Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL SV PT

IP/02/1001

Bryssel 4. heinäkuuta 2002

EU:n vaatimukset WTO:n palvelukauppaa koskevien neuvottelujen vauhdittamiseksi

Euroopan unioni jätti tänään muille Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenille EU:n alustavat vaatimukset palveluiden markkinoillepääsyn parantamiseksi. EU pyrkii näin parantamaan palvelualan viejiensä markkinoillepääsyä säilyttäen samalla kaikkien WTO:n jäsenten oikeuden säännellä markkinoitaan oikeutettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n vaatimukset on muotoiltu siten, että niillä voitaisiin varmistaa se, että palvelukaupan vapauttaminen edistää kestävää kehitystä ja kannustaa kehitysmaita hyödyntämään paremmin markkinoiden avautumisen etuja. Kauppapolitiikasta vastaava komissaari Pascal Lamy totesi aiheesta, että "palvelut ovat EU:n talouden veturi ja niillä on huomattavaa vientipotentiaalia, jota me oikeutetusti pyrimme hyödyntämään. Palvelukauppa on keskeisellä sijalla EU:n kasvun ja työllisyyden ylläpitämisessä. Se on tärkeä elementti myös Dohan kehitysohjelmassa sen tavoitteen täyttämiseksi, että kehitysmaat nostettaisiin köyhyydestä kaupan avulla. Palveluiden vapauttaminen hyödyttää kaikkia WTO:n jäseniä, sekä teollisuus- että kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita." Palvelukauppaa koskevien vaatimusten esittämisen odotetaan antavan uutta puhtia Dohan kehitysohjelmaa koskeville neuvotteluille kokonaisuudessaan.

Voimassa olevan palvelukaupan yleissopimuksen ajantasaistamista ja parantamista koskevat neuvottelut, jotka aloitettiin vuonna 2000, saivat vauhtia viime vuoden marraskuussa Dohassa pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa, jossa käynnistettiin Dohan kehitysohjelmaa koskevat neuvottelut. Kyseisen kokouksen päätösjulistuksessa kehotettiin WTO:n jäseniä toimittamaan yksilöityjä sitoumuksia koskevat vaatimuksensa muille jäsenille 30. kesäkuuta 2002 mennessä ja toimittamaan alustavat tarjouksensa muille jäsenille 31. maaliskuuta 2003 mennessä.

Vaatimuksensa esittäessään EU pyrkii rajoitusten vähentämiseen ja markkinoille pääsyn mahdollisuuksien laajentamiseen. Vaatimukset koskevat pääosin seuraavia aloja: ammatinharjoittajien palvelut, yrityspalvelut, televiestintä, posti- ja kuriiripalvelut, jakelutoiminta, rakennusala ja siihen liittyvät insinööripalvelut, rahoituspalvelut, ympäristöpalvelut, matkailu, uutisvälitys ja energiapalvelut.

Vaatimukset, jotka on laadittu yksilöllisesti, on toimitettu erikseen jokaiselle WTO:n 109 jäsenelle. EU:n jäsenyyttä hakeneille maille ja ETA-maille ei esitetä vaatimuksia.

EU:n vaatimuksia laadittaessa on otettu huomioon seuraavat tavoitteet:

  • Poistetaan maahan pääsyn rajoitukset kuten rajoitukset palvelujen toimittajien lukumäärälle, ulkomaalaisomistuksen tai -osakkuuden rajoitukset, oikeudellisen muodon rajoitukset, pakolliset yhteisyritykset tai määrälliset kiintiöt.

  • Taataan viranomaisille sääntelyoikeus yleiseen järjestykseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaisten olisi hallinnoitava palvelujen kauppaan vaikuttavia sääntöjä kohtuullisella, avoimella ja puolueettomalla tavalla. Tämän pitäisi taata sääntelykehys, joka antaa palvelujen tarjoajille, käyttäjille ja kuluttajille sekä sijoittajille oikeusvarmuuden ja tarvittavan luottamuksen.

  • Vapautetaan palvelujen kauppaa sillä tavalla, että se tukee kestävää kehitystä, mukaan luettuna tässä yhteydessä ympäristöpalvelujen vapauttaminen.

  • Helpotetaan kehitysmaiden voimakkaampaa osallistumista maailmankauppaan palvelualalla ottamalla asianmukaisesti huomioon kansalliset tavoitteet ja kunkin maan kehitystason. Palvelukaupan yleissopimuksella (GATS) on erityistä merkitystä kehitykselle, sillä se tarjoaa kaikille maille erinomaisen tilaisuuden houkutella vakaita pitkän aikavälin investointeja ja parantaa tiettyjä infrastruktuureja (liikenne, televiestintä, rahoituspalvelut) sekä lujittaa niiden pitkän aikavälin kasvua ja niiden talouksien kilpailukykyä kokonaisuudessaan.

GATS-neuvotteluja valmistellessaan komissio on kuullut laajalti kansalaisyhteiskuntaa varmistaakseen, että yhteisön kanta muodostetaan kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti. Esiin tulleita huolenaiheita ovat olleet muun muassa kysymykset julkisten palvelujen toimittamisesta yleensä ja varsinkin terveydenhuollon ja koulutuksen alalla, yksityistäminen, sääntelyoikeus, kestävyys sekä muiden yleisen edun mukaisten palvelujen toimittaminen (kuten veden- ja energianjakelu). EU on Euroopan ja muiden maiden kansalaisten kanssa täysin samaa mieltä julkisten palvelujen ylläpitämisen ja kehittämisen merkityksestä. EU ei siis pyri purkamaan julkisia palveluja eikä yksityistämään valtionyhtiöitä. Terveydenhuoltopalveluja tai audiovisuaalialaa koskevia vaatimuksia ei esitetä millekään maalle ja koulutusta koskeva vaatimus esitetään ainoastaan Yhdysvalloille ja pelkästään korkeakoulupalvelujen osalta. Ympäristöpalveluista esitetään vaatimuksia, mutta ne eivät liity luonnonvarojen (vesivarojen) saatavuuteen eivätkä millään tavalla vähennä isäntämaan mahdollisuuksia säännellä haluamallaan tavalla näiden luonnonvarojen hinnoittelua tai yleistä tai kohtuuhintaista saatavuutta. EU tunnustaa täysin, että palvelujen vapauttamista on joissakin tapauksissa ehkä tuettava institutionaalisella ja sääntelykehyksellä kilpailun varmistamiseksi ja köyhien ulottuvilla olevien palvelujen lisäämiseksi.

Komissaari Lamy vastasi erikseen erään kansalaisjärjestöjen ryhmän esittämiin vaatimuksiin avoimuuden lisäämisestä avoimella kirjeellä, jossa hän selitti, mitä rajoituksia tähän liittyy:

"Jotkut kansalaisyhteiskunnan ryhmät pyytävät minua kumoamaan neuvottelumenetelmän, joka on meidän useimpien kumppaneidemme mielestä paras menetelmä useimmissa tapauksissa. Sitä en voi tehdä. Ne, jotka ovat seuranneet WTO-keskustelua vuosien mittaan, tietävät, että monet kehitysmaat eivät koe avoimuuskysymystä asianmukaisen menettelyn takeena vaan uhkana lisätä entisestään niiden asemaan kohdistuvaa painetta. Niinpä meidän on pyrittävä WTO-prosessin avoimuuden asteittaiseen lisäämiseen periaatteita noudattaen eikä niitä rikkoen.

Tämä ei estä komissiota toimimasta avoimesti kotikentällä, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Komissio esittää jatkossakin kaikki todelliset vaihtoehdot ennakkokeskustelua varten kaikille kansalaisyhteiskunnan kumppaneille. Olisi kuitenkin vastuutonta, jos se uskottelisi voivansa antaa kaikkien halukkaiden osallistua yksityiskohtaiseen WTO-vaatimuksia koskevien asiakirjojen laadintaan näiden valintojen perusteella."

Tausta

Palvelukaupan yleissopimuksessa (GATS) on vahvistettu ennakoitavat ja kaikille maille yhteiset pelisäännöt. Se perustuu avoimuuden ja syrjimättömyyden (suosituimmuusperiaate) periaatteille eli kaikkien maiden tasavertaiseen kohteluun riippumatta niiden osuudesta maailmankaupassa tai kehitystasosta.

Nopeasti laajeneva palveluala on erittäin tärkeä sekä kehitys- että teollisuusmaille. Sen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen maailmanlaajuisesti on suurempi kuin minkään muun alan. Kaupallisten palvelujen alalla työskentelee EU:ssa 67 miljoonaa ihmistä. Lisäksi yli puolet Euroopan yhteisöön ja sieltä tehtävistä suorista ulkomaisista sijoituksista kohdistuu palvelualaan. EU on maailman suurin palvelujen viejä ja tuoja; sen osuus on 26 prosenttia maailman palvelukaupasta (20 prosenttia maailman tavarakaupasta). Palveluala on EU:n tärkein talouden ala, sillä sen osuus bruttokansantuotteesta on kaksi kolmannesta.

Palvelut ovat myös hyvin tärkeitä kehitysmaille ja niiden merkitys vielä kasvaa. Palvelut tuottavat keskimäärin yli 50 prosenttia kehitysmaiden bruttokansantuotteesta. Viidennes Afrikan viennistä on palveluja, ja Intian osalta luku on peräti kolmannes eli jopa EU:ta korkeampi.

Kirje kokonaisuudessaan ja yksityiskohtainen tiivistelmä vaatimuksista on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston Internet-sivuilta.

Yksityiskohtainen tiivistelmä EU:n neuvotteluvaatimuksista:

http://europa.eu.int/comm/trade/services/index_en.htm

Avoin kirje kansalaisjärjestöille (lyhentämättömänä):

http://europa.eu.int/comm/trade/services/plreply.htm


Side Bar