Navigation path

Left navigation

Additional tools

Sisämarkkinoiden tulostaulu kertoo direktiivien täytäntöönpanon edistymisestä, mutta myös useista rikkomisista

European Commission - IP/01/1604   19/11/2001

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

IP/01/1604

Bryssel 19. marraskuuta 2001

Sisämarkkinoiden tulostaulu kertoo direktiivien täytäntöönpanon edistymisestä, mutta myös useista rikkomisista

Sisämarkkinoiden viimeisimmän tulostaulun mukaan EU:n keskimääräinen vaje sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä (niin sanottu täytäntöönpanovaje) on ensimmäisen kerran pudonnut 2,0 prosenttiin. Viisi jäsenvaltiota (Suomi, Tanska, Ruotsi, Alankomaat ja Espanja) on jo saavuttanut Eurooppa-neuvostossa asetetun tavoitteen alle 1,5 prosentin täytäntöönpanovajeesta. Suomen tulos on paras kaikista jäsenvaltioista, kun taas viimeistä sijaa pitävät Ranska ja Kreikka yhdessä. Myönteistä kehitystä synkistävät kuitenkin lukuisat sisämarkkinoiden rikkomisesta johtuvat menettelyt, joita on noin 1500. Lähes 40 prosenttia rikkomistapauksista koskee Ranskaa, Italiaa ja Saksaa, kun taas Irlannin, Belgian ja Kreikan rikkomistapausten määrä on epäsuhteessa niiden kokoon. Tulostaulu sisältää myös 4000 yritystä kattaneen Euroopan laajuisen tutkimuksen tulokset sääntely-ympäristön laadusta. Tutkimuksen mukaan useimmat yritykset pitävät kansallisia ja yhteisön säännöksiä liian monimutkaisina ja hankalina. Arvioiden mukaan ainakin 50 miljardia euroa voitaisiin säästää sääntelyn laatua parantamalla. Tulostaulun mukaan sisämarkkinastrategian täytäntöönpanossa vuoden 2001 loppuun mennessä toteutettaviksi suunnitelluista sisämarkkinoiden parantamista koskevista kohdennetuista toimista 37 prosenttia jää toteuttamatta määräaikaan mennessä.

Sisämarkkinakomissaari Frits Bolkenstein totesi: "Komission tulostaulujen julkistamispolitiikka alkaa tuottaa tulosta, ja useimmat jäsenvaltiot tekevät parhaansa parantaakseen sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoa. On kuitenkin ikävää, että Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta ja Kreikka eivät edelleenkään panosta tarpeeksi saavuttaakseen Eurooppa-neuvostossa asetettua alle 1,5 prosentin EU:n keskimääräistä täytäntöönpanovajetta koskevaa tavoitetta maaliskuussa 2002 pidettävään Barcelonan huippukokoukseen mennessä. Lisäksi sisämarkkinoiden rikkomisesta johtuvien menettelyjen suuri määrä on erittäin huolestuttava ja heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta sisämarkkinoihin. Kehotan sen vuoksi jäsenvaltioita ratkaisemaan rikkomistapaukset ajoissa ja välttämään pitkittyviä tuomioistuinmenettelyjä".

Sisämarkkinat ovat avainasemassa EU:n pyrkiessä tavoitteidensa mukaisesti maailman dynaamisimmaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Sisämarkkinat tarjoavat EU:n kansalaisille entistä laajemman valikoiman laatutuotteita ja -palveluita sekä suuremman vapauden matkustaa, työskennellä, opiskella ja asua toisessa jäsenvaltiossa. Yrityksille sisämarkkinat tarjoavat laajempia kaupankäyntimahdollisuuksia.

Sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet voivat kuitenkin toteutua täysin vain siinä tapauksessa, että jäsenvaltiot panevat sovitut direktiivit täytäntöön. Sisämarkkinoiden tulostaulun avulla jäsenvaltioita painostetaan toimintaan julkistamalla niiden suhteellinen edistyminen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa. Julkistamispolitiikka on onnistunut hyvin: EU:n keskimääräinen täytäntöönpanovaje on pudonnut tasaisesti vuoden 1997 6,3 prosentista nykyiseen 2,0 prosenttiin.

Sisämarkkinastrategiassa vuoden 2001 loppuun mennessä toteutettaviksi suunnitelluista kohdennetuista toimista odotetaan määräaikaan mennessä toteutuvan vain 63 prosenttia. Määrä on parempi kuin vuonna 2000, mutta silti liian alhainen. Useita merkittäviä Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ensisijaisiksi sovittuja ehdotuksia, kuten yhteisöpatentti, avoimia ja kilpailukykyisiä julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen uudistaminen, alv:n soveltaminen digitaalisiin tuotteisiin sekä sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapauttaminen ovat lykkääntyneet tai edistyvät aivan liian hitaasti. Useita tärkeitä toimenpiteitä yhdentyneiden Euroopan rahoitusmarkkinoiden luomiseksi vuoteen 2005 mennessä on kuitenkin toteutettu, ja edistystä on tapahtunut muun muassa rahanpesua, sijoitusrahastoja (UCITS), elektronista rahaa, rahoituspalvelujen etämarkkinointia ja rajatylittäviä maksuja koskevissa asioissa.

Sisämarkkinaindeksi

Tulostaulu sisältää ensimmäistä kertaa sisämarkkinaindeksin, jonka avulla edistymistä voidaan seurata 20 muuttujan perusteella. Muuttujia ovat muun muassa hintahajonta, EU:n sisäkauppa, yleishyödyllisten palvelujen hinnat, energiaintensiteetti ja saastuminen. Kun vuoden 1996 indeksiksi otettiin 100, vuoden 2000 sisämarkkinaindeksi nousi 105,1:een. Indeksin kehittymistä voidaan tarkastella paremmin pidemmällä aikavälillä, mutta useissa muuttujissa voidaan havaita paineita alaspäin vuosina 1996-2000. Indeksin alhaisuuteen ovat todennäköisesti vaikuttaneet postihintojen nousu, suuret kasvihuonekaasupäästöt ja unionin pankkijärjestelmän tehottomuudet. Myönteisenä puolena voidaan todeta, että valtion tukien väheneminen ja televiestintäkustannusten lasku ovat puolestaan nostaneet indeksiä ylöspäin.

Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden täytäntöönpanovaje 15. lokakuuta 2001 (prosentteina)

ELFAUKDPIRLBLIENLSDKFIN
3,03,02,92,82,62,52,42,32,11,71,31,30,90,80,7

Useimmat jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Varsinkin Suomi ja Kreikka ovat kutistaneet vajettaan sen jälkeen, kun edellinen tulostaulu julkistettiin toukokuussa 2001. Kreikka on siitä huolimatta joukon viimeinen (Ranskan kanssa), koska ne olivat niin paljon jäljessä muista. Pohjoismaat kilpailevat kärkipaikasta. Luxemburg ja Ruotsi ovat ainoat jäsenvaltiot, joiden tulos on huonontunut, vaikka Ruotsin vaje jää alle prosentin.

Prosenttiosuuden muutos 30. huhtikuuta 2001 jälkeen

SLBDPAFUKIRLEDKINLELFIN
-80-14779141527283435353850

Direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on jatkuva prosessi, ja suuri määrä uusia direktiivejä tai muutoksia nykyisiin direktiiveihin on pantava täytäntöön kevääseen 2002 mennessä, joka on Eurooppa-neuvoston asettama määräaika. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle 15. maaliskuuta 2002 mennessä ilmoitus yhteensä 822 kansallisesta täytäntöönpanotoimenpiteestä saavuttaakseen nollavajeen. Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, kuinka monta sisämarkkinadirektiiviä kunkin jäsenvaltion on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä saavuttaakseen nollavajeen tai 1,5 prosentin vajeen määräaikaan mennessä.

A

ELFUKBDPIRLLINLDKESFIN
Nollavaje717066666363635951504440393938
1,5 prosentin vaje484743434040403628272117161615

Sisämarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet siinä mielessä, että 10:tä prosenttia lainsäädännöstä ei olla vielä pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, mikä tarkoittaa sitä, että sisämarkkinat toimivat yhä vain 90-prosenttisesti. Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ollessa niiden jäsenvaltioiden joukossa, joiden täytäntöönpanossa on eniten viiveitä, oikeudellinen epävakaus, jonka Euroopan kansalaiset ja yritykset kohtaavat, ja ne menetetyt mahdollisuudet, jotka tästä johtuvat, ovat merkittäviä.

Rikkomiset

Tällä hetkellä vireillä on noin 1500 sisämarkkinoihin liittyvää rikkomismenettelyä. Lähes 40 prosenttia tapauksista koskee Ranskaa, Italiaa ja Saksaa. Jokainen yhteisön oikeuden rikkominen on liikaa, mutta esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan tulostaulu osoittaa, että suuren jäsenvaltion on täysin mahdollista pitää rikkomistapausten määrä matalana. Toisaalta joillakin pienillä jäsenvaltioilla rikkomisten määrä on suhteettoman suuri. Irlannissa, Belgiassa ja Kreikassa rikkomistapauksia on kaksi kertaa enemmän kuin Alankomaissa. Jokaisella niistä taas rikkomistapauksia on enemmän kuin pohjoisilla jäsenvaltioilla yhteensä.

Käsiteltävänä olevat rikkomistapaukset jäsenvaltioittain

FIDEBELIRLAUKNLPDKSLFIN
2241921501321281251227876595440353527

Lisäksi tulostaulusta käy ilmi, että vain noin kolmasosa rikkomistapauksista selvitetään varhaisessa vaiheessa. Suurimmassa osassa tapauksia niiden ratkaisuun tarvitaan yli kaksi vuotta. Jos rikkomiset saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, niiden selvittämiseen voi mennä hyvin pitkä aika. Vaikka tuomioistuin tekisi päätöksen komission hyväksi, kuten yhdeksässä tapauksessa kymmenestä tapahtuu, jäsenvaltiot viivyttelevät joskus sen noudattamisessa niin, että komission on käynnistettävä menettely uudelleen. Jäsenvaltioista Belgia on useimmin jättänyt toteuttamatta tuomioistuimen päätöksen.

Standardointi

Euroopan standardien täytäntöönpanossa on vakavia ongelmia, varsinkin rakennustuotteita ja koneenrakennusalan tuotteita koskevissa standardeissa. Esimerkiksi rakennustuotteiden alalla on hyväksytty alle 10 prosenttia niistä standardeista, joita tarvitaan, jotta sisämarkkinat toimisivat. Koneenrakennusalalla vaadituista standardeista on hyväksytty vain puolet. Sekä standardien puute keskeisillä teollisuusaloilla että niiden pitkä hyväksymisaika synnyttävät epävarmuutta ja pirstouttavat sisämarkkinoita. Yhdenmukaistetun standardin hyväksymiseen tarvitaan nykyään lähes kahdeksan vuotta.

Standardointi ja tuotteiden vaatimustenmukaisuus ovat elintärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Koska standardeja puuttuu niin paljon, tuotteita koskevat sisämarkkinat turhauttavat koko ajan EU:n yrityksiä, joiden on tehtävä huomattavia investointeja suunnitteluun ja tuotantoon ennen tuotteidensa saattamista markkinoille.

Sääntely-ympäristön laatua EU:ssa koskeva tutkimus

Komissio on teettänyt laajan puolueettoman tutkimuksen 4000 yrityksen keskuudessa kaikissa jäsenvaltioissa arvioidakseen eurooppalaisten yritysten suhtautumista sääntely-ympäristön laatuun, ja tutkimuksen tulokset esitetään viimeisimmässä sisämarkkinoiden tulostaulussa. Pääasialliset tulokset ovat seuraavat:

  • suuri osa yrityksistä on tyytymättömiä sääntely-ympäristön laatuun

  • useimmat yritykset, erityisesti Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa toimivat yritykset, eivät ole vielä havainneet, että kansallisten viranomaisten pyrkimyksillä yksinkertaistaa lainsäädäntöä olisi ollut vaikutusta

  • lainsäädännön laadun parantaminen voisi tuottaa ainakin 50 miljardin euron säästöt

  • Suomea pidetään jäsenvaltiona, jossa on helpointa käydä kauppaa, kun taas Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Italiaa pidetään vaikeimpina.

Tutkimuksen tulokset korostavat pikaista johdonmukaisen ja uudistusvoimaisen strategian tarvetta paremman sääntely-ympäristön aikaansaamiseksi yrityksiä varten koko unionissa. Joulukuussa 2001 pidettävä Laekenin Eurooppa-neuvosto (jossa käsitellään sekä parempaa sääntelyä koskevaa komission toimintasuunnitelmaa että jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ehdotuksia) antaa EU:lle hyvän tilaisuuden laatia selkeä ja tuore suunnitelma siitä, miten sääntelyä voitaisiin parhaiten suunnitella ja soveltaa.

Lisätietoja yrityksiä koskevasta tutkimuksesta, katso MEMO/01/376.

Viimeisin sisämarkkinoiden tulostaulu on saatavilla Europa-sivustolla:

http://ec.europa.eu/internal_market (katso Internal Market Scoreboard).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website