Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/25

Luxemburg, 17. syyskuuta 2013

EU:n tarkastajat: EU:n rahoittamilla maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamistoimenpiteillä saadaan vain vähän vastinetta rahalle

Jäsenvaltioissa hankkeiden valintaan on usein vaikuttanut enemmän tarve käyttää myönnetyt määrärahat kuin monipuolistamishankkeiden soveltuvuus. Joissakin jäsenvaltioissa rahoitusta on myönnetty kaikille tukikelpoisille hankkeille, jos määrärahoja on ollut riittävästi käytettävissä. Hankkeiden vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen ei ole tällöin kiinnitetty lainkaan huomiota. Rahoitus on muuttunut myöhemmin tiukemmaksi ja parempiakin hankkeita on hylätty.

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarkoitetuilla EU:n maaseudun kehittämisvaroilla pyritään puuttumaan maaseudun ongelmiin, kuten väestökatoon, vähäisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja työttömyyteen. Rahoitusta myönnetään yksityishenkilöille ja maaseudun yrityksille hankkeisiin, joilla tuetaan kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Näitä toimenpiteitä koskeva EU:n menosuunnitelma kaudelle 2007–2013 oli viisi miljardia euroa, minkä lisäksi jäsenvaltiot olivat varanneet niihin kaksi miljardia euroa kansallisia varoja. Tarkastus koski sekä komission vastuualueita että kuutta jäsenvaltiota (Tšekin tasavalta, Ranska − Akvitania, Italia − Campania, Puola, Ruotsi (Länsi-Göötanmaa) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Englanti (Yorkshire ja Humber)).

Rahoitusta ei ole kunnolla kohdennettu olennaisimpaan tavoitteeseen eli työpaikkojen luomiseen. Käytössä olevien seuranta- ja arviointimenettelyjen avulla ei ollut mahdollista saada todellista ja varmaa kuvaa toimenpiteiden avulla luoduista ja säilytetyistä työpaikoista. Tarkastettavista hankkeista poimittu otos osoitti, että toimenpiteillä onnistuttiin vain kohtalaisesti lisäämään työllisyyttä.

Monessa tapauksessa EU:n tarkastajat havaitsivat, että hankkeet olisi toteutettu myös ilman EU:n rahoitusta; EU:n rajallisia varoja käytettiin näin ollen tehottomasti. Hankekustannusten kohtuullisuutta koskevat jäsenvaltioiden tarkastukset eivät riittäneet vähentämään kustannusten paisumisen riskiä, ja joissakin tapauksissa hakijoihin oli kohdistunut liiallista hallinnollista rasitusta ja maksut olivat viivästyneet.

Vaikuttaa siltä, että jäsenvaltioiden strategia on kysyntäjohtoinen eikä tavoitteellinen, koska tarkastetut jäsenvaltiot ja alueet eivät ole selkeästi yksilöineet, mitä halutaan saavuttaa. Käytännössä tämä johti tilanteisiin, joissa mikä hanke tahansa saatiin sopimaan asetettuihin tavoitteisiin,” toteaa kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Jan Kinšt.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksessa nro 6/2013 ”Ovatko jäsenvaltiot ja komissio saaneet vastinetta rahalle maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä?” tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko kyseiset toimenpiteet suunniteltu ja toteutettu siten, että ne lisäävät vaikuttavalla tavalla kasvua ja työllisyyttä, ja onko rahoitettaviksi valittu vaikuttavimmat ja tehokkaimmat hankkeet. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, antavatko käytettävissä olevat seuranta- ja arviointitiedot luotettavia, täydellisiä ja ajantasaisia tietoja toimenpiteiden tuloksista.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ja jäsenvaltiot ovat kokonaisuudessaan saaneet vain rajoitetusti vastinetta rahoilleen maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tähtäävillä toimenpiteillä, koska tukea ei ole järjestelmällisesti suunnattu hankkeisiin, jotka olisivat todennäköisimmin saavuttaneet toimenpiteiden tarkoituksen.

Tämä johtuu siitä, että maaseudun kehittämisohjelmissa ei ole yksilöity selkeitä interventiotarpeita eikä asetettu erityistavoitteita. Lisäksi vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit ovat niin laajoja, että niillä ei ole pystytty seulomaan hankkeita, jotka olisivat todennäköisimmin saaneet aikaan elinkeinoelämän monipuolistumista. Valintakriteereillä ei liioin ole pystytty valitsemaan vaikuttavimpia hankkeita, tai sellaisia ei ole edes sovellettu. Varsinkin ohjelmakauden alussa hankkeiden valintaan on valitettavan usein vaikuttanut enemmän tarve käyttää myönnetyt määrärahat kuin hankkeiden laatu. Joissakin jäsenvaltioissa rahoitusta on myönnetty kaikille tukikelpoisille hankkeille, jos määrärahoja on ollut riittävästi käytettävissä; hankkeiden arviointiin ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota.

Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin suosittaa seuraavaa:

Jäsenvaltioiden olisi maaseudun kehittämisohjelmissaan yksilöitävä selkeästi, kuinka ja miksi julkinen tuki maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtäviin investointeihin auttaa puuttumaan esimerkiksi markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka liittyvät työllisyyden ja kasvun esteisiin. Sen jälkeen jäsenvaltioiden olisi asetettava kyseisiin tarpeisiin liittyvät mitattavat erityistavoitteet. Komission pitäisi hyväksyä vain ne maaseudun kehittämisohjelmat, joissa esitetään perustellut ja kattavat strategiat. Niissä on selvitettävä, kuinka ehdotettu tukitoimenpide edesauttaa kasvun edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien luomisen strategisia tavoitteita.

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kriteerit, joilla varmistetaan, että rahoitettaviksi valitaan jäsenvaltioiden erityistavoitteiden kannalta vaikuttavimmat ja kestävimmät hankkeet, ja sovellettava näitä kriteerejä johdonmukaisesti. Komission olisi varmistettava, että kriteerejä sovelletaan oikein ja jatkuvasti eikä vain silloin, kun määrärahoja on liian vähän.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä parhaita käytäntöjä, joilla lievennetään nollavaikutuksen ja toiminnan siirtymisen riskejä. Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita noudattamaan käytäntöä, jonka mukaan investointikulut ovat tukikelpoisia vasta siitä päivästä alkaen, jona tuki hyväksytään.

Komission olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on vaikuttavat järjestelmät, joiden avulla ne tarkastavat kustannusten kohtuullisuuden.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tulevaa ohjelmakautta varten saadaan asiaankuuluvia ja luotettavia tietoja, jotka helpottavat toimenpiteiden hallinnointia ja seurantaa ja osoittavat, missä määrin myönnetty tuki edistää EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista. Työpaikkojen luomista koskevien tavoitteiden olisi oltava realistisia, ja luotujen työpaikkojen määrää olisi seurattava aktiivisesti. Toimenpiteitä olisi hallinnoitava paremmin koko ohjelmakaudella, varsinkin, jos käy ilmeiseksi, että asetettuja tavoitteita ei saavuteta.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi aiempaa tarmokkaammin pyrittävä vähentämään hallinnollista rasitusta ja varmistamaan, että maksut suoritetaan kohtuullisessa ajassa.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri, Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUauditorsECA


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site