Navigation path

Left navigation

Additional tools

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/2

Luxemburg, 31. tammikuuta 2013

”Yhdyskuntajätehuollon infrastruktuureihin suunnatun EU:n rahoituksen vaikuttavuus oli vähäistä, koska tukitoimien täytäntöönpano oli puutteellista”, sanovat EU-tarkastajat.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan tavallinen EU- kansalainen tuottaa noin 500 kiloa yhdyskuntajätettä vuodessa. Ilman asianmukaista keräystä, esikäsittelyä ja loppukäsittelyä jätteestä voi aiheutua ympäristöhaittoja. Kunnollinen jätehuolto voi kuitenkin parantaa resurssien käyttöä, sillä käsitelty yhdyskuntajäte voi toimia myös raaka-ainelähteenä. Tämän vuoksi EU on ottanut käyttöön yhteiset standardit ja tavoitteet yhdyskuntajätehuoltoa koskevien direktiivien muodossa ja osarahoittanut jätehuollon infrastruktuureja tietyillä alueilla. EU:n jätehuoltoinfrastruktuureille myöntämä rahoitusosuus on merkittävä: kaudella 2000–2013 rakennetoimia varten on sidottu 10,8 miljardia euroa.

EU-tarkastajat havaitsivat, että yhdyskuntajätehuollon infrastruktuureihin suunnatun EU:n rakennetoimirahoituksen vaikuttavuus oli vähäistä. Hanketulokset olivat tyydyttäviä ainoastaan silloin, kun jätteiden erilliskeräys lähdepaikalla oli asianmukaista. EU:n jätepolitiikan tavoitteet saavutettiin alueilla, joilla pantiin täytäntöön taloudellisia välineitä ja tukitoimenpiteitä (järjestettiin tiedotus- ja valistuskampanjoita, muutettiin hallinnollisia menettelyjä tai otettiin käyttöön taloudellisia kannusteita tai lannisteita). Muilla alueilla jätehuolto parani EU:n rahoituksen ansiosta vain vähän. Näiden tukitoimenpiteiden täytäntöönpano ei lukeutunut EU:n avustuksen saamisen ehtoihin.

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että EU:n tavoitteiden saavuttamista koskevassa raportoinnissa oli merkittäviä puutteita, mikä teki tuloksellisuuden seurannan komissiolle vaikeaksi. Vaikka jätehuollossa havaittiin melkein kaikilla otokseen poimutuilla alueilla jonkinlaista edistymistä, henkeä kohti tuotettujen jätteiden määrä kasvoi kuudella kahdeksasta alueesta. Ainoastaan neljännes alueista nosti merkittävästi erilliskeräysastetta, vähensi näin kaatopaikan käyttöä ja yleisesti ottaen saavutti EU:n tavoitteet. Kaatopaikalle sijoitettua jätettä ei ollut yleensä esikäsitelty tai se oli käsitelty puutteellisesti.

Eurooppalaiset kuluttavat enemmän ja tuottavat enemmän jätettä. EU:n jätedirektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on esikäsiteltävä ja loppukäsiteltävä jäte siten, että vesistöihin, ilmaan ja maaperään ei kohdistu riskiä ja että ei aiheudu melu- tai hajuhaittoja”, sanoi kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ovidiu Ispir ja lisäsi: ”Kuten kertomuksestamme voitte nähdä, näin ei vain yksinkertaisesti toimita”.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Tässä erityiskertomuksessa (nro 20/2012) ”Onko yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurihankkeiden rahoitus rakennetoimista vaikuttava tapa auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n jätepolitiikan tavoitteet?” arvioidaan suoraan kahdeksalla alueella otokseen poimittujen 26 jätehuollon infrastruktuurin tuloksellisuutta, EU:n jätehuoltopolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Lisäksi arvioidaan komission toimintaa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus keskittyi EU:n osarahoittamiin yhdyskuntajätehuollon infrastruktuureihin. Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko rahoitus vaikuttava tapa auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n jätepolitiikan tavoitteet.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että jätehuolto oli parantunut jonkin verran melkein kaikilla tarkastettaviksi valituilla alueilla. Tästä huolimatta yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurien rahoittamiseen tarkoitettujen rakennetoimien vaikuttavuus kärsi seuraavista tukitoimenpiteiden täytäntöönpanopuutteista: a) Osarahoitettujen infrastruktuurien tuloksellisuus riippui suuresti jätekeräykseen sovelletuista strategioista. Jäte sijoitettiin kaatopaikoille ilman asianmukaista esikäsittelyä, ja yleisesti ottaen kaatopaikkojen sulkemisesta ja jälkihuollosta aiheutuviin kuluihin ei ollut varattu riittävästi varoja. b) EU:n tavoitteiden saavuttamista koskevaa raportointia haittasi se, että tiedot eivät olleet luotettavia. Tämä teki seurannan komissiolle vaikeaksi. Vaikka jätehuollossa havaittiin melkein kaikilla alueilla jonkinlaista edistymistä, henkeä kohti tuotettujen jätteiden määrä kasvoi kuudella kahdeksasta tarkastetusta alueesta. Niillä kahdella alueella, joilla EU:n tavoitteiden saavuttamista edistettiin, biohajoava jäte kerättiin erikseen ja laajemmin sovellettavat kaatopaikkaverot vähensivät jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Jäte sijoitettiin kaatopaikalle yleensä ilman asianmukaista esikäsittelyä. c) Sekä tiedotustoimet että hallinnolliset ja taloudelliset tukitoimenpiteet olivat puutteellisia, joten EU:n rahoituksen vaikuttavuus jäi maksimoimatta. Näiden tukitoimenpiteiden täytäntöönpano ei lukeutunut EU:n avustuksen saamisen ehtoihin. Puutteita havaittiin myös jätteitä koskevassa EU:n sääntelykehyksessä ja EU:n suuntaviivoissa.

Tilintarkastustuomioistuin antaa seuraavat suositukset: a) Jäsenvaltioiden olisi panostettava sellaisiin jätehuollon infrastruktuureihin, joiden avulla aiemmin syntypaikalla eroteltu jäte käsitellään. b) Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä luotettavia ja kattavia jätehuoltotietokantoja ja komission olisi testattava jäsenvaltioilta saamiensa tilastotietojen luotettavuus. Komission, parlamentin ja neuvoston olisi tarkasteltava, olisiko EU:n rahoitustuki kytkettävä EU:n jätepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. c) Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota yleisen tietoisuuden lisäämiseen ja jätehuoltojärjestelmiin osallistumiseen. Niiden olisi keskityttävä jätteiden erilliskeräykseen; myös biohajoava jäte olisi kerättävä erikseen siinä tapauksessa, että erilliskeräys katsotaan kustannustehokkaaksi. Lisäksi olisi kannettava kaatopaikkavero ja kannustettava näin jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä. Tukitasoa olisi alennettava, jos ”saastuttaja maksaa” ‑periaatetta ei sovelleta. d) Komission olisi asetettava EU:n rahoituksen ehdoksi tukitoimenpiteiden täytäntöönpano, ehdotettava jätteiden syntymisen ehkäisemistavoitteita ja selkeytettävä loppukäsittelyä edeltävän jätteidenkäsittelyn käsitettä.

Komission olisi ennen EU:n rahoitustuen myöntämistä vaadittava, että jäsenvaltiot panevat nämä suositukset täytäntöön.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri – Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUAuditorsECA


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website