Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Energiatehokkuus EU:ssa: Investointien tavoitteita ei ole saavutettu – keskimääräinen takaisinmaksuaika on yli 50 vuotta (äärimmillään jopa 150 vuotta)

Cour des comptes - ECA/12/55   14/01/2013

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

LEHDISTÖTIEDOTE

ECA/12/55

Luxemburg, 14. tammikuuta 2013

Energiatehokkuus EU:ssa: Investointien tavoitteita ei ole saavutettu – keskimääräinen takaisinmaksuaika on yli 50 vuotta (äärimmillään jopa 150 vuotta)

Energiankulutuksen kasvusta aiheutuu kustannuksia, fossiiliset polttoainevarat hupenevat ja ihminen vaikuttaa toiminnallaan maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Nämä seikat ovat vieneet viimeaikaisia energiatehokkuuspolitiikkoja eteenpäin. Euroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien asettanut koheesiopolitiikan alan rahastojensa kautta käyttöön lähes viiden miljardin euron arvosta osarahoitusta jäsenvaltioissa toteutettuihin energiatehokkuustoimenpiteisiin. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot vastaavat varojen moitteettomasta käytöstä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi, ovatko energiatehokkuuteen kohdennetut koheesiopoliittiset investoinnit olleet kustannustehokkaita.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että valitessaan rahoitettavia hankkeita jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole asettaneet harkittuja tavoitteita kustannustehokkuuden osalta (kulut säästettyä energian mittayksikköä kohden). Hankkeiden tavoitteena oli säästää energiaa ja lisätä käyttömukavuutta. Hankkeita ei kuitenkaan valittu rahoitettavaksi sillä perusteella, että niillä voitaisiin saada aikaan taloudellista hyötyä säästämällä energiaa, vaan asianomaisten rakennusten katsottiin tavallisesti olevan ”valmiita” saamaan rahoitusta, jos ne tarvitsivat kunnostamista ja niitä koskevat asiakirjat vastasivat vaatimuksia.

Yhdessäkään tarkastamassamme hankkeessa ei ollut tehty tarpeidenarviointia tai edes selvitetty energiansäästöpotentiaalia suhteessa investointeihin”, totesi raportista vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Harald Wögerbauer. ”Jäsenvaltiot käyttivät varat pääasiassa julkisten rakennusten kunnostamiseen, ja energiatehokkuus oli parhaimmillaankin toissijainen näkökohta.”

Suunnitelmien mukaan investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 50 vuotta, joissakin tapauksissa jopa 150 vuotta. Toisin sanoen varoja ei käytetty järkevästi, sillä kunnostettujen osien ja rakennusten elinkaari on takaisinmaksuaikaa lyhyempi. Voidaan siis katsoa, että kyseiset varat valuivat pitkälti hukkaan energiatehokkuuden parantamisen kannalta.

Toimittajille tiedoksi:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee erityiskertomuksia pitkin vuotta. Niissä esitetään EU:n talousarvioaloja tai hallinnollisia aiheita koskevien tarkastusten tulokset.

Erityiskertomuksessa nro 21/2012 ”Energiatehokkuuteen kohdennettujen koheesiopoliittisten investointien kustannustehokkuus” arvioitiin, ovatko energiatehokkuuteen kohdennetut koheesiopoliittiset investoinnit olleet kustannustehokkaita. Saadakseen vastauksen tähän kysymykseen tilintarkastustuomioistuin selvitti, i) luotiinko ohjelmasuunnittelulla ja rahoituksella asianmukaiset olosuhteet, jotka mahdollistivat kustannustehokkaiden investointien tekemisen energiatehokkuuteen, ja ii) olivatko energiatehokkuushankkeet julkisissa rakennuksissa kustannustehokkaita.

Tarkastus toimitettiin Tšekin tasavallassa, Italiassa ja Liettuassa - maissa, jotka olivat saaneet koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta eniten varoja energiatehokkuustoimenpiteisiin ohjelmakaudella 2007–2013 ja jotka olivat myös osoittaneet eniten varoja hankkeisiin vuoteen 2009 mennessä. Tarkastuksessa perehdyttiin neljään toimenpideohjelmaan ja tutkittiin otos, joka koostui 24:stä julkisten rakennusten energiatehokkuutta koskevasta investointihankkeesta.

Tarkastuksessa todettiin, että ohjelmasuunnittelulla ja rahoituksella ei ollut luotu asianmukaisia olosuhteita, jotka olisivat mahdollistaneet kustannustehokkaat investoinnit energiatehokkuuteen, ja että julkisten rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät tarkastetut hankkeet eivät olleet kustannustehokkaita. Tämä johtui siitä, että tarkastettuja toimenpideohjelmia varten ei tehty tarkoituksenmukaisia tarpeidenarviointeja niin, että olisi voitu yksilöidä aloja, joilla energiansäästöjä voitaisiin saada aikaan, ja määrittää vaihtoehtoisia tapoja, joilla säästöihin voitaisiin päästä kustannustehokkaasti. Tarpeidenarviointien avulla toimenpiteiden valinta ja niistä aiheutuvat menot olisi voitu perustella asianmukaisesti.

Kustannustehokkuuden käsite – käytetyillä varoilla pyritään saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset – ei ollut määräävä tekijä, kun jäsenvaltiot kohdensivat varoja energiatehokkuustoimenpiteisiin ja käytännön hankkeisiin. Myöskään komissio ei ottanut käsitettä huomioon ennen toimenpideohjelmien hyväksymistä suorittamassaan arvioinnissa.

Suunniteltu fyysinen tuotos saatiin aikaan kaikissa tarkastetuissa hankkeissa (ikkunoita ja ovia uusittiin, seiniä ja kattoja eristettiin jne.), mutta kulut olivat suuret suhteutettuna mahdollisiin energiansäästöihin. Energiatehokkuutta tärkeämpi näkökohta oli tarve kunnostaa julkisia rakennuksia. Tarkastetuilla hankkeilla pyrittiin säästämään energiaa ja parantamaan käyttömukavuutta, mutta niiden avulla ei saavutettu hyvää energiansäästön ja investointimenojen suhdelukua. Suunnitelmien mukaan investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika oli noin 50 vuotta, mikä on aivan liian pitkä aika, kun otetaan huomioon kunnostettujen osien ja jopa itse rakennusten elinkaari.

Energiakatselmukset joko eivät olleet pakollisia (Italia, Liettua) taikka pakollisissa energiakatselmuksissa suositeltiin aivan liian kalliita investointivaihtoehtoja (Tšekin tasavalta). Tarkastetuista 24 hankkeesta 18:ssa ei voitu varmistua siitä, oliko tosiasiallisia energiansäästöjä saatu aikaan, sillä luotettavia mittauksia ei ollut tehty.

Jotta energiatehokkuusinvestointien kustannustehokkuutta saataisiin parannettua, tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio asettaa energiatehokkuustoimenpiteisiin tarkoitetun koheesiopoliittisen rahoituksen ehdoksi, että tarpeet arvioidaan tarkoituksenmukaisesti, seurantaa toteutetaan säännöllisesti ja käytetään vertailukelpoisia tulosindikaattoreita. Lisäksi ehdoksi olisi asetettava, että hankkeet valitaan avoimin kriteerein, että niissä sovelletaan vakioituja investointikustannuksia säästettävää energian mittayksikköä kohden ja että yksinkertaiselle takaisinmaksuajalle määritetään hyväksyttävä enimmäispituus.

Yhteyshenkilö:

Aidas Palubinskas

Lehdistösihteeri – Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Puhelin: +352 4398 45410 – Matkapuhelin: +352 621 552224

press@eca.europa.euwww.eca.europa.eu – Twitter: @EUauditorsECA


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site