n vaatimusten täyttämiseksi.

    Rakennerahastoista rahoitetaan myös muita maaseudun kehittämistoimenpiteitä (EMOTR:n ohjausosasto).

    Erityinen toimenpide ns. osittaisten kotitarveviljelytilojen muuttamiseksi kannattaviksi

    Ehdokasmaissa on monia osittaisia kotitarveviljelytiloja, jotka tuottavat omaa kulutusta varten, mutta pitävät kaupan osan tuotannostaan. Jotta osittaisten kotitarveviljelytilojen muuttamista taloudellisesti kannattaviksi yksiköiksi voitaisiin tukea ja antaa muutosten aikaista lisätulotukea, näitä tiloja varten on laadittu erityinen toimenpide.

    Suorien tukien asteittainen korottaminen

    Koska suorien tukien välitön käyttöönotto 100-prosenttisina jäädyttäisi nykyiset rakenteet ja ehkäisisi uudenaikaistamista, EU:n johtajat sopivat keskittymisestä maaseudun kehittämistoimenpiteisiin ja suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana. Vuoden 2004 aloitustasoksi vahvistettiin 25:tä prosenttia EU:n nykyisestä järjestelmästä vastaava taso, ja tuki nousee 30 prosenttiin vuonna 2005 ja 35 prosenttiin vuonna 2006. Vuoden 2006 jälkeisessä toisessa vaiheessa suoria tukia korotetaan prosentuaalisesti asteittain siten, että uudet jäsenvaltiot saavuttavat YMP:n senhetkisen tukitason vuonna 2013. Tukea voidaan täydentää maaseudun kehittämiseen tarkoitetuilla varoilla tai kansallisilla varoilla (ks. jäljempänä).

    Mahdollisuus täydentää suoria tukia

    Uusille jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuus täydentää viljelijälle minkä tahansa YMP-järjestelmän perusteella maksettavaa suoraa tukea, kunhan komissio tämän vain hyväksyy.

      Suoraa tukea voidaan täydentää ehdokasmaiden maaseudun kehittämisvaroilla ja kansallisilla varoilla. Tämä osuus voi vaihdella 30 prosentista aina 55 prosenttiin saakka vuonna 2004, 60 prosenttiin vuonna 2005 ja 65 prosenttiin vuonna 2006. Vuodesta 2007 lähtien uudet jäsenvaltiot voivat jatkaa EU:n suorien tukien täydentämistä enintään 30 prosentilla verrattuna kunakin vuonna sovellettavaan asteittain käyttöön otettavan tuen tasoon, mutta tässä tapauksessa tuen on tultava kokonaisuudessaan kansallisista lähteistä.

    Vaihtoehtoisesti

      Suoraa tukea voidaan maksaa kokonaisuudessaan sen verran kuin viljelijä olisi saanut tuotekohtaisesti ehdokasmaassa ennen liittymistä (2003) samanlaisessa kansallisessa järjestelmässä mutta 10 prosentilla korotettuna. Kyprosta ja Sloveniaa varten on erityissäännökset.

    Liittymisen jälkeen viljelijälle asianomaisessa EU:n tukijärjestelmässä myönnettävän suoran tuen kokonaismäärä, kaikki kansalliset täydentävät tuet mukaan luettuina, ei saisi kuitenkaan koskaan ylittää sen suoran tuen määrää, jota viljelijä saisi kyseisessä järjestelmässä EU:n nykyisissä jäsenvaltioissa.

    Suorien tukien yksinkertaistettu järjestelmä

    Yksinkertaistetussa järjestelmässä jäsenvaltioilla on mahdollisuus myöntää rajoitetun ajan suoria tukia koko maatalousalaan sovellettuina tuotannosta riippumattomina pinta-alatukina. Jokaiselle maalle laskettaisiin keskimääräinen pinta-alatuki kullakin maalla suoriin tukiin käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen ja käytetyn maatalousmaan perusteella. Tukea myönnetään kaikentyyppiselle maatalousmaalle. Tämä mahdollisuus on vapaaehtoinen ja väliaikainen. Yksinkertaistettua järjestelmää sovelletaan kolme vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kahdesti vuoden kerrallaan. Maksuja valvotaan yksinkertaisella maa-alueen fyysisellä tarkastuksella, joka toteutetaan periaatteessa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) avulla. Siirtymäkauden lopussa uudet jäsenvaltiot siirtyvät senhetkiseen tavalliseen suoran tulotuen järjestelmään.

    Viimeaikaisiin viitejaksoihin perustuvat tuotantokiintiöt

    Neuvosto on sopinut tuotantokiintiöistä niiden viimeaikaisimpien viitejaksojen perusteella, joista tiedot ovat saatavilla. Lisäksi huomioon on otettu erityiset ongelmat, kuten Venäjän kriisi ja tuleva siirtyminen maidon kulutuksesta tilalla sen kaupan pitämiseen.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website