Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n osarahoittamien tienrakennushankkeiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti

Court of Auditors - ECA/13/22   15/07/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/22

Luxemburg, 15. heinäkuuta 2013

EU:n osarahoittamien tienrakennushankkeiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti

Liian optimistiset liikenne-ennusteet johtavat kalliimpiin tienrakennushankkeisiin

EU on osoittanut Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta kaudelle 2000–2013 noin 65 miljardia euroa teiden rakentamisen ja kunnostamisen osarahoitukseen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 24 EAKR:n ja koheesiorahaston tieinvestointihanketta Espanjassa, Kreikassa, Puolassa ja Saksassa. Tarkoituksena oli arvioida, saavutettiinko tiehankkeiden tavoitteet kohtuullisin kustannuksin. Tarkastettujen hankkeiden kokonaiskustannukset olivat yli 3 miljardia euroa.

Yksi tarkastuksen perusteella tehdyistä kiinnostavista havainnoista oli se, että EU:n osarahoittamien tiehankkeiden välillä oli huomattavia eroja.

Tilintarkastustuomioistuin laski keskimääräiset kokonaiskustannukset, rakentamisen kokonaiskustannukset ja ajoradan rakentamiskustannukset 1 000 neliömetrin tiepintaa kohti. Saksassa tarkastettujen hankkeiden kustannukset/1 000 m2 olivat alhaisimmat kaikissa kolmessa luokassa (keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat Saksassa 287 043 euroa ja Espanjassa 496 208 euroa; ks. kertomuksen kaavio 2). Tarkastuksessa ei saatu näyttöä siitä, että tämä voitaisiin selittää työvoimakustannuksilla.

Kaikilla tarkastetuilla tiehankkeilla saatiin aikaiseksi matkasäästöjä ja parannettiin tieturvallisuutta. Kustannustehokkuuden varmistamiseen ei kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota. Valtaosassa tarkastettuja hankkeita liikenne-ennusteet olivat epätarkkoja. Tästä seurasi, että valittu tietyyppi ei useinkaan ollut liikenteen kannalta sopivin. Moottoriteitä suosittiin, vaikka liikenneongelmat olisi voitu ratkaista moottoriliikenneteillä. Tien käyttö oli oletettua vähäisempää 19 hankkeesta 14:ssä. Kulujen määrä kasvoi keskimäärin 23 prosenttia alustaviin suunnitelmiin verrattuna. Hankkeet viivästyivät keskimäärin yhdeksän kuukautta eli 41 prosenttia alussa sovitusta aikataulusta.

Suurempi ei ole aina parempi. Moottoriteitä olisi rahoitettava EU:n varoilla ainoastaan, jos liikenne sitä selkeästi edellyttää. Tarkkojen tietojen avulla suunnittelijat ja insinöörit voisivat pitää tienrakennuskulut kurissa”, sanoo kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Harald Wögerbauer.

Tarkastajat esittävät kolme keskeistä suositusta: tiehankkeille tarkoitetun EU:n osarahoituksen ehtona olisi oltava selkeät tavoitteet, joilla pyritään matka-aikasäästöihin, tieturvallisuuden parantumiseen, kapasiteetin parantumiseen ja talousvaikutuksiin; maksujen ehtona olisi oltava parhaiden käytäntöjen mukaisten kustannustehokkaiden tienrakennustekniikoiden käyttö, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava kansainvälinen kilpailu rakennushankkeissa ja käytettävä hankintajärjestelmiä siten, että niiden avulla saadaan kaikkein edullisimmat tarjoukset.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksen (nro 5/2013) otsikko on ”Onko EU:n koheesiopolitiikan varat käytetty asianmukaisesti tiehankkeisiin?”. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, saavutettiinko EU:n koheesiopolitiikan varoilla rahoitettujen tieinfrastruktuurihankkeiden tavoitteet kohtuullisin kustannuksin. Tarkastus koski osarahoitettuja tiehankkeita Espanjassa, Kreikassa, Puolassa ja Saksassa. Nämä neljä jäsenvaltiota saivat kaudella 2000–2013 eniten koheesiopolitiikan alan tierahoitusta; niiden saama osuus oli noin 62 prosenttia tiehankkeille suunnatun EU:n osarahoituksen kokonaismäärästä. Tarkastus koski moottoriteitä (10 hanketta), moottoriliikenneteitä (10 hanketta) ja tavallisia kaksikaistaisia valtateitä (4 hanketta).

Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että kaikilla tarkastetuilla hankkeilla lisättiin kapasiteettia, parannettiin tieverkostojen laatua, saatiin aikaiseksi matka-aikasäästöjä ja parannettiin tieturvallisuutta. Taloudellisen kehittämisen tavoitteet eivät kuitenkaan olleet mitattavissa eikä hankkeiden vaikutuksesta paikalliseen tai kansalliseen talouteen ole saatavilla tietoja. Varsinainen taloudellinen kannattavuus, joka lasketaan tosiasiallisiin kustannuksiin ja tosiasialliseen käyttöön perustuvan kustannus-hyötysuhteen avulla, oli merkittävästi alhaisempi puolessa hankkeista; tiehankkeiden suunnitteluvaiheessa oletettiin, että kustannukset olisivat huomattavasti alhaisempia ja/tai että liikennettä olisi enemmän.

Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että hankkeiden kustannustehokkuuden varmistamiseen ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota: a) valtaosassa tarkastettuja hankkeita liikenne-ennusteet olivat epätarkkoja; niistä 19 hankkeesta, joiden osalta tietoja oli saatavilla riittävästi, liikennemäärät olivat ennusteiden mukaisia ainoastaan neljässä tapauksessa; b) valittu tietyyppi ei ollut asianomaisen tien liikenteen kannalta sopivin. Moottoriteiden rakentamista suosittiin jopa osuuksilla, joilla liikenteen tarpeet olisi voitu saada tyydytetyksi moottoriliikennetiellä. Moottoritie maksaa paljon enemmän kuin moottoriliikennetie (moottoritien kokonaiskustannukset ovat keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa/km; moottoriliikennetien kokonaiskustannukset ovat 6,2 miljoonaa euroa eli se on 43 prosenttia edullisempi); c) tarkastettujen hankkeiden hinta nousi hanketäytäntöönpanon aikana ja viivästyksiä ilmeni; alkuperäinen sopimushinta nousi keskimäärin 23 prosenttia ja hankkeet viivästyivät keskimäärin yhdeksän kuukautta eli 41 prosenttia suunnitellusta aikataulusta.

Tilintarkastustuomioistuin esittää tarkastuksen tulosten perusteella seuraavat suositukset:

a) Komission olisi analysoitava ajoratojen rakentamiskustannusten eroja jäsenvaltioiden välillä, jotta se voisi yksilöidä merkittävien hintaerojen syyt, ja varmistettava, että tulevaisuudessa sovelletaan parhaita käytäntöjä.

b) Tiehankkeita koskevan EU:n osarahoituksen ehtona olisi oltava selkeät tavoitteet ja indikaattorit, joilla mitataan matka-aikasäästöjä, tieturvallisuuden parantumista, kapasiteetin parantumista ja talousvaikutuksia. Osarahoituksen olisi riiputtava siitä, ovatko käytetyt tekniset ratkaisut järkeviä, kustannustehokkaita ja yksilöityjen parhaiden käytäntöjen mukaisia ja ovatko jäsenvaltiot niiden osalta varmistaneet kansainvälisen kilpailun kansallisilla ja/tai alueellisilla rakennusmarkkinoilla ja käyttäneet hankintajärjestelmiä siten, että niiden avulla saadaan kaikkein edullisimmat tarjoukset.

c) Komission olisi edistettävä kansallisten tiehallintojen välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa optimaalisten teknisten ratkaisujen osalta tiehankkeissa, jotka perustuvat luotettaviin liikenne-ennusteisiin.

d) Komission olisi harkittava yksikkökustannuksia koskevan Euroopan unionin laajuisen tietokannan perustamista insinööreille, jotka laativat uusia hankkeita koskevia arvioita. Tämä auttaisi edunsaajia alentamaan hankintahintoja.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri, Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUAuditorsECA


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website