Navigation path

Left navigation

Additional tools


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/15/04

Luxemburg, 17. tammikuuta 2014

EU:n tarkastajat: LIFE-ohjelman suunnittelua ja toteuttamista on aiheellista parantaa

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tänään julkaisemassa kertomuksessa kehotetaan Euroopan komissiota parantamaan Life-ohjelman vaikuttavuutta kehittämällä onnistuneiden ympäristöhankkeiden tulosten levittämistä ja hankkeiden toistamista.

”Life-hankkeiden tulosten levittäminen ja hankkeiden toistaminen on selvästi riittämätöntä. Tämä vähentää merkittävästi ohjelman mahdollisuuksia toimia ympäristöä koskevan muutoksen katalyyttinä, mikä kuitenkin on ohjelman kokonaistavoite.”, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Jan Kinšt.

EU:n ympäristöpolitiikka on otettu mukaan unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin (esimerkiksi rakennerahastot ja yhteinen maatalouspolitiikka). Life-ohjelma (L’Instrument Financier pour l’Environnement) on rahoitusväline, joka on nimenomaan suunniteltu toimimaan alustana parhaiden käytäntöjen kehittämiselle ja vaihtamiselle sekä vauhdittamaan ja nopeuttamaan EU:n ympäristöpolitiikan kehitystä. Tämä koskee erityisesti ympäristön Life-tukea. Ohjelman vaikuttavuus riippuu siis paljolti siitä, toimivatko rahoitettavat hankkeet ympäristöä koskevan muutoksen katalyyttinä. Life-ohjelman menojen hallinnoinnista vastaa suoraan komissio.

Viimeisin Life-ohjelma koskee vuosia 2007–2013. Sen vuotuisissa talousarvioissa on osoitettu keskimäärin 239 miljoonaa euroa hankkeiden rahoittamiseen – määrä vastaa vajaata 1,5 prosenttia EU:n kaikkien ympäristömenojen arvioidusta määrästä. Tarkastuksessa havaittiin, että ohjelmassa ei ollut mekanismia, jonka avulla niukat resurssit olisi kohdennettu ennalta valittuihin tavoitteisiin. Tämän vuoksi ei saatu aikaan sellaista kriittistä massaa hyviä hankkeita, jolla voitaisiin edistää EU:n ympäristöpolitiikkaa mielekkäällä tavalla. Lisäksi varojen ohjeellinen maakohtainen jako haittasi parhaiden hankkeiden valintaa, koska hankkeita ei valittu vain ansioidensa perusteella vaan huomioon otettiin myös alkuperäjäsenvaltio.

EU:n tarkastajat totesivat, että komissio ei riittävällä tavalla perustellut hankkeiden valintaa. Lisäksi silloinkaan, kun hankkeilla saatiin aikaan myönteisiä tuloksia, ohjelma ei onnistunut täyttämään perustehtäväänsä eli varmistamaan, että tulokset levitetään ja hankkeet toistetaan vaikuttavasti.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksen nro 15/2013 otsikko on ”Onko ympäristön Life-tuki ollut vaikuttavaa?” Tarkastuksessa tutkittiin, edistivätkö Life-ohjelman suunnittelu ja toteuttaminen sen vaikuttavuutta. EU:n tarkastajat tutkivat vuosina 2005–2010 rahoitettuja hankkeita. He tekivät tarkastuskäynnin komission yksiköihin sekä viiteen jäsenvaltioon, jotka kuuluvat Life-tuen suurimpien edunsaajien joukkoon (Saksa, Espanja, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta). Näihin jäsenvaltioihin on osoitettu 55 prosenttia Life-ohjelman määrärahoista, ja niissä on toteutettu 15 prosenttia ohjelman hankkeista.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisesti ottaen ympäristön Life-tuki ei toiminut vaikuttavasti, koska ohjelman suunnittelu ja toteutus eivät ole riittäviä.

Tilintarkastustuomioistuin esitti havaintojensa pohjalta seuraavat suositukset:

  • Uuteen Life-ohjelmaan suunniteltuja monivuotisia työohjelmia vahvistaessaan lainsäädäntävallan käyttäjien olisi annettava komissiolle ja jäsenvaltioille mahdollisuus rajata hyväksyttävissä olevat ehdotukset koskemaan tiettyä joukkoa strategisia painopisteitä ja määrittää rahoitettaville hankkeille selkeät, täsmälliset sekä mitattavissa ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Valintaprosessia voitaisiin järkeistää määrittämällä rajallinen määrä painopisteitä tietyille vuosille. Näin toiminta keskittyisi tiettyihin aiheisiin ja ohjelman vaikutuksen arvioiminen helpottuisi.

  • Uutta Life-ohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa varojen ohjeellinen maakohtainen jako lakkautetaan perinteisten hankkeiden kohdalla, mutta maantieteellinen tasapaino säilytetään integroitujen hankkeiden osalta. Ehdotusta soveltaessaan komission pitäisi varmistaa, että integroidut hankkeet valitaan ansioidensa perusteella ja että hakijoiden tasapuolisen kohtelun periaatetta ei rikota maantieteellisen tasapainon ylläpitämiseksi.

  • Komission olisi parannettava hankkeiden valintaan käytettäviä arviointilomakkeita ja vaadittava, että arvioijat antavat erilliset arviot ja pistemäärät hankkeiden keskeisten osatekijöiden osalta (kuten hanke-ehdotuksen innovatiivisuus tai käyttökelpoisuus demonstrointitarkoituksiin, suunniteltujen levittämistoimien laatu taikka hankkeiden toistomahdollisuudet). Näin parannettaisiin valintaprosessin laatua ja avoimuutta ja varmistettaisiin, että valituksi tulevat hankkeet, joilla on parhaat mahdollisuudet edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

  • Komission olisi parannettava ohjelman hallinnointivälineitä. Sen olisi harkittava tarkoituksenmukaisten tuotoksia ja tuloksia koskevien yhteisten indikaattoreiden ottamista käyttöön ja kohdistettava seurantaa hanketason tietoihin, jotta ohjelman asianmukainen seuranta helpottuisi. Indikaattoreiden olisi oltava mahdollisimman merkityksellisiä, hyväksyttyjä, uskottavia, selkeitä ja kestäviä (RACER-kriteerit).

  • Komission olisi kehitettävä ilmoitettujen henkilöstökulujen kohtuullisuuden arviointiaan etenkin vertailukelpoisten hankkeiden kohdalla hyödyntämällä paremmin tietoja, jotka on kerätty seurantavaiheessa. Liialliset kulut voitaisiin tietojen perusteella yksilöidä entistä helpommin.

  • Komission olisi vaadittava, että seurantaryhmän väliraportteihin ja jälkitarkastuskäynneillä laadittuihin raportteihin sisällytetään kriittinen analyysi edunsaajan ehdottamista tulosten levitykseen sekä hankkeen kestävyyteen ja toistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisesti haittaavista esteistä.

  • Komission olisi pohdittava, miten tulosten levittämiseen ja hankkeiden toistoon voitaisiin kannustaa yksityisiä edunsaajia, jotka haluavat suojata kaupallisia etujaan.

  • Komission olisi harkittava, miten edunsaajat voitaisiin velvoittaa antamaan selkeitä ja ajantasaisia tietoja sähköisesti hankkeen päätyttyä (esim. tietoja siitä, jatkuuko toiminta edelleen ja onko hanke toistettu ja montako kertaa hanke on toistettu). Näin komissio voisi tehokkaalla tavalla parantaa ohjelman vaikuttavuudesta hankkeen jälkeen saamiaan tietoja.

Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin toimittanut tarkastuksen, joka koski luonnon Life ‑hankkeiden kestävyyttä ja komission hankkeiden osalta toteuttamaa hallinnointia. Tarkastuksesta laadittu erityiskertomus nro 11/2009 on saattavissa osoitteessa: http://www.eca.europa.eu/en/Pages/BrowsePublications.aspx?k=&ty=Special Report&y=2009.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website