Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools


EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

PUHE

ECA/12/45

Bryssel, 6. marraskuuta 2012

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin
Vítor Caldeiran puhe

Varainhoitovuoden 2011 tilinpäätöksen esittely

EUROOPAN PARLAMENTIN TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNALLE

Alustava versio. Ainoastaan puhujan esittämä toisinto on pätevä.

Arvoisa puheenjohtaja Theurer, arvoisat valiokunnan jäsenet,

Minulla on kunnia esitellä valiokunnallenne Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus, joka koskee EU:n talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2011.

Vuotta 2011 koskevat päätelmämme eivät tule yllätyksenä, sillä nykyiset EU:n varainhallintajärjestelyt ovat olleet käytössä jo vuosien ajan. Varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Euroopan unionin taloudellisesta asemasta ja varainhoitovuoden toimien tuloksista ja rahavirroista. Tulojen ja sitoumusten virhetaso ei ollut olennainen. Sen sijaan maksujen virhetaso oli olennainen: EU:n koko talousarvion osalta niiden arvioitu virhetaso oli 3,9 prosenttia. Arvioitu virhetaso oli samaa suuruusluokkaa kuin varainhoitovuonna 2010, jolloin se oli 3,7 prosenttia.

Tämän vuosikertomuksen viesti on yhteneväinen aiempien vuosien viesteihin nähden. Tänä vuonna viesti on kuitenkin merkityksellisempi kuin koskaan aiemmin. Euroopan julkinen talous on tiukassa pinteessä, joten EU-varojen käytössä on tehostamisen varaa. EU-varat voidaan myös kohdentaa paremmin.

Yksinkertaistetusti voidaan todeta, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi liikaa tapauksia, joissa EU-varojen avulla ei saavutettu tavoitetta tai joissa varoja ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Vuosikertomuksessa mainitaan tästä muun muassa seuraavat esimerkit:

  • tukia haettiin ”pysyväksi laitumeksi” ilmoitettua maa-aluetta varten, vaikka alue oli käytännössä osittain tiheästi metsittynyttä

  • nimenomaisesti elektroniikka-alan työntekijöille tarkoitettu koulutus suunnattiin muiden alojen työntekijöille

  • korvattavaksi päätyi kuluja, jotka liittyivät perusteettomasti maatalouskäyttöön ilmoitettuun rakennukseen

  • tutkimushankkeisiin liittyviä henkilöstömenoja ilmoitettiin liian suurina

  • kehitysavun saajat eivät noudattaneet alkuperää koskevaa sääntöä laitehankintojen yhteydessä

  • varainkäytön optimointia silmällä pitäen suunniteltuja julkisia hankintamenettelyjä ei sovellettu asianmukaisesti.

Kuten mainitut esimerkit ilmentävät, tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä maksuissa useissa eri meno-ohjelmissa ja -järjestelmissä. Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat kokonaistasolla tarkasteltuna vain osittain vaikuttavia. Toisin sanoen valvontajärjestelmät eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla virheiden ehkäisemisessä tai havaitsemisessa ja korjaamisessa.

Tilintarkastustuomioistuin totesi itse asiassa, että ainoastaan kahden alan – tai ”toimintalohkoryhmän” – virhetaso ei ollut olennainen vuonna 2011. Nämä alat olivat ”ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat” sekä ”hallintomenot ja muut menot”.

Muihin viiteen toimintalohkoryhmään liittyi olennainen virhetaso. Näin oli etenkin maaseudun kehittämiseen ja aluepolitiikkaan liittyvissä toimintalohkoryhmissä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi riskialtteimman menoalan – ”maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden” toimintalohkoryhmän – menojen virhetasoksi 7,7 prosenttia. ”Aluepolitiikan, energian ja liikenteen” toimintalohkoryhmän arvioitu virhetaso oli niin ikään yhä korkea, kuusi prosenttia.

Juuri näillä aloilla havaitsimme, että jäsenvaltiot eivät huolehdi vastuualueistaan tarpeeksi perusteellisesti. Kansallisten viranomaisten on sitouduttava tiiviimmin EU-varojen hallinnointiin ja valvontaan. Tämä siksi, että jäsenvaltioiden viranomaisilla on olennaisen tärkeä tehtävä etulinjassa puolustettaessa EU:n kansalaisten taloudellisia etuja.

Valvonta havaittiin monesti puutteelliseksi. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yli 60 prosenttia virheen sisältävistä aluepolitiikan alan tapahtumista oli sellaisia, joiden kohdalla jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen maksupyyntöjen esittämistä komissiolle.

Vastaavasti maaseudun kehittämisen alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että paikalla tehtäviä tarkastuksia ei ollut aina suoritettu asianmukaisesti. Mainitsin aiemmin tapauksen, jossa esitettiin korvattavaksi menoja, jotka liittyivät perusteettomasti maatalouskäyttöön ilmoitettuun rakennukseen. Tapaus toimii esimerkkinä virheestä, jota ei korjattu, vaikka maksajavirasto oli tehnyt tarkastuksen paikan päällä.

Virheitä on siis mahdollista vähentää soveltamalla nykyisiä järjestelmiä vaikuttavammin. Toisaalta myös itse järjestelmissä sekä asianomaisissa meno-ohjelmissa on parantamisen varaa.

EU:lla ei ole kuitenkaan varaa odottaa. Toiminnan aika ja paikka on nyt. Jäsenvaltioiden olisi sovittava paremmista säännöistä ja varmistettava soveltavansa niitä.

Myös Euroopan komission on omalta osaltaan tehostettava jäsenvaltioihin kohdistamaansa valvontaa. Komissio kuitenkin tarvitsee jäsenvaltioilta luotettavaa tietoa EU-varojen käytöstä sekä jäsenvaltioiden soveltamista rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista.

Olen tähän asti puhunut siitä 80 prosentin osuudesta EU:n varoja, jota hallinnoivat jäsenvaltiot. Komissio kuitenkin hallinnoi suoraan 20 prosentin osuutta varoista – tähän osuuteen kuuluu myös ratkaisevan tärkeä tutkimusala. Komission olisi annettava esimerkki parhaasta käytännöstä hallinnoidessaan EU:n avustuksiin sovellettavien ehtojen noudattamista.

Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että alaan ”tutkimus ja muut sisäiset politiikat” liittyvä virhetaso oli olennainen. Arviomme mukaan virhetaso oli 3 prosenttia vuonna 2011.

Monet tutkimusalalla havaituista virhetyypeistä ja valvontapuutteista olivat samankaltaisia kuin aloilla, joihin sovelletaan yhteistä hallinnointia. Pääasiallinen virhelähde liittyi siihen, että edunsaajat olivat ilmoittaneet liikaa menoja tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettavissa hankkeissa.

Puiteohjelmia koskevien sääntöjen mukaan menoilmoituksiin on liitettävä riippumattoman tilintarkastusyrityksen antama tarkastuslausunto. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä yli 80 prosentissa sellaisia hankkeita, joista oli annettu myönteinen tarkastuslausunto.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että virhetaso oli olennainen myös väli- ja loppumaksuissa ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden alalla, joka myös kuuluu pitkälti komission suoran hallinnoinnin piiriin. Virhetaso oli olennainen myös Euroopan kehitysrahastojen kautta suoritetuissa maksuissa.

Komissio kantaa vastuunsa EU:n talousarvion toteuttamisesta myös raportoimalla varainhoidosta. Tähän sisältyy raportointi toimien sääntöjenmukaisuudesta ja toiminnan tuloksellisuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että määrä, jota komission pääjohtajat pitävät riskialttiina sääntöjenvastaisuuksille, on noussut 0,4 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon vuosina 2010 - 2011. Arvio kuvastaa sitä, että komissio tiedostaa korkean virheriskin maaseudun kehittämisen, koheesiopolitiikan ja tutkimuksen aloilla.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että riskin kohteena oleva määrä saattaa olla arvioitu liian pieneksi. Tämä johtuu siitä, että arvio perustuu niin kutsuttuun jäännösvirhetasoon, jonka avulla ei kyetty vielä vuonna 2011 arvioimaan luotettavasti, missä määrin tapahtumien virhetaso jää olennaiseksi valvontamenettelyjen jälkeen.

Tilintarkastustuomioistuin käsittelee tuloksellisuutta koskevaa komission raportointia vuosikertomuksen luvussa ”EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus”.

Komissio raportoi tuloksellisuudesta pääasiassa kahdella tapaa. Uusi raportointimuoto on se, että komissio laatii kertomuksen, jossa arvioidaan unionin varainkäyttöä saavutettujen tulosten näkökulmasta. Tämän lisäksi pääosastot antavat vuotuisen toimintakertomuksen.

Tilintarkastustuomioistuin toi esille jo aiemmin tänä vuonna antamassaan lausunnossa, että helmikuussa 2012 julkaistu ensimmäinen arviointikertomus tuotti vain vähän lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuin kehottaakin Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota selvittämään, kuinka arviointikertomusta voidaan muokata niin, että se edistäisi paremmin EU:n varainkäytön optimointia.

Komission olisi niin ikään parannettava vuotuisten toimintakertomusten laatua. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sekä aluepolitiikan pääosaston ja kehitys- ja yhteistyöpääosaston vuotuiset toimintakertomukset. Tarkastuksessa havaittiin, että tulosindikaattorit voisivat niveltyä paremmin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi havaittiin, että yksikään mainituista kolmesta pääosastosta ei raportoinut taloudellisuudesta ja tehokkuudesta.

Luvussa ”EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus” käsitellään myös useita tuloksellisuutta koskevan raportoinnin parantamisen kannalta hyödyllisiä kokemuksia, joista tilintarkastustuomioistuin raportoi vuonna 2011 julkaisemissaan erityiskertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa muun muassa, että komissio

  • käyttää laadukasta tarpeidenarviointia kyetäkseen keskittymään tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka se haluaa saavuttaa

  • määrittää toimintapoliittiset tavoitteet, joiden avulla edistetään Euroopan tasolla saavutettavaa lisäarvoa

  • työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa niiden toimittamien tietojen laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja Theurer, arvoisat valiokunnan jäsenet,

EU:n varainhoito ei ole vielä tavoitetasolla. Monet aiemmin yksilöimistämme ongelmista ovat yhä olemassa, joskin aiempaa pienemmässä mittakaavassa.

Näiden ongelmien merkitys on suurempi kuin koskaan aiemmin. Nyt, kun uutta rahoituskehystä koskevista lainsäädäntöehdotuksista käydään keskustelua, ongelmien taustatekijöihin on mahdollista puuttua. Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2010 alkaen myös kehottanut laatimaan yksinkertaisempia meno-ohjelmia selkiyttämällä tavoitteita, helpottamalla tulosten mittaamista ja soveltamalla kustannusvaikuttavampia valvontajärjestelyjä.

Varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessa esitetään myös lukuisia aihekohtaisia suosituksia. Niin tehdään myös lausunnoissa, joita olemme antaneet lainsäädäntöehdotuksista. Lausunnoissa esitetään myös huomioita uusista haasteista, joita saattaa kohdistua varainhoitoon ja tilivelvollisuuteen.

Yhteinen strategiakehys kattaa tulevaisuudessa riskialtteimmat menoalat. Tilintarkastustuomioistuin kiinnittää strategiakehystä koskevien ehdotusten osalta huomion siihen, että komission valvontatehtävää on tarpeen lujittaa ja rahoitusoikaisumekanismeja tarpeen parantaa. Lisäksi on varmistettava, että rahoitusvälineitä varten on olemassa asianmukaiset tarkastus- ja valvontajärjestelyt.

Arvoisa puheenjohtaja Theurer, arvoisat valiokunnan jäsenet,

Elämme kovia aikoja. Jäsenvaltioiden on sovittava paremmista säännöistä, joiden avulla säännellään EU-varojen käyttöä. Jäsenvaltioiden ja komission on myös pantava nämä säännöt täytäntöön asianmukaisesti. Näin EU:n talousarviota voidaan käyttää tehokkaammin ja vaikuttavammin, jolloin lisäarvo paranee myös kansalaisten kannalta. Tämä on keskeinen viesti vuosikertomuksessamme, joka minulla on ollut kunnia esitellä teille tänään.

Viestin ytimessä on EU:n varainkäytön vastuullisuuden parantaminen. Kaikkien EU:n toimielinten on pyrittävä tähän tavoitteeseen, jonka tilintarkastustuomioistuin on asettanut tulevien vuosien strategiansa keskiöön.

Paljon kiitoksia kaikille kuulijoille.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site