Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio hyväksyy 72 miljoonan euron rahoituksen 70 uudelle suojeluhankkeelle

European Commission - IP/02/1011   08/07/2002

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/02/1011

Bryssel, 8. heinäkuuta 2002

Komissio hyväksyy 72 miljoonan euron rahoituksen 70 uudelle suojeluhankkeelle

Euroopan komissio on hyväksynyt Life-ohjelmassa määrärahat 70 luonnonsuojeluhankkeen rahoittamiseksi Euroopan unionissa ja viidessä ehdokasmaassa. Hankkeissa investoidaan luonnonsuojeluun yhteensä 130 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 72 miljoonaa euroa. Hankkeista 13 toteutetaan EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa Latviassa, Romaniassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Virossa. Life-Luonto-hankkeiden tarkoituksena on luontotyyppien suojelu ja palauttaminen alkuperäiseen tilaan sekä kasviston ja eläimistön suojelu kaikkialla Euroopan unionissa.

Ympäristökomissaari Margot Wallström on todennut, että Life-Luonto-ohjelma on keskeinen ja kauaskantoinen väline Euroopan luontopolitiikan toteuttamisessa.

Tämänvuotiset Life-Luonto-hankkeet ovat osa Natura 2000 -verkoston toteuttamista, sillä niillä palautetaan suojelualueet niiden alkuperäiseen tilaan, perustetaan kestäviä hoitorakenteita ja lisätään suuren yleisön tietoisuutta luonnonsuojelusta. Life-Luonto-hankkeita on toteutettu noin kahdeksassa prosentissa EU:n Natura 2000 -suojelualueista, ja niillä on yhteyksiä moniin muihinkin alueisiin.

Life-Luonto-hankkeet ovat yksi LIFE-välineen kolmesta osasta. LIFE-rahoitusvälineestä annetaan rahoitustukea hankkeille, joilla edistetään parempia ympäristökäytänteitä ja luonnonsuojelua kaikkialla Euroopan unionissa. Yhteensä 640 miljoonan euron talousarvio on käytettävissä nykyisessä LIFE III -ohjelmassa, joka kestää vuoteen 2004. Life-Luonto-hankkeisiin on käytettävissä vajaa puolet LIFE-ohjelman kokonaistalousarviosta(1).

Life-Luonto-ohjelma perustettiin vuonna 1992 avuksi Natura 2000 -ohjelmalle, joka on lintu- ja luontotyyppidirektiivien nojalla perustettu koko EU:ta koskeva suojelualueiden verkosto. Verkoston 15 000 kohdetta, jotka kattavat 15 prosenttia EU:n maa-alueesta, on määrä nimetä vuoteen 2004 mennessä. Useat Life-Luonto-hankkeet koskevat Natura 2000 -kohteita; muiden tavoitteena on lintu- ja luontotyyppidirektiiveissä lueteltujen lajien suojelu. Hakijoiden ehdottamien toimien alkaen tiettyjen elinympäristöjen palauttamisesta niiden alkuperäiseen tilaan ja niiden hoidosta aina tiettyjen lajien elinolojen parantamiseen on oltava täysin EU-direktiivien mukaisia.

Vuonna 2002 tehdyt uudet hakemukset

Vuoden 2002 valintakierroksella komissio sai 188 hakemusta, joista 154 (82 prosenttia) katsottiin tukikelpoisiksi. EU:n luontotyyppikomitean suorittaman arvioinnin ja hyväksymisen jälkeen rahoitettaviksi valittiin ehdotusten laadun perusteella 70 hanketta (37 prosenttia hakemuksista) 19 maasta. Hankkeista 56 toteutetaan EU:ssa ja 13 mukana olevissa ehdokasmaissa. Valitut hankkeet täyttävät yhden Life-Luonto-hankkeiden valinnan kolmesta peruskriteeristä, jotka ovat:

  • jäsenvaltioiden luontotyyppidirektiivin nojalla ehdottamien kohteiden suojelu (56 prosenttia),

  • lintudirektiivissä erityisiksi suojelualueiksi luokiteltujen kohteiden suojelu (24 prosenttia),

  • EU:ssa tärkeinä pidettyjen kasvi- ja eläinlajien suojelu (20 prosenttia).

LIFE-ohjelman ulottaminen ehdokasmaihin mahdollistaa sen, että kyseiset maat voivat Life-Luonto-hankkeiden kautta valmistautua lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanoon.

Sekä käytettävissä ollut rahoitus että hankkeiden määrä vähentyivät vuonna 2002 vuosina 20002001 tehtyyn valintaan verrattuna. Tämä oli odotettua, sillä vuosien 20002001 kierros kattoi kaksi vuotta, koska valintakierrosta ei järjestetty vuonna 2000. Vuonna 2002 valittujen hankkeiden kokonaisbudjettien keskimääräinen koko on kuitenkin kasvanut 15 prosenttia. Life-Luonto-hankkeiden käynnistämisen alusta saakka kokonaisinvestointi hankkeisiin on vakaasti lisääntynyt: vuonna 1992 se oli 70 miljoonaa euroa, mutta vuosina 19992001 keskimäärin jo 97 miljoonaa euroa. Kuluvalle vuodelle ehdotettu 130 miljoonan euron investointi on tämän suuntauksen mukainen.

Määrältään 72 miljoonan euron EU-rahoitus kattaa noin 55 prosenttia vuoden 2002 hankekustannuksista. Loput 58 miljoonaa euroa saadaan edunsaajilta, kumppaneilta ja muilta rahoittajilta.

Vaihtelevia luontotyyppejä ja tiiviitä kumppanuussuhteita hankkeiden toteuttamisessa

Yli puolet tämän vuoden hankkeista (38) kohdistuu luontotyyppidirektiivissä tarkoitettuihin kohteisiin ja lajeihin, ja 18 hanketta koskee lintudirektiivissä lueteltuja lintulajeja. Loput 14 hanketta koskevat luetteloituja lajeja, jotka eivät ole sidoksissa erityisiin kohteisiin. Natura 2000 -verkoston kohteita koskevat hankkeet kattavat luontotyyppien koko kirjon. Joet ja kosteikot ovat erityisen hyvin edustettuina. Lähes puolet hankkeista koskee useampaa kuin yhtä luontotyyppiä. Yleisimmät hankkeissa ehdotetut toimet ovat hoitosuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano, vesistöjen suojelu, maan osto (erityisesti Pohjois-Euroopassa), laidunmaiden hoito, alueelle vieraiden lajien suojelu sekä kohteiden palauttaminen niiden alkuperäiseen tilaan ja parantaminen. Toimivalikoima on kuitenkin hyvin laaja korppikotkien valvotusta ruokinnasta voimajohtojen eristämiseen.

Luonnonsuojelutoimissa on usein mukana julkislaitoksia, ja tämän vuoksi Life-Luonto-hankkeiden edunsaajat ovat valtaosin alueellisia tai paikallisia viranomaisia (70 prosenttia). Edunsaajista 25 prosenttia on kansalaisjärjestöjä. Lähes kolme neljäsosaa edunsaajista toimii kumppanina toisen toimijan kanssa: useimmiten yhteistyötä tekevät julkinen elin ja luonnonsuojelun alalla toimiva kansalaisjärjestö. Täten ammatillinen asiantuntemus yhdistyy hallinnolliseen suunnitteluun, mikä on paras tae suojelualueiden elinkelpoisuuden varmistamiselle. Vuonna 2002 hieman yli puolet Life-Luonto-hankkeiden edunsaajista (51 prosenttia) on uusia hakijoita. Tämä osoittaa selvästi, että tietoisuus ohjelmasta leviää edelleen.

Se, miten Life-Luonto-hankkeissa otetaan huomioon kehityksen kestävyys, on tärkeä arviointiperuste hankkeita valittaessa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kansalaisten ja paikallisyhteisöjen osallistumiseen. Edunsaajat velvoitetaan sisällyttämään hankkeisiinsa tiedotuskampanjoita, ja etusijalle asetetaan ne hankkeet, joissa kohteiden hoito varmistetaan pitkällä aikavälillä.

Luonnonsuojelun yhdentäminen osaksi päivittäistä taloudellista toimintaa

Luonnon on useimmiten kestettävä nykyelämän päivittäisiä toimia, ja tätä pyritään helpottamaan useilla Life-Luonto-hankkeilla. Itävallassa Tonavan jokitasangon luonnonarvoa suojellaan julkisten töiden yhteydessä kyseisen tärkeän kansainvälisen vesistön elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Pohjois-Englannissa eräällä syrjäseudun ylängöllä toteutettavan hankkeen tarkoituksena on muuntaa laiduntalous luontoa suojelevaksi järjestelmäksi. Samalla hankkeella tuodaan maaseututaajamaan tuloja. Samankaltainen hanke käynnistetään Unkarissa. Kreikassa suojellaan harvinaista merikilpikonnaa pienimuotoisen kaupallisen kalastuksen yhteydessä.

Maakohtaiset tiivistelmät hankkeista löytyvät liitteestä. Yksityiskohtaisempia tietoja kustakin 70 uudesta hankkeesta on saatavilla maakohtaisesti Internet-osoitteessa http://europa.eu.int/comm/life/nature/databas.htm. Selostuksia saa (EU-maiden) kansallisilla kielillä, englanniksi ja ranskaksi. Lisätietoja Natura 2000 -verkostosta saa Internet-osoitteesta  http://europa.eu.int/comm/environment/nature/home.htm.

Liite Katsaus vuoden 2002 Life-Luonto-hankkeisiin maittain

ITÄVALTA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 2

Toisen hankkeen tarkoituksena on säilyttää Itävallan Alppien pieni maakarhupopulaatio, jonka kooksi arvioidaan vain 2530 yksilöä. Hanke on jatkoa aikaisemmille hankkeille, ja tarkoituksena on tutkia laajemmin nykyisen populaation jakautumista sekä sen kokoa rajoittavia tekijöitä.

Toisessa hankkeessa pyritään ennallistamaan kolmen kilometrin pituinen luonnonympäristö Tonavan kansallispuistossa Tonavan tasangolla Wienistä itään. Kyseessä on yhdennettyyn julkisten töiden hankkeeseen liittyvä pilottihanke, jossa pyritään yhdistämään Tonavan tehtävä kansainvälisenä vesiliikenneväylänä ja luonnonsuojelu.

BELGIA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 4

Tänä vuonna Valloniassa toteutetaan kaksi hanketta ja Flanderissa kaksi. Hankkeiden toteuttamispaikat ovat jakautuneet maassa tasaisesti rannikolta Ardenneille.

Yhdessä hankkeessa ennallistetaan kolme uhanalaisen helmisimpukan elinympäristöä Ardennien joissa.

Muiden kolmen hankkeen kohteena on hyvin harvinainen ja uhanalainen kasvisto. Yhdessä hankkeessa ennallistetaan ruohodyynejä Flanderin rannikolla Ijzerin suistossa. Toisessa hankkeessa ennallistetaan Brysselin pohjoispuolella sijaitseva laaja ruohoalue ja suo, jolla on paljon kasvilajeja. Kolmannessa hankkeessa ennallistetaan puolestaan 180 hehtaaria kalkkipitoista ruohomaata Maasjoen keskijuoksun ja sivujokien rinteillä.

TANSKA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 3

Kahdessa hankkeessa selvitetään, mitä pitkäaikaisvaikutuksia on maatalouden valumavesien sekä talousjätteiden aiheuttamalla pilaantumisella erääseen suolaiseen laguuniin ja erääseen luonnollisesti rehevöityneeseen järveen. Molemmissa tapauksissa pilaantumisen lähteitä ei ole enää olemassa, mutta niiden vaikutukset olisi "huuhdottava" pois; toisin sanoen olisi poistettava ravinteet, jotka estävät järviä saavuttamasta alkuperäistä luonnontilaa. Hankkeessa käytetään monia käytännöllisiä ja innovatiivisia tekniikoita, jotka voivat toimia esimerkkeinä parhaista käytänteistä muualla toteutettavia samanlaisia hankkeita varten.

Kolmas hanke koskee pitkää rantadyynikaistaletta Jyllannin länsirannikolla. Näiden 24 000 dyynihehtaarin tärkeimpiä ongelmia pyritään ratkaisemaan ohjelmalla, jossa poistetaan vieraita havupuulajeja polttamalla ja palautetaan luonnollinen vaihteleva kasvisto laiduntamisen ja leikkaamisen avulla.

VIRO

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 2

Yksi hanke kohdistuu Viron rikkaisiin metsävaroihin. Metsät käsittävät merkittävän osan luontotyyppidirektiivin mukaisista ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä Virossa. Suojelutoimenpiteitä toteutetaan 20 alueella, jotka kattavat yli 500 neliökilometriä. Toimet liittyvät maanostoon, hoitosuunnitelmiin, kävijöille tarjottaviin palveluihin ja tietoisuuden lisäämiseen paikallisväestön ja kävijöiden keskuudessa. Toisessa, Karulan kansallispuistoa koskevassa hankkeessa pyritään puolestaan säilyttämään perinteisiä maatalouskäytäntöjä, jotka ovat luonnonsuojelun kanssa yhteensopivia. Toimilla ennakoidaan maatalouden ympäristötoimenpiteitä, joita on toteutettava Virossa maaseudun kehittämistä koskevan EU:n asetuksen nojalla.

SUOMI

Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä: 6

Tämänvuotiset hankkeet kattavat kaikki Suomen alueet Lappia lukuun ottamatta, ja ne koskevat 92 000:ta hehtaaria Natura 2000:n kohteista.

Eräs hanke koskee Natura 2000 -kohteita Pohjanlahden äärellä sijaitsevan Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Turun esikaupunkialueella. Eräs toinen on kokeiluhanke EU:n vesistöjä koskevan kehysdirektiivin täytäntöönpanemiseksi Natura 2000 -alueilla Simojoessa Pohjois-Pohjanmaalla.

Muut hankkeet koskevat Suomelle ominaisia luontotyyppejä metsiä ja soita haja-asutusalueilla. Tavoitteena on palauttaa alkuperäiseen tilaan yli 1 300 hehtaaria pilaantuneita soita, jotka kaikki on luokiteltu ensisijaisiksi luontotyypeiksi. Kuollut puu jätetään metsään ja poltetaan valvotuissa olosuhteissa noin 500 metsähehtaarilla. Kaikkiaan 21 kilometriä luonnonjokia ja 1 300 hehtaaria järviä, lintujen tärkeitä elinympäristöjä, palautetaan alkuperäiseen tilaansa.

Hankkeeseen kuuluu monta ennennäkemätöntä toimenpidettä: luonnonsuojelua koskeva tietokonepeli ja matkapuhelimiin ladattavissa olevan paikkatietojärjestelmään perustuvan luontokartan kehittäminen.

RANSKA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 1

Hanke koskee Ainjoen laaksoa Rhône-Alpes-alueella. Hankkeessa on tarkoitus ennallistaa joen ekosysteemi ja suojella siihen kuuluvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuutta.

SAKSA

Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä: 5

Oenanthe conioides on harvinainen vesikasvi, jota ei esiinny muualla maailmassa kuin 65 km:n pituisella alueella Elbejoen rannoilla molemmin puolin Hampuria, jossa vesi vaihtelee murtovedestä makeaan, mutta jossa on voimakas vuorovesi. Kasviyksilöitä on kaikkiaan vain noin 2000. Hankkeessa pyritään laajentamaan niiden elinympäristöä avaamalla Elben pato ja päästämällä vettä 90 hehtaarin alalle Hampurin uloimpien esikaupunkien läheisyydessä. Lisäksi toteutetaan erilaisia julkisia töitä yleisen turvallisuuden varmistamiseksi hankkeen yhteydessä.

Niedersachsenissa aloitetaan uusi hanke jatkamaan aiempaa Life-Luonto-hanketta. Siinä ostetaan ja ennallistetaan 2 500 hehtaaria kosteikkoja, jotka sijaitsevat Dümmerin alangolla. Tämän ansiosta Dümmeristä tulee "viiden tähden" lepo- ja ruokailualue muuttolinnuille.

Kolmannessa hankkeessa ennallistetaan ruohomaata Rheinland-Pfalzin viini- ja hedelmätarhojen keskellä. Alueella kasvaa monia harvinaisia kasveja. Niiden suojeleminen varmistetaan rohkaisemalla paimenia laiduntamaan laumoja kyseisellä alueella ja pyrkimällä estämään aluetta vaurioittava virkistyskäyttö.

Erään Baijerin ja Tšekin rajalla toteutettavan hankkeen kohteena ovat helmisimpukat, kuten Belgiassa ja Espanjassa. Jokien tiettyjä osia aiotaan järjestää uudelleen elinkelpoisen elinympäristön luomiseksi simpukoille ja kaloille, joista simpukat ovat riippuvaisia. Hanke koordinoidaan muiden EU:n rahoittamien hankkeiden kanssa yleisen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Viidenteen hankkeeseen kuuluu useita luonnonsuojeluun kuuluvia julkisia töitä, joiden tavoitteena on parantaa kosteikkoluontotyyppien muodostaman verkon laatua Alppien juurella Baden-Württembergissä. Osa kyseisistä luontotyypeistä on luokiteltu luontotyyppidirektiivin nojalla ensisijaisesti suojeltaviksi.

KREIKKA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 6

Kreikassa rahoitettavista kuudesta hankkeesta kolme koskee tärkeitä "Ramsar"-kosteikkoja (Ramsar-sopimus on yleissopimus, joka koskee kosteikkoja kaikkialla maailmassa), jotka sijaitsevat Mikri Prespan järvellä, Nestosin suistossa ja rotkossa sekä Kotihin laguunissa. Kahden muun hankkeen kohteena on petolinnut: Dadian metsän musta korppikotka ja Kreetan vuorien partakorppikotka. Kuudennen hankkeen kohteena on puolestaan valekarettikilpikonna (Caretta caretta) ja sen suojelu paikalliselta kalastustoiminnalta.

UNKARI

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 4

Kahdessa hankkeessa on kyse Hortobagyn kansallispuistoa (Itä-Unkarin pustia) koskevista laajamittaisista ennallistamissuunnitelmista. Ensimmäisessä hankkeessa ennallistetaan 6 650 hehtaaria puistoa poistamalla vanhat ojat ja kastelukanavat, jotka oli rakennettu riisipeltoja varten. Toisessa hankkeessa yhdistetään luomuviljelyä ja luonnonsuojelua siten, että perinteisiä lihanauta-, lammas- ja sikarotuja laidunnetaan hallitusti 2 000 hehtaarilla pustaa ja kosteikkoja.

Kolmannessa Unkarin hankkeessa pyritään suojelemaan väinönputkea (Angelica palustris), uhanalaista kasvilajia, joka kasvaa manteren tulvatasangoilla. Hanke kattaa 2 600 hehtaaria, ja siihen kuuluu maanostoa ja luontotyypin ennallistamista, jotta lajille voitaisiin varmistaa 11 hyvälaatuista kasvupaikkaa.

Neljännessä hankkeessa suojellaan Karpaattien kotkaa. Tämä suuri Itä-Euroopan petolintu on maatalousmaan käytössä tapahtuneiden muutosten vuoksi uhanalainen. Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään pysäyttämään kotkien lukumäärän pieneneminen. Siinä valmistellaan lajille tärkeiden alueiden nimeämistä ja laaditaan kotka-alueiden hoitoa koskevia ohjeita. Lajia välittömästi uhkaavia vaaroja vähennetään muun muassa eristämällä voimalinjoja.

IRLANTI

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 1

Ainoassa irlantilaisessa hankkeessa kehitetään lähestymistapa pintasoiden suojeluun 14 eri alueella. Yli 1 200 hehtaaria metsälaitoksen omistamaa pintasuota ennallistetaan mm. aitaamalla, tukkimalla ojia ja kaatamalla havupuuistutuksia. Näin voidaan luoda oikeat olosuhteet luonnonsoiden ennallistumista varten. Useita alueita käytetään myös demonstrointiin, jotta lisättäisiin yleisön tietoisuutta tästä luontotyypistä ja yleensä Natura 2000 -verkostosta.

ITALIA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 7

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki valitut hankkeet sisältyvät jo kansallisilla säädöksillä suojeltuihin alueisiin eli kansallis- tai aluepuistoihin tai luonnonsuojelualueisiin.

Italian tämänvuotisten hankkeiden päätavoitteena on säilyttää erityyppisiä kosteikkoja: jokien ja järvien rantoja, marskimaita, suolasoita, rahkasoita ja lampia. Monet niistä ovat myös erittäin tärkeitä siksi, että ne sijaitsevat muuttolintujen pohjois-etelä-reiteillä. Muissa hankkeissa pyritään säilyttämään dyynejä Etelä-Sisiliassa ja ennallistamaan ruohomaata Piemonten Alpeilla. Yhdessä hankkeessa pyritään lisäksi suojelemaan endeemistä Abruzzien vuorikaurista (Rupicapra pyrenaica ornata), joka kuuluu luontotyyppidirektiivissä lueteltuihin ensisijaisiin alalajeihin.

Seitsemästä hyväksytystä hakijasta viisi on uusia Life-Luonto-hankkeiden toteuttajia.

LATVIA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 2

Latvialla on suuria alueita, joilla on arvokkaita luontotyyppejä sekä useita lajeja, jotka ovat rajoittuneet pienille ja eristyneille alueille EU:ssa. Molemmat täksi vuodeksi hyväksytyt hankkeet auttavat Latviaa valmistelemaan osallistumista Natura 2000 -verkostoon. Ensimmäisessä hankkeessa kartoitetaan koko rannikko sen luonnonsuojeluarvon määrittämiseksi. Tähän liittyy runsaasti dyynien hoitoa, jotta estettäisiin nopeasti kasvavan kävijämäärän aiheuttamat vahingot. Toisessa hankkeessa pyritään varmistamaan Kemerin kansallispuiston useiden ensisijaisten luontotyyppien ja lajien pitkäaikainen suojelu. Hankkeessa pyritään myös ennallistamaan eräs Euroopan suurimmista kohosoista.

LUXEMBOURG

Tänä vuonna ei jätetty uusia hakemuksia.

ALANKOMAAT

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 1

Hankkeen kohde on Ilperveld, 300 hehtaarin turveruohoalue 1 800 hehtaarin alueella heti Amsterdamin pohjoispuolella. Alue on perinteisesti kahlaajien ja sorsien tärkeä pesintäalue. Maatalouskäytäntöjen muutokset, kuten siirtyminen heinänkasvatuksesta lampaiden laiduntamiseen, lannanlevityksen lopettaminen ja kanavien liettyminen ovat aiheuttaneet lintujen, erityisesti mustapyrstökuirin ja taivaanvuohen pesimäpopulaatioiden vähentymistä. Hankkeessa pyritään kääntämään tämä suuntaus päinvastaiseksi leikkaamalla kaisloja ja estämällä siten niitä valtaamasta alueita sekä levittämällä kevyesti lantaa. Lisäksi aiotaan rakentaa uusi ekolannantuotantolaitos, jossa kierrätetään alueilla leikatut kaislat.

PORTUGALI

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 4

Uudet hankkeet koskevat 14:ää Natura 2000 -aluetta.

Kahden hankkeen tavoitteena on suojella kahta lintulajia, pikkutrappia ja pikkutuulihaukkaa, sekä niiden elinympäristöjä seitsemällä alueella Alentejossa. Molemmat ovat pilottihankkeita, joissa pyritään tekemään maanviljelijöiden kanssa sopimuksia luonnonsuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi ja kyseisille lajeille suotuisien alueiden pinta-alan suurentamiseksi. Sopimukset ovat perustana lajien suojelusuunnitelmille.

Kolmannessa hankkeessa pyritään ennallistamaan rappeutuneita ja säilyttämään olemassa olevia elinympäristöjä ottamalla käyttöön perinteisiä maankäyttötapoja Sierra da Estrelassa (Koillis-Portugalissa) harjoitettavassa maanviljelyssä. Neljännessä hankkeessa on tarkoitus ehkäistä kahdeksan uhanalaisen kasvilajin väheneminen levittämällä niitä laajemmalle ja lisäämällä niiden populaatioita.

ROMANIA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 3

Ensimmäisessä Life-Luonto-hankkeessa rahoitetaan maakarhun, suden ja eurooppalaisen ilveksen elinkelpoisten populaatioiden suojelemista, hoitamista ja ennallistamista Vrancean maakunnassa suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön näitä lajeja koskevia paikallisia hoitosuunnitelmia.

Kahdessa muussa hankkeessa on tarkoituksena ennallistaa ja hoitaa kahta kosteikkoa: Etelä-Romanian suurinta kosteikkoa Comanaa sekä Satchinez-soita. Jälkimmäinen hanke on jatkoa aiemmalle Life-Luonto-hankkeelle. Molemmat alueet ovat erittäin tärkeitä linnuille, sillä niillä asuu useita uhanalaisia lajeja, kuten ruskosotkia, ruisrääkkiä ja kaulushaikaroita.

SLOVENIA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 2

Ensimmäisessä rahoitettavaksi hyväksytyssä hankkeessa pyritään suojelemaan yhtä Euroopan suurimmista maakarhupopulaatioista. Rahoituksensaaja työskentelee kaikkien sidosryhmävirastojen kanssa karhun suojelemiseksi koko maan alueella.

Toisessa hankkeessa, joka koskee Karstin aluetta Lounais-Sloveniassa, on tarkoitus suojella luontotyyppidirektiivissä ja/tai Bernin yleissopimuksessa mainittuja neljää luontotyyppiä, viittä sammakkoeläintä ja seitsemää perhoslajia. Hanke pohjautuu Espanjassa menestyksekkäästi toteutettuun samanlaiseen Life-Luonto-hankkeeseen, ja siinä valmistellaan hoitosuunnitelma kullekin 50 alueelle.

Slovenian ympäristöministeriö osallistuu kummankin hankkeen rahoitukseen.

ESPANJA

Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä: 11

Iberian ilves on maapallon uhanalaisin kissaeläinlaji. Sen suojelua koskevan kansallisen strategian yhteydessä koordinoidaan kahta hanketta, joiden tavoitteena on edistää sopivaa hoitokäytäntöä ilveksen viimeisillä asuma-alueilla. Yhdessä hankkeessa pyritään estämään eurooppalaisen minkin häviäminen sukupuuttoon Espanjassa siten, että aloitetaan tarhattujen eläinten kasvatusohjelma ja laajennetaan lajin nykyistä elinympäristöä.

Eräässä kaakkoisrannikolla toteutettavassa hankkeessa kehitetään malleja merieliöstön hoitoon. Hankkeessa keskitytään pullokuonodelfiinin, satamapyöriäisen ja valekarettikilpikonnan suojeluun, jota varten toteutetaan seuranta- ja tiedotusohjelmia.

Life-Luonto-ohjelmasta rahoitetaan myös La Gomeran (Kanariansaaret) jättiläissisiliskon suojelua pitkällä aikavälillä. Lajin katsottiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes vuonna 1999 pieneltä syrjäiseltä alueelta löydettiin puoli tusinaa liskoa.

Kuudessa valitussa hankkeessa on tarkoitus suojella neljää lintulajia. Useat aluehallinnot toteuttavat sarjan koordinoituja toimia vähentääkseen vaaroja, jotka uhkaavat Bonellin kotkaa sekä Audouinin lokin tärkeintä yhteisöä. Yhdessä hankkeessa pyritään laajentamaan partakorppikotkan elinympäristöä Pyreneiltä Luoteis-Espanjaan. Neljäs suojeltava laji on vesikerttu, jonka muuttolentoa varten luodaan entistä parempi pysähtymisalue.

RUOTSI

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 2

Ensimmäinen hanke koskee Söderåsenin kansallispuistoa, jossa sijaitsee yksi viimeisistä Ruotsissa jäljellä olevista leveälehtisten lehtipuumetsien alueista. Toinen hanke koskee 265 metriä korkeaa Kinnekullen "vuorta", jota on laidunnettu ja niitetty voimakkaasti viimeisten tuhannen vuoden aikana. Kumpikin alue kuuluu Ruotsin biologisesti rikkaimpiin seutuihin. Toimiin sisältyy arvokkaimpien metsäalueiden osto niiden tulevaisuuden turvaamiseksi, muualta tuotujen puulajien hävittäminen ja hylättyjen niittyjen ennallistaminen. Niityt saatetaan sellaiseen tilaan, että niitä varten voidaan hakea maatalouden ympäristötukea.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Rahoitettavien hankkeiden lukumäärä: 4

Kahdessa hankkeessa pyritään suojelemaan useita uhanalaisia lintulajeja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ensimmäisessä perustetaan laaja strategisten riippumattomien alueiden verkko kaulushaikaralle. Toimia toteutetaan 19 alueella kaikkialla Englannissa, ja lopullisena tavoitteena on kaksinkertaistaa kaulushaikarapopulaatio 65:een hyvinvoivaan koiraaseen kymmenen vuoden aikana. Toisen hankkeen kohteena on Skotlannin metso, jonka määrä on pienentynyt nopeasti viime vuosina vain 1 000 yksilöön. Hankkeessa pyritään lajin suojeluun toteuttamalla toimia lukuisilla ruokailu- ja pesimisalueilla (joita on kaikkiaan 45:llä). Toimet kohdistuvat merkittäviin uhkatekijöihin, kuten saalistajiin ja metsojen törmäämiseen hirviaitoihin. Hankkeeseen sisältyy laajaa yhteistyötä yli kolmenkymmenen yksityisen maanomistajan kanssa.

Kaksi muuta hanketta kohdistuvat yhteen suureen alueeseen. Etelä-Englannin keskiosassa toteutettavassa New Forest -hankkeessa hanke perustuu aiemmassa Life-hankkeessa toteutettuun onnistuneeseen toimintaan, ja siinä pyritään käsittelemään seudun kolmen vesialueen suojelutarpeita. Yorkshiren Dalesin kalkkikivialueella toteutettavassa hankkeessa tuetaan 15:tä pilottimaatilaa, joita muunnetaan perinteisiin sitkeisiin rotuihin perustuvaan sekakarjantuotantoon. Laajempien laidunkarjajärjestelmien käyttöönotto antaa tulokseksi paremman luonnontasapainon ja helpottaa alueen suojelua pitkällä aikavälillä.

(1) Life-Luonto-ohjelma ja Life-Ympäristö-ohjelma saavat rahoituksesta kumpikin 47 prosenttia ja yhteisön ulkopuolisille maille tarkoitettu LIFE-ohjelma saa kuusi prosenttia. Muista ohjelmista valmistellaan paraikaa tiedotetta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website