Navigation path

Left navigation

Additional tools

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/13/15

Luxemburg, 7. kesäkuuta 2013

EU:n tarkastajat: Tutkijat törmäävät yhä EU:n rahoitusta hakiessaan liialliseen byrokratiaan

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudessa kertomuksessa todetaan, että Euroopan komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä tehostaakseen seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hallinnointia. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitusta hakevat tutkijat törmäävät kuitenkin aiheettomiin epäjohdonmukaisuuksiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että seitsemännen puiteohjelman prosessit on suunniteltu varmistamaan, että rahoitus osoitetaan laadukkaaseen tutkimukseen. Tehokkuutta sitä vastoin on painotettu vähemmän. Toiminta tehostuisi eniten, jos kehitettäisiin avustusten hallinnointiin parempia välineitä, jaettaisiin henkilöstöresurssit uudelleen, lyhennettäisiin käsittelyaikoja ja otettaisiin rahoituksen valvontamallissa huomioon virheriskit.

Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on yksi keskeisistä välineistä, joilla Euroopan unioni rahoittaa tutkimusta. Puiteohjelman tarkoituksena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja täyttää EU:n muiden politiikkojen tutkimustarpeet. Puiteohjelmaa toteutetaan vuodesta 2007 vuoteen 2013, ja siihen on osoitettu määrärahoja kaikkiaan yli 50 miljardia euroa. Komissio ja toimeenpanovirastot käyttävät valtaosan määrärahoista myöntämällä avustuksia.

Tarkastuksessa havaittiin, että komissio on yksinkertaistanut seitsemännen puiteohjelman osallistumista koskevia sääntöjä monilta osin ja että se on pystynyt yhdenmukaistamaan seitsemännestä puiteohjelmasta annettuja säännöksiä ja edunsaajien käytäntöjä joissakin tapauksissa, mutta vastaisuudessa yhdenmukaistamista on jatkettava. Komissio hallinnoi seitsemännen puiteohjelman prosesseja hyvin kolmella osa-alueella viidestä: hallinnoinnissa on onnistuttu paremmin prosessisuunnittelun, kehitystoiminnan ja hallintotietojen kohdalla kuin välineiden ja resurssien osalta. Avustusten käsittelyajat ovat lyhentyneet, mutta avustukset käsiteltiin yhdeksässä kuukaudessa vasta vuonna 2012. Tarkastuksessa tuotiin esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla käsittelyaikaa voidaan edelleen lyhentää. Hankkeiden valintaan ja seurantaan kohdistuva laadunvalvonta toimii hyvin. Seitsemänteen puiteohjelmaan sovellettavassa rahoituksen valvontamallissa ei kuitenkaan oteta virheriskiä huomioon riittävässä määrin. Tämä merkitsee, että liian monia tarkastuksia kohdistetaan sellaisiin seitsemännen puiteohjelman edunsaajiin, joiden kohdalla riski on vähäinen.

Korkeatasoinen tutkimus on ensiarvoisen tärkeää Euroopan taloudelliselle hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä, ja komissio on selvästi menossa oikeaan suuntaan. EU:n talousarvioon kohdistuvan paineen kasvaessa komission on kuitenkin järkeistettävä puiteohjelman halinnointia. Panemalla suosituksemme täytäntöön komissio voi lisätä tehokkuuttaan ja lisäksi vähentää tutkijoihin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta, ja täten edistää puiteohjelman onnistumista”, toteaa kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ladislav Balko (SK).

Komissio on onnistunut suhteellisen hyvin innovatiivisen RSFF-välineen (Risk Sharing Finance Facility; riskinjakoväline) ja yhteisten teknologia-aloitteiden käyttöönotossa. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että liian monimutkainen oikeudellinen kehys on haitannut yhteisten teknologia-aloitteiden täytäntöönpanoa, eikä komissio ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että RSFF-rahoituksen ansiosta investoinnit olisivat suurempia kuin investoinnit, joita edunsaajat olisivat toteuttaneet ilman julkisia varoja.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksen (nro 2/2013) nimi on ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”. Kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä puiteohjelmassa. Tarkastus kohdistui osallistumista koskeviin sääntöihin, komission soveltamiin prosesseihin ja kahden uuden välineen perustamiseen. Tarkastuksen tuloksista on todennäköisesti hyötyä sekä seitsemännen puiteohjelman jäljellä olevalla soveltamiskaudella että seuraavan tutkimuksen puiteohjelman eli Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimintaa ajatellen.

Tarkastuksessa havaittiin, että komissio on seitsemännen puiteohjelman aikana tehnyt monia muutoksia, joilla yksinkertaistetaan osallistumista koskevia sääntöjä. Komissio on etenkin onnistunut tyydyttävällä tavalla järkeistämään vaatimuksia ja parantamaan edunsaajille antamaansa ohjeistusta. Komissio on pystynyt yhdenmukaistamaan seitsemännestä puiteohjelmasta annettuja säännöksiä ja edunsaajien käytäntöjä joissakin tapauksissa, mutta vastaisuudessa niitä on yhdenmukaistettava enemmän. Seitsemännen puiteohjelman edunsaajat ovat törmänneet tietyillä osallistumista koskevien sääntöjen osa-alueilla epäjohdonmukaisuuksiin. Tutkimuksesta vastaavan selvityskomitean perustaminen on askel oikeaan suuntaan epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi, joskin eriävien käytäntöjen kartoittamismekanismit ovat puutteelliset.

Komissio hallinnoi seitsemännen puiteohjelman prosesseja hyvin kolmella osa-alueella viidestä: hallinnoinnissa on onnistuttu paremmin prosessisuunnittelun, kehitystoiminnan ja hallintotietojen kohdalla kuin välineiden ja resurssien osalta. Tehokas täytäntöönpano ei ole nykyisillä välineillä mahdollista. Lisäksi on osoittautunut, että Yhteistyö-erityisohjelman tiettyjen aihealueiden täytäntöönpanoon käytetään liikaa henkilöstöresursseja toisten aihealueiden jäädessä vähemmälle.

Tilintarkastustuomioistuin tutki RSFF-välinettä ja yhteisiä teknologia-aloitteita ja havaitsi, että kumpikin väline on vastannut tarpeisiin, joita varten ne perustettiin. Niiden avulla on onnistuttu saamaan mukaan tiettyjä edunsaajaryhmiä, kuten pk‑yrityksiä. Liian monimutkainen oikeudellinen kehys on kuitenkin haitannut yhteisten teknologia-aloitteiden täytäntöönpanoa eikä komissio ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että RSFF-rahoituksen ansiosta investoinnit olisivat suurempia kuin investoinnit, joita edunsaajat olisivat toteuttaneet ilman julkisia varoja.

Tilintarkastustuomioistuin esitti seuraavat suositukset:

  • Osallistumista koskevien sääntöjen osalta komission olisi pyrittävä edelleen varmistamaan, että edunsaajien käytäntöjä voidaan soveltaa Horisontti 2020 ‑ohjelmassa, sekä hallinnoitava seitsemättä puiteohjelmaa entistä johdonmukaisemmin.

  • Prosessinhallintaa parantaakseen komission olisi otettava käyttöön tietotekniset välineet, joihin kootaan kaikki toiminnot, ja paneuduttava henkilöstön työmäärän epätasapainoon.

  • Jotta käsittelyajat lyhenisivät, komission olisi huolehdittava siitä, että prosessit automatisoidaan ja että ne toteutetaan yhdenmukaisesti kaikkialla sen yksiköissä.

  • Komission olisi tehtävä ennen maksua ja maksun jälkeen suoritettavista valvontatoimista riskiperusteisempia, jotta se voisi kohdentaa valvontatoimensa tarkemmin.

  • EU:n neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission olisi muutettava yhteisten teknologia-aloitteiden oikeudellista kehystä, jotta se vastaisi paremmin niiden henkilöstötilannetta. Jotta komissio voisi maksimoida RSFF-välineen vaikutuksen, sen olisi osoitettava, että varat kohdennetaan niille edunsaajille, joilla on rajalliset mahdollisuudet saada rahoitusta.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri, Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUauditorsECA


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website