Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

EU:n tarkastajat Egyptille suunnatusta hallintotapaa koskevasta EU‑tuesta: tuen tarkoitus on hyvä, mutta se on tehotonta

Cour des comptes - ECA/13/18   18/06/2013

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/18

Luxemburg, 18. kesäkuuta 2013

EU:n tarkastajat Egyptille suunnatusta hallintotapaa koskevasta EU‑tuesta: tuen tarkoitus on hyvä, mutta se on tehotonta

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa erityiskertomuksessa kritisoidaan vahvasti EU:n tukimenoja, joiden avulla on pyritty tukemaan Egyptin keskeisiä hallintoaloja ennen tammikuussa 2011 tapahtunutta kansannousua ja sen jälkeen. Pehmeääkin pehmeämpi lähestymistapa ei ole toiminut, ja nyt on tullut aika ottaa käyttöön paremmin keskitetty lähestymistapa, jonka avulla saavutetaan mielekkäämpiä tuloksia ja taataan parempi vastine eurooppalaisten veronmaksajien rahoille, totesi kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Karel Pinxten.

Tarkastuksessa keskityttiin julkistalouden hallinnointiin ja korruption torjuntaan sekä ihmisoikeuksiin ja demokratiaan.

EU maksoi Egyptille kaudella 2007–2013 tukea noin miljardi euroa. Määrästä yli puolet on kanavoitu Egyptin valtionkassan kautta talousarviotukena tunnetun mekanismin avulla, joten maan julkistalouden hallinnointiin vallitsee vahva luottamus.

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto eivät onnistuneet varmistamaan, että Egyptin viranomaiset puuttuivat julkistalouden hallinnoinnin keskeisiin ongelmiin. Talousarvion avoimuuden puuttuminen, tehoton tarkastustoiminto ja yhteiskuntaan tiiviisti juurtunut korruptio ilmentävät hallinnointia heikentäviä puutteita. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto eivät reagoineet edistyksen puuttumiseen tekemällä ratkaisevaa päätöstä siitä, että huomattavien EU-varojen käytön osalta varmistettaisiin tilivelvollisuus; varojen suuntaamista suoraan Egyptin viranomaisille jatkettiin.

Myös ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseen tarkoitettujen EU:n tukitoimenpiteiden avulla saavutettu edistys jäi laihaksi. Pääasiallinen ihmisoikeusohjelma epäonnistui pitkälti. Ohjelma käynnistyi hitaasti ja sen etenemistä jarrutti Egyptin viranomaisten kielteinen asenne. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto eivät pyrkineet lieventämään kielteisyyttä käytössään olleiden taloudellisten ja poliittisten kannustimien avulla. Tietyistä ohjelman osa-alueista jouduttiin luopumaan kokonaan. Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidut varat eivät riittäneet tuottamaan havaittavaa eroa.

Kansannousun jälkeen ei käynnistetty uusia huomattavia aloitteita ihmisoikeusongelmiin puuttumiseksi, ja toteuttujen toimenpiteiden vaikutus on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin ei kiinnitetty riittävästi huomiota toteutetussa alaa koskevassa tarkistuksessa, vaikka kiireellisiä toimia olisi tarvittu välittömästi kasvavan suvaitsemattomuuden aallon katkaisemiseen.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksen (nro 4/2013) otsikko on ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä”. Tarkastuksessa arvioitiin, ovatko Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto hallinnoineet vaikuttavasti EU:n tukea, jonka tavoitteena oli parantaa Egyptin hallintotapaa ennen vuonna 2011 tapahtunutta kansannousua ja sen jälkeen. Kertomuksessa esitetään lukuisia valaisevia havaintoja, joista käy ilmi, että EU:n tuki ei ollut vaikuttava tapa parantaa hallintotapaa.

Julkistalouden hallinnointi

Talousarvion avoimuus ja tilivelvollisuus puuttuvat

  • Tärkeät talousarvioalat eivät ole avoimia. Sotilasmenoja ei julkisteta eikä myöskään presidentin toimintaan liittyviä menoja ole ilmoitettu (kohdan 47 alakohta a).

  • Egyptin viranomaisilla on vähintään 36 miljardia Egyptin puntaa (noin 4 miljardia euroa), mikä vastaa 2,4:ää prosenttia Egyptin BKT:sta, valtion talousarvion ulkopuolella niin kutsutuissa ’erikoisrahastoissa’. Rahastojen tarkasta koosta ei ole tietoa, kuten ei myöskään siitä, mihin tarkoitukseen ja miten niitä käytetään (kohdan 47 alakohta b).

  • Ulkoisen tarkastuksen uudistuksessa ei ole edistytty. Tarkastusalan keskusjärjestö, Egyptin ylin kansallinen tarkastuselin, raportoi suoraan presidentti Mubarakille ja sen tarkastuskertomukset ovat suurelta osin salaisia. Tarkastusalan keskusjärjestön uudistuksen ja avoimuuden puuttuminen haittaa vakavasti julkistalouden hallinnoinnin parantamista (kohdan 47 alakohta c).

Egyptillä on ollut vakavia ongelmia korruption alalla, mutta tähän ongelmaan ei ole juurikaan puututtu suoraan EU-tuen avulla. Joihinkin muissa maissa toteutettuihin EU:n talousarviotukiohjelmiin on sisältynyt korruptiota koskevia erityisehtoja, mutta tämä ei koske Egyptiä. On myös syytä panna merkille, että komissio on ainoa rahoittaja, joka maksaa Egyptille talousarviotukea.

Ihmisoikeudet ja demokratia

EU:n ja Egyptin välillä tehtyyn assosiaatiosopimukseen kuuluu keskeisenä piirteenä demokratian periaatteiden ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Tämä kuvastaa EU:n pitkäaikaista sitoutumista ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen kansainvälisissä suhteissa; periaate on kirjattu myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohtaan.

Pääohjelmaan liittyi ongelmia, joista monet aiheutuivat Egyptin viranomaisten sitoutumisen puutteesta:

  • 30 kuukautta rahoitussopimuksen tekemisen jälkeen ainoastaan 22 prosenttia varoista oli käytetty (kohdan 29 alakohta b)

  • kansalaisjärjestöjen valmiuksien parantamiseen tarkoitettu huomattava osuus (4 miljoonaa euroa) peruuntui (kohdan 29 alakohta c).

Vähemmistöjen oikeudet ovat olleet kansannoususta lähtien yhä enemmän uhattuina; uskonnollisten ryhmien välinen väkivalta on lisääntynyt ja kristityt ovat kärsineet väkivallan alla. Väkivaltaisuuksia koskevat tutkintatoimet ovat olleet löyhiä tai puuttuneet kokonaan.

Kansannousun jälkeen uusi parlamentti vaati useiden naisten oikeuksia tukevien instituutioiden lakkauttamista. Parlamentti vaati myös avioitumisikärajan alentamista, naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuudesta luopumista ja henkilöoikeudellista asemaa koskevan lain sekä lapsen oikeuksia koskevan lain muuttamista šaria-periaatteiden mukaisesti (kohta 63).

Suositukset

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat hyväksyneet lähes kaikki tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa annetut suositukset (kohdat 80–82).


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site