Navigation path

Left navigation

Additional tools

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/9

Luxemburg, 10. huhtikuuta 2013

EU:n tarkastajat: Elintarviketeollisuuden tukien tuottamasta lisäarvosta ei ole näyttöä

EU:n maaseutua kehitetään osana yhteistä maatalouspolitiikkaa antamalla avustuksia maataloustuotteita jalostaville ja kaupan pitäville yrityksille ”maa- ja metsätaloustuotteiden arvoa lisäävän toimenpiteen” kautta. Toimenpiteen tarkoituksena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä. EU:n talousarviossa on tukea varten sidottu 5,6 miljardia euroa kaudelle 2007–2013. EU:n rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella. Julkisen rahoituksen kokonaismäärä on 9,0 miljardia euroa.

Jäsenvaltioiden on laadittava maaseudun kehittämisohjelmia, joiden avulla tuki räätälöidään jäsenvaltioiden tarpeiden mukaan kansallisten tai alueellisten tavoitteiden avulla. Lisäksi jäsenvaltioiden on määritettävä toimenpiteen soveltamisala, jotta varmistetaan, että saatavilla olevat varat käytetään tehokkaalla tavalla. Tarkastajat kuitenkin havaitsivat, että toiminnalle oli asetettu vain yleiset tavoitteet. Niistä ei käynyt ilmi, millä tavoin rahoituksen oli tarkoitus lisätä maataloustuotteiden arvoa tai parantaa maatalouden kilpailukykyä. Komissio hyväksyi ohjelmat, vaikka tavoitteet eivät olleet tarkasti rajattuja. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kuusi kansallista ja alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa Espanjassa (Kastilia ja Léon), Ranskassa, Italiassa (Lazio), Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa. Ohjelmat oli valittu tarkastettaviksi lähinnä niiden koon vuoksi.

EU:n tarkastajat havaitsivat, että jäsenvaltiot eivät olleet suunnanneet rahoitusta niille hankkeille, jotka osoitetusti tarvitsivat julkista tukea. Tällöin riskinä on, että toimenpide muuttuu yleiseksi tueksi elintarviketeollisuuteen investoiville yrityksille. Tämä saattaa johtaa kilpailun vääristymiseen ja vähäisten julkisten varojen tuhlaukseen.

Maatalouden kilpailukyvyn parantamiseen varatuista EU:n varoista lähes 20 prosenttia maksetaan elintarviketeollisuusyrityksille, mutta seuranta- ja arviointijärjestelyillä ei kerätä tietoa saadusta lisäarvosta tai epäsuorista vaikutuksista maatalouden kilpailukykyyn. Nykyjärjestelyillä ei todennäköisesti saada tarvittavaa tietoa, joka osoittaisi rahoituksen onnistuneen tai jonka avulla rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisättäisiin kaudella 2014–2020.

Jäsenvaltiot eivät kartoita selkeästi rahoitustarvetta tai aseta tarkoituksenmukaisia tavoitteita. Komission olisi hyväksyttävä ainoastaan ohjelmat, joiden osalta näin on tehty, sillä muuten toimenpiteestä tulee pelkkä vastikkeeton varainsiirto elintarviketeollisuusyrityksille”, sanoo kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Jan Kinšt (CZ).

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksen (nro 1/2013) otsikkona on ”Onko EU:n elintarviketeollisuustuella lisätty maataloustuotteiden arvoa vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla?. Tilintarkastustuomioistuin selvitti, oliko toimenpide suunniteltu ja pantu täytäntöön siten, että hankerahoitus oli tehokasta ja perustui selkeästi tunnistettuihin tarpeisiin. Lisäksi tarkastettiin, oliko toimenpiteen täytäntöönpanon seuranta ja arviointi toteutettu siten, että toiminnan tulokset olivat todennettavissa.

Tarkastuksen yhteydessä hankkeet katsottiin vaikuttaviksi, jos ne olivat kestäviä ja edistivät toimenpiteeseen liittyviä maaseudun kehittämisohjelman erityistavoitteita sekä lisäsivät maataloustuotteiden arvoa. Rahoitusta pidettiin tehokkaana, jos nollavaikutus jäi vähäiseksi ja siirtymävaikutus oli perusteltu.

Tarkastuksen yhteydessä käytiin läpi maaseudun kehittämisohjelmat, tutkittiin jäsenvaltioiden hallintojärjestelmiä sekä tarkastettiin erikseen paikan päällä jäsenvaltioissa 24 päätökseen saatettua elintarviketeollisuushanketta. Jäsenvaltiot olivat nimenneet näistä hankkeista neljä esimerkeiksi parhaista käytännöistä. Loput hankkeista tilintarkastustuomioistuin valitsi siten, että tarkastettavaksi tuli valikoima kyseisessä jäsenvaltiossa tavanomaisesti rahoitettavia hankkeita.

Hankkeilla yleensä parannettiin asianomaisten yritysten taloudellista tulosta, ja useissa tarkastetuissa hankkeissa tuloksena on mahdollisesti jonkinlainen arvonlisäys. Tämä ei kuitenkaan ole toimenpiteen suunnittelun tai jäsenvaltioiden soveltamien valintamenettelyjen ansiota. Tuettujen yritysten tukitarpeesta tai toiminnan tukemiselle asetetuista erityistavoitteista ei ole näyttöä. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tukea ei ole suunnattu järjestelmällisesti hankkeille, jotka olisivat lisänneet maataloustuotteiden arvoa vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset:

        • Jäsenvaltioiden ohjelmissa olisi yksilöitävä selkeästi rahoitustarve ja asetettava tarkoituksenmukaisia ja mitattavissa olevia tavoitteita; komission olisi hyväksyttävä ainoastaan edellä mainitun kaltaiset ohjelmat.

        • Olisi määriteltävä valintakriteerit, joiden avulla tuettaviksi valitaan kaikkein vaikuttavimmat hankkeet. Valintakriteerejä olisi sovellettava tiukasti, jotta varmistetaan, että EU:n varat käytetään tehokkaalla tavalla silloinkin, kun käytössä olevat määrärahat riittäisivät kaikkien tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen.

        • Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä nollavaikutus- ja siirtymävaikutusriskejä lieventävien parhaiden käytäntöjen soveltamista.

        • Rahoitettuihin hankkeisiin sovellettavaa seuranta- ja arviointikehystä olisi parannettava tulevaa ohjelmakautta varten, jotta varmistetaan, että varainkäytön vaikuttavuutta mitataan asianmukaisesti.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri, Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUauditorsECA


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website