Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/01/1892

Bryssel 20. joulukuuta 2001

Komissio sakottaa kymmentä yritystä itsejäljentävän paperin kartellista

Euroopan komissio on tänään määrännyt yhteensä 313,7 miljoonan euron sakot Arjo Wiggins Appletonille ja yhdeksälle muulle yritykselle Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Sakot langetettiin osallistumisesta kartelliin, jossa sovittiin itsejäljentävän paperin hinnoista ja jaettiin markkinat. "Komissio on tämän vuoden aikana tehnyt poikkeuksellisen paljon eri alojen kartelleja koskevia päätöksiä. Kartellitapausten runsaus osoittaa, että salaisten sopimusten tekeminen on valitettavasti varsin yleistä. Se osoittaa myös, että komissiolla on käytössään tehokkaat keinot havaita kartellit, tutkia niitä ja määrätä rangaistukset", kilpailukomissaari Mario Monti selittää.

Asian perusteellinen tutkinta aloitettiin vuonna 1996. Komissio havaitsi, että yritykset Arjo Wiggins Appleton Plc ja Carrs Paper Ltd (Yhdistynyt kuningaskunta), Mitsubishi HiTech Paper Bielefeld GmbH, Papierfabrik August Koehler AG, Zanders Feinpapiere AG (Saksa), Bolloré SA ja Papeteries Mougeot SA (Ranska), Distribuidora Vizcaina de Papeles S.L, Papelera Guipuzcoana de Zicuñaga SA, Torraspapel SA (Espanja) sekä Sappi Limited (Etelä-Afrikka) osallistuivat kartelliin vuosina 19921995. Kartelli kattoi koko Euroopan ja sen päätavoitteena oli yhteisistä hinnankorotuksista sopiminen.

Sakot ovat yrityksittäin seuraavat (milj. euroa):

  •  Arjo Wiggins Appleton Plc : 184,27    

  • Papierfabrik August Koehler AG : 33,07 

  • Zanders Feinpapiere AG : 29,76

  • Bolloré SA : 22,68 

  • Mitsubishi HiTech Paper Bielefeld GmbH : 21,24

  • Torraspapel SA : 14,17 

  • Papeteries Mougeot SA : 3,64

  • Distribuidora Vizcaina de Papeles S.L. : 1,75         

  • Carrs Paper Ltd : 1,57          

  • Papelera Guipuzcoana de Zicuñaga SA : 1,54

  

Arjo Wiggins johti kartellia ja se on myös Euroopan suurin itsejäljentävän paperin valmistaja. Tästä syystä sille määrättiin suurin sakko.

Sappi vapautettiin kaikista sakoista komission vuonna 1996 vahvistamien sääntöjen mukaan, sillä se oli ensimmäinen tutkintayhteistyötä tehnyt ja ratkaisevia todisteita kartellista toimittanut yritys. Tämä on jo toinen kerta, kun komissio vapautti yrityksen kaikista kartellisakoista (ensimmäinen vapautus myönnettiin Aventis S.A:lle A- ja E-vitamiinikartellissa).

Tuote

Itsejäljentävä paperi (tai itsejäljentävä kopiopaperi) on tarkoitettu asiakirjojen monenkertaiseen jäljentämiseen. Se valmistetaan pohjapaperista, johon lisätään kerroksittain kemiallisia aineita. Itsejäljentävä paperi perustuu siihen, että kaksi toisiaan täydentävää kerrosta reagoivat keskenään ja tuottavat kopion, kun niitä painetaan kirjoitettaessa käsin taikka kun niihin kohdistuu tulostimen tai kirjoituskoneen lyönti. Erilaiset yritysten lomakkeet (esim. lähetyslistat ja tilisiirtolomakkeet) ovat suurin käyttösovellus, jonka osuus koko kulutuksesta on yli 90 %. Asiakkaita ovat painotalot, jotka ostavat itsejäljentävää paperia rullina (80 %) ja arkkeina (20 %).

Rikkomisaikana (19921995) markkinat olivat noin 850 miljoonaa euroa vuodessa Euroopan talousalueella (EU + Norja, Islanti ja Liechtenstein). Tuotantokapasiteetiksi Länsi-Euroopassa (ETA) arvioitiin 1 010 000 tonnia vuonna 1995 (kartellin viimeinen toimintavuosi). Tästä 890 000 tonnia tuottivat AEMCP:n (Association of European Manufacturers of Carbonless Paper) jäsenyritykset. AEMCP:n jäsenet myyvät 85-90 % itsejäljentävästä paperista Euroopan talousalueella.

Kartelli

Komission tutkimuksissa ilmeni, että AEMCP:n jäsenet ja kolme muuta eurooppalaista itsejäljentävän paperin valmistajaa tai jakelijaa (Carrs, Divipa, Zicuñaga) olivat toteuttaneet laitonta suunnitelmaa, jossa osapuolten kannattavuutta pyrittiin parantamaan yhteisillä hinnankorotuksilla. Kartellin päätavoitteena oli sopia hinnankorotuksista ja niiden toteutusajasta.

Kartellin jäsenet pitivät kokouksia kahdella eri tasolla. Yleiskokouksia järjestettiin Euroopan tasolla ja niihin osallistuivat alan yritysten pääjohtajat, myyntijohtajat tai muut ylimmän johdon edustajat. Lisäksi pidettiin kansallisia tai alueellisia kartellikokouksia, joihin osallistuivat kansalliset tai alueelliset myyntijohtajat usein yhdessä ylimmän johdon kanssa.

Komissiolla on todisteita viiden yleiskokouksen pitämisestä syyskuun 1993 ja helmikuun 1995 välillä frankfurtilaisissa ja pariisilaisissa hotelleissa. Kokouksissa sovittiin useammista peräkkäisistä hinnankorotuksista jokaisessa ETA-maassa.

Myös kansallisella ja aluetasolla pidetyissä kokouksissa sovittiin hinnankorotuksista ja varmistettiin, että aikaisemmin päätettyjä korotuksia oli noudatettu. Komissiolla on yksityiskohtaisia tietoja 20 kansallisen kokouksen pitämisestä Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sekä Espanjassa ja Portugalissa. Monet kartellin jäsenet ovat myöntäneet osallistuneensa myös kokouksiin, joissa käsiteltiin Saksan, Italian, Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinoita.

Komissio löysi todisteita, joka osoittavat, että sovittujen hinnankorotusten soveltaminen varmistettiin siten, että kartellin jäsenille vahvistettiin tietyt myyntikiintiöt ja markkinaosuudet. Yrityskohtaisia markkinaosuuksia jaettiin joissakin kansallisella tasolla pidetyissä kartellikokouksissa, esim. syksyllä 1993 pidetyssä kokouksessa sovittiin Espanjan ja Ranskan markkinoista.

Helpottaakseen sopimista hinnankorotuksista ja myyntikiintiöistä ja valvoakseen sopimusten noudattamista tuottajat vaihtoivat yrityskohtaisia luottamuksellisia tietoja (yksityiskohtaisia tietoja hinnoista ja myyntimääristä).

Sappin esittämät lausunnot osoittavat, että eurooppalaisten valmistajien välillä oli salaista yhteydenpitoa aina AEMCP:n perustamisesta alkaen vuonna 1981. Erityisen tiivistä yhteydenpito oli ollut 1980-luvun puolivälissä. Sappin toimittamat tiedot osoittavat, että kartellikokouksia on pidetty vuodesta 1989 alkaen.

Komissio rajasi kuitenkin menettelynsä tammikuusta 1992 alkavaan jaksoon, koska kartellin jäsenet ovat esittäneet yhteneviä lausuntoja ja komissiolla on näyttöä valmistajien välisestä säännöllisestä salaisesta yhteydenpidosta tästä ajankohdasta alkaen.

On syytä epäillä, että ainakin osaa salaisista sopimusjärjestelyistä on sovellettu vielä syyskuun 1995 jälkeen. Kun komissio lähetti yrityksille väitetiedoksiannon, se epäili kartellin jatkuneen aina helmi-maaliskuuhun 1997. Kuitenkin AWAa, Carrsia ja Sappia lukuun ottamatta kaikki kartellin jäsenet kieltävät osallistuneensa kartelliin millään tavoin syyskuun 1995 jälkeen. AWAn, Carrsin ja Sappin lausunnot poikkeavat lisäksi huomattavasti toisistaan sekä salaisen yhteydenpidon luonteen että päivämäärien osalta. Näyttö ei riitä osoittamaan, että kartellitoiminta olisi jatkunut vielä syyskuun 1995 jälkeen.

Näin ollen komissio on rajannut kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan suositusten perusteella (loppuraportti on liitetty päätökseen) menettelyn kohteena olevan ajan syyskuuhun 1995, koska komissiolla on siihen saakka riittävää näyttöä kartellin olemassaolosta.

Kyseisten yritysten toiminta rikkoo erittäin vakavalla tavalla EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan kilpailusääntöjä.

Komission tutkimukset

Komissio aloitti asian tutkinnan syksyllä 1996, sen jälkeen kun Sappi oli ilmoittanut kartellista komissiolle ja vedonnut sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevaan tiedonantoon.

Komissio teki tarkastuksia useiden tuottajien tiloihin. Näiden tarkastuskäyntien sekä maaliskuussa ja joulukuussa 1999 esitettyjen tietopyyntöjen perusteella ranskalainen Mougeot otti yhteyttä komissioon. Yritys myönsi osallistuneensa kartelliin ja tarjoutui tekemään yhteistyötä edellä mainitun tiedonannon puitteissa.

Heinäkuussa 2000 komissio antoi väitetiedoksiannon itsejäljentävää paperia valmistaville yrityksille ja/tai niiden emoyrityksille. Yritykset toimittivat kirjallisia huomautuksia ja pääosa esitti kommentteja 8.-9. maaliskuuta 2001 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja.

Sakkojen määrän laskeminen

Laskiessaan sakkojen määrää kartellitapauksissa komissio ottaa huomioon kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden, keston ja mahdolliset raskauttavat tai lieventävät seikat. Komissio ottaa huomioon myös asianomaisten yritysten markkinaosuudet ja niiden koon. Tämä on tarpeen, jotta voidaan taata, että sanktio on suhteutettu rikkomiseen ja sen varoittava vaikutus on riittävän suuri.

Sakkoja ei lasketa pelkästään yrityksen liikevaihdon perusteella. Asetuksen N:o 17/62 nojalla sakot eivät kuitenkaan voi olla yli 10 % yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta.

Sakkojen määräämisessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

  • kyseessä olevien markkinoiden koko (850 milj. euroa kartellin kestoaikana)

  • kartelliin jäsenyritysten osuus itsejäljentävän paperin markkinoista (AWAn osuus Euroopan markkinoista oli noin 32 %, kun Carrsin, Divipan ja Zicuñagan osuudet olivat alle 2%)

  • ja jäsenyritysten koko (AWA, Sappi ja Bolloré ovat monikansallisia konserneja, joiden liikevaihto on paljon muita yrityksiä suurempi); näiden yritysten sakkojen on siis oltava niin suuret, että varoittava vaikutus on riittävä.

Kartelli on toiminut keskipitkän ajan (eli 15 vuotta).

AWA oli kartellin johtaja, jota pidetään raskauttavana seikkana. Sille määrättävän sakon perusmäärää korotettiin 50 %, mikä on komission yleisen käytännön mukaista.

Näillä perusteilla määritettyjä sakkoja on joissakin tapauksissa alennettu, koska yritykset ovat toimineet yhteistyössä ja avustaneet komissiota tutkinnassa.

Vuoden 1996 tiedonannon soveltaminen

Edistääkseen kartellin havaitsemista ja tutkimista komissio voi alentaa sen kanssa yhteistyössä toimivien yritysten sakkoja tai vapauttaa ne kokonaan sakoista (ks. komission tiedonanto sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämistä kartelliasioissa, 18.7.1996:  http://ec.europa.eu/competition/antitrust/legislation/96c207_en.html).

Tämä kartelli on yksi ensimmäisistä tapauksista, joissa tiedonantoa on sovellettu, koska Sappi otti komissioon yhteyttä syksyllä 1996.

Komissio vapautti Sappin kokonaan sakosta, sillä yritys toimitti komissiolle tietoja kartellista ennen kuin komissio oli aloittanut asian tutkimisen. Sappi toimi jatkuvassa ja täydessä yhteistyössä koko tutkintamenettelyn ajan. Se lopetti osallistumisesta kartelliin, ei velvoittanut muita yrityksiä osallistumaan siihen eikä toiminut kartellin johtajana.

Komissio alensi Mougeot'n sakkoa 50 %, AWAn 35 % ja Bollorén 20 %. Nämä yritykset toimittivat sille täydentäviä tietoja kartellista jo ennen väitetiedoksiannon antamista.

Komissio alensi myös Carrsin, MHTP:n ja Zandersin sakkoja 10 %, koska yritykset eivät kiistäneet väitetiedoksiannossa kuvailtuja tapahtumia.

"Toivon, että yritykset ovat nykyisin täysin tietoisia riskeistä, joita kartelliin osallistuminen aiheuttaa. Yritykset tietävät myös, että ne voivat keventää oikeudellisia ja taloudellisia seuraamuksia vain kertomalla kartelleista komissiolle", Monti toteaa.

Sakot lisätään talousarvioon

Yrityksillä on kolme kuukautta aikaa maksaa sakot. Sakot kirjataan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. Koska tämän vuoden talousarvio on jo vahvistettu, kaikki ennakoimattomat tulot vähennetään jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon suorittamista maksuista. Näin sakot hyödyttävät viime kädessä eurooppalaisia veronmaksajia.

Vuonna 2001 tehtiin 10 kartellipäätöstä

Vuonna 2001 komissio teki 10 kartellipäätöstä (tätä kartellia koskeva päätös mukaan lukien) seuraavissa asioissa:

  • Kööpenhaminan ja Tukholman välinen lentoreitti (SAS/Maersk Air) (IP/01/1009)

  • grafiittielektrodit (IP/01/1010)

  • sodiumglukonaatti (IP/01/1355)

  • vitamiinit (IP/01/1625)

  • belgialaiset panimot (IP/01/1739)

  • luxemburgilaiset panimot (IP/01/1740)

  • sitruunahappo (IP/01/1743)

  • saksalaisten pankkien perimät vaihtopalkkiot (IP/01/1796)

  • sinkkifosfaatti (IP/01/1797).

Vuoden aikana määrättiin sakkoja yhteensä 56 yritykselle (joista kolmelle toistamiseen). Sakkojen yhteenlaskettu määrä on 1 836 miljoonaa euroa.

10 suurinta kartellisakkoa: sakkojen kokonaismäärä kartelleittain

*yhteisöjen tuomioistuin alentanut sakkoa

VuosiKartelliKokonaismäärä (milj. €)
2001Vitamiinit855,23
2001Itsejäljentävä paperi313,69
1998TACA272,94
2001Grafiittielektrodit218,8
2001Sitruunahappo135,22
1994Kartonki*119,38
2000Aminohapot109,990
1994Sementti*109,335
2001Vaihtopalkkiot/saksalaiset pankit108,0
1999Saumattomat teräsputket99,0

Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website