Navigation path

Left navigation

Additional tools

Päätelmät – 7. ja 8. helmikuuta 2013

Päätelmät – 7. ja 8. helmikuuta 2013

Päätelmät – 7. ja 8. helmikuuta 2013

EUROOPAN KOMISSIO

PÄÄSIHTEERISTÖ

D/13/2

Bryssel, 8. helmikuuta 2013

(OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO PÄÄTELMÄT
Bryssel, 07-08/02/2013
(MULTIANNUAL FINANCIAL FRAMEWORK)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena 7. ja 8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät monivuotisen rahoituskehyksen osalta.1

________________________

YLEISTÄ

1. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat viime vuosina toteuttaneet merkittäviä toimia vastauksena talous- ja finanssikriisistä johtuviin haasteisiin. Tulevaa ajatellen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) on taattava se, että Euroopan unionin talousarvio osaltaan auttaa Eurooppaa selviytymään kriisistä. Euroopan unionin talousarvion on toimittava kasvun ja työllisyyden vauhdittajana koko Euroopassa erityisesti siten, että sillä edistetään tuottavia ja henkiseen pääomaan tehtäviä investointeja. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen menoja olisi käytettävä kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja lähentymisen tukemiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Samanaikaisesti, kun Euroopassa tiukennetaan budjettikuria, on tärkeää, että uudessa MRK:ssa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toteuttamat vakauttamistoimet, joilla pyritään saamaan julkisen talouden alijäämä ja velka nykyistä kestävämmälle uralle. Kunkin käytetyn euron arvo on punnittava huolellisesti, ja on varmistettava, että tulevan MRK:n mukaisten menojen eurooppalaista lisäarvoa ja laatua parannetaan varsinkin resursseja yhdistämällä, toimimalla edistävänä tekijänä ja luomalla mittakaavaetuja ja myönteisiä rajat ylittäviä ja laajemmin leviäviä vaikutuksia, mikä osaltaan edistää sovittujen yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista aiempaa tehokkaammin tai nopeammin ja vähentää kansallisia menoja. Kasvu ja työllisyys elpyvät kestävällä tavalla vain, jos noudatetaan johdonmukaista ja laajapohjaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tulevaan kasvuun tehtävät investoinnit varmistava älykäs julkisen talouden vakauttaminen, terveet makrotalouspolitiikat sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttävä aktiivinen työllisyysstrategia. EU:n politiikoissa on noudatettava toissijaisuus-, suhteellisuus- ja yhteisvastuuperiaatteita, ja niiden on tuotava todellista lisäarvoa.

2. Uuden rahoituskehyksen on varmistettava paitsi menojen asianmukainen taso myös niiden laatu. Menojen laatu mahdollistaa politiikkojen paremman kehittämisen ja sen, että politiikkojen suomia eurooppalaisen lisäarvon mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti erityisesti näinä julkisen talouden tiukkojen rajoitusten aikoina. Kaikkia rahoitusvälineitä olisi siksi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Unionin varojenkäytön laadun parantamiseen on kuuluttava muun muassa politiikkojen yhteishallinnan parantaminen mukaan lukien tietyt ehdollisuudet, rahoituksen keskittäminen ja kohdistaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkien otsakkeiden kaikissa rahoitusvälineissä ja -ohjelmissa aloille, jotka eniten edistävät kasvua, työpaikkoja ja kilpailukykyä. Olisi varmistettava säännöllinen raportointi, jotta voidaan arvioida kaikkien politiikkojen ja rahoitusvälineiden osalta saavutettuja tuloksia poliittisella tasolla. Lisäksi menojen asianmukaisen laadun varmistamiseen on kuuluttava joustavuus, kannustimet, varojen keskittäminen kasvua tukeviin toimenpiteisiin, arviointi ja tarkastus, tuloksellisuuden painottaminen, toteuttamisen yksinkertaistaminen, asianmukainen tekninen tuki, kilpailuperiaatteen soveltaminen hankkeiden valinnassa sekä rahoitusvälineiden asianmukainen käyttö. Päätelmiin sisältyy useita seikkoja, jotka edellyttävät edellä mainittujen periaatteiden soveltamista. Lisäksi unionin kaikkien toimielinten olisi kaikin tavoin pyrittävä sisällyttämään asiaankuuluvia rahoitusvälineitä koskevaan alakohtaiseen lainsäädäntöön säännöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa varojenkäytön laatua.

3. Jotta voidaan yksityiskohtaisesti arvioida varojenkäytön laatua ja varmistetaan johdonmukaisuus SEUT 318 artiklassa määrätyn unionin varoja koskevan komission arviointikertomuksen kanssa, komissio toimittaa vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille (jäsenvaltioiden vuosittaisiin täytäntöönpanokertomuksiin perustuvan) yhteenvetokertomuksen yhteisen strategiakehyksen ohjelmista sekä yhteenvedon kaikista ohjelmia koskevista käytettävissä olevista arvioinneista. Lisäksi yhteisen strategiakehyksen ohjelmista esitetään ohjelmakaudella kaksi strategiaraporttia.

4. Uusi MRK kattaa seitsemän vuotta (2014–2020), ja se laaditaan ajatellen tilannetta, jossa Euroopan unionissa on 28 jäsenvaltiota. Lähtöolettamuksena pidetään sitä, että Kroatia liittyy unioniin vuonna 2013.

5. Menot ryhmitellään kuuteen otsakkeeseen unionin poliittisten painopistealueiden mukaisesti. Varojen tehokasta kohdentamista ajatellen on otettu huomioon tarvittava joustavuus.

Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rakenne on seuraava:

- alaotsake 1 a "Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky", johon sisältyy Verkkojen Eurooppa -väline,

- alaotsake 1 b "Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus",

- otsake 2 "Kestävä kasvu: luonnonvarat", joka sisältää alaenimmäismäärän markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia varten,

- otsake 3 "Turvallisuus ja kansalaisuus",

- otsake 4 "Globaali Eurooppa",

- otsake 5 "Hallinto", johon sisältyy alaenimmäismäärä hallintomenoja varten,

- otsake 6 "Korvaukset".

6. Eurooppa-neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että menojen suurin kokonaismäärä EU-28:ssa kaudella 2014–2020 on 959 988 miljoonaa euroa maksusitoumuksiin käytettävinä määrärahoina, mikä on 1,00 prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL), ja 908 400 miljoonaa euroa maksumääräyksiin käytettävinä määrärahoina, mikä on 0,95 prosenttia EU:n BKTL:sta. Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat jaotellaan jäljempänä. Kyseiset luvut esitetään myös liitteessä I olevassa taulukossa, jossa on myös maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja koskeva aikataulu. Kaikissa luvuissa on käytetty vuoden 2011 kiinteitä hintoja. Vuotuinen tekninen inflaatiotarkistus tehdään automaattisesti. Tämä on se lähtökohta, jolle neuvosto pyrkii nyt saamaan Euroopan parlamentin hyväksynnän SEUT 312 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jossa määrätään, että neuvosto hyväksyy monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Jotta unioni pystyy täyttämään kaudella 2014–2020 kaikki nykyisistä ja tulevista sitoumuksista johtuvat rahoitusvelvoitteensa SEUT 323 artiklan mukaisesti, vahvistetaan erityissääntöjä maksujen vuosittaisten enimmäismäärien hallinnointia varten.

Yhteisen strategiakehyksen rahastoihin liittyviä tukikelpoisuutta ja niiden kokonaismäärärahoja määritettäessä sekä myös yhteenlaskettua BKTL:a laskettaessa on käytetty niitä tilastotietoja ja ennusteita, joita komissio on käyttänyt heinäkuussa 2012 esitetyssä päivitetyssä MRK-asetusehdotuksessaan (COM(2012) 388).

7. Ottaen huomioon rahoitustarpeet investointien lisäämiseksi Euroopassa ja tavoitteen maksimoida EU:n talousarviosta tuettavien toimien vipuvaikutus, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanossa käytetään aiempaa laajemmin rahoitusvälineitä, mukaan lukien hankejoukkolainoja. Rahoitusvälineiden on kohdistuttava yhteen tai useampaan unionin erityistavoitteeseen, niitä on käytettävä syrjimättömällä tavalla, niillä on oltava selkeä päättymispäivä, niiden käytössä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita ja niiden on täydennettävä perinteisiä välineitä, kuten ilman takaisinmaksuvelvollisuutta annettavaa apua. Unionin rahoitusvastuu tällaisista rahoitusvälineistä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä rajoittuu EU:n talousarvio-osuuteen eikä aiheuta ehdollisia velkoja unionin talousarvion osalta.

Rahoitusvälineitä voidaan panna täytäntöön vain, jos ne täyttävät uudessa varainhoitoasetuksessa vahvistetut tiukat ehdot. Rahoitusvälineitä tulisi rahoittaa EU:n talousarviosta vain kohtuullisessa määrin ja silloin kun ne tuovat lisäarvoa.

8. Maksamatta olevat määrät (RAL, reste à liquider) ovat monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja jaksotettujen määrärahojen väistämätön sivutuote. Maksamatta olevat määrät tulevat erinäisistä syistä kuitenkin olemaan odotettua merkittävästi suuremmat vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen lopussa. Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, vuosien 2014–2020 rahoituskehystä koskevan sopimuksen olennaisiksi osiksi on sisällytetty useita aloitteita:

- sitoumusten tasot vahvistetaan asianmukaiselle tasolle kaikissa otsakkeissa,

- vapauttamissääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa, etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä,

- ennakkomaksujen määrät pienenevät kauteen 2007–2013 verrattuna,

- koheesiopolitiikan mukaisiin alueellisten turvaverkkojen järjestelmiin liittyviä vuotuisia sitoumuksia ei alenneta, jotta lisätään sitoumusten ja maksujen profiilin asianmukaisuutta.

9. EU:n vastuulla on varmistaa tietyn ehdollisuuden, lujan valvonnan ja tehokkaan tulosmittauksen avulla, että varoja käytetään entistä tarkoituksenmukaisemmin. Sen on myös yksinkertaistettava rahoitusohjelmiaan tuensaajien ja kaikkien mukana olevien toimijoiden hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämiseksi sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Kaikkeen alakohtaiseen lainsäädäntöön, joka liittyy uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen, sekä uuteen varainhoitoasetukseen ja budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehtävään toimielinten sopimukseen olisi tästä syystä sisällytettävä keskeisiä osia, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja lisätään tilivelvollisuutta ja EU:n varojen tehokasta käyttöä. Erityisesti pyritään varmistamaan, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet otetaan täysimääräisesti huomioon sekä lainsäädännössä että sen täytäntöönpanossa ja että pienten ohjelmien erityispiirteet "yksialueisissa" jäsenvaltioissa otetaan huomioon kevyempien sääntöjen määrittelyssä.

10. Tavoitteiden optimaalinen saavuttaminen joillakin politiikka-aloilla riippuu siitä, miten painopistealueet kuten ympäristönsuojelu on valtavirtaistettu tiettyihin muiden politiikka-alojen välineisiin. Ilmastotoimiin liittyvien tavoitteiden osuus on vähintään 20 prosenttia EU:n varojenkäytöstä kaudella 2014–2020, ja ne sisällytetään tästä syystä asianmukaisiin välineisiin sen varmistamiseksi, että niillä osaltaan parannetaan energiavarmuutta ja edistetään vähähiilisen, resurssitehokkaan ja ilmastonmuutoksen kestävän talouden rakentamista. Näin lisätään EU:n kilpailukykyä ja luodaan enemmän ja ympäristöystävällisempiä työpaikkoja.

11. Jotta EU:n talousarvio voisi toimia keskeisen tehtävänsä mukaisesti kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjänä, seuraavat lainsäädäntötekstit on nyt hyväksyttävä mahdollisimman pian perussopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja eri toimielinten roolia kunnioittaen. Erityisesti on kyse seuraavista:

asetus MRK:n vahvistamisesta vuosiksi 2014–2020,

toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta,

päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteet.

Tähän sopimukseen sisältyvien sitoumustasojen pohjalta ja ottaen huomioon komission esittämät ohjeelliset luvut kaikkien otsakkeiden tavoitteille neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan sopimaan hyvissä ajoin kaikkien rahoituskehykseen sisältyvien ehdotettujen välineiden, ohjelmien ja rahastojen asianmukaisesta rahoituksesta, mukaan lukien tarkistusmahdollisuudesta.

Palauttaen mieleen viime kuukausien tiiviin yhteydenpidon Euroopan parlamentin kanssa sekä yleisten asioiden neuvoston istuntojen yhteydessä että toimielinten puheenjohtajien tasolla SEUT 324 artiklan mukaisesti Eurooppa-neuvosto kehottaa puheenjohtajavaltiota viemään keskusteluja Euroopan parlamentin kanssa joutuisasti eteenpäin.

Komissiota pyydetään avustamaan ja tukemaan päätöksentekoprosessin etenemistä kaikilla sopiviksi katsomillaan tavoilla.

12. Eurooppa-neuvosto kehottaa lainsäätäjiä hyväksymään nopeasti rahoitusohjelmat, joilla vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys pannaan täytäntöön, jotta ne ovat käytettävissä 1. tammikuuta 2014 alkaen. Se muistuttaa yhteisestä tavoitteesta ja toimielinten ja jäsenvaltioiden vastuusta yksinkertaistaa rahoitussääntöjä ja -menettelyjä. Eurooppa-neuvosto toteaa myönteisenä seikkana, että meneillään olevissa neuvotteluissa on edistytty, ja kehottaa lainsäätäjiä sopimaan ohjelmista, jotka ovat yksinkertaisempia ja vähentävät selvästi viranomaisten ja tuensaajien hallinnollista taakkaa. Tämä helpottaisi ohjelmiin osallistumista, tekisi niistä joustavampia ja kasvua ja työllisyyttä ajatellen vahvasti tuloksiin suuntautuneita Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

OSA I: MENOT

ALAOTSAKE 1 a – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KILPAILUKYKY

13. Älykäs ja osallistava kasvu on ala, jolla EU:n toimet tuottavat merkittävää lisäarvoa. Tähän otsakkeeseen kuuluvilla ohjelmilla on erittäin hyvät mahdollisuudet edistää Eurooppa 2020
-strategian toteuttamista erityisesti seuraavilla aloilla:
tutkimus, innovointi ja teknologian kehitys, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä tukevat erityistoimet, koulutukseen ja osaamiseen investoiminen Yhteinen Erasmus -ohjelman avulla ja sosiaalisen toimintaohjelman kehittäminen. Myönnettäessä rahoitusta tästä otsakkeesta erityisenä painopistealueena olisi pidettävä EU:n tutkimustyön, koulutuksen ja innovointitoiminnan huomattavaa ja asteittaista tehostamista, myös menettelyjä yksinkertaistamalla.

14. Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Yhteinen Erasmus -ohjelman rahoitusta lisätään huomattavasti vuoden 2013 tasoon verrattuna ottaen huomioon näiden ohjelmien erityinen osuus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

15. Tähän alaotsakkeeseen kuuluvien sitoumusten enimmäismäärä on 125 614 miljoonaa euroa:

ALAOTSAKE 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

15 605

16 321

16 726

17 693

18 490

19 700

21 079

16. Unionin tieteellisen huippuosaamisen perustaa on välttämätöntä vahvistaa ja laajentaa. Tutkimuksen ja kehityksen alan toimet perustuvat näin ollen huippuosaamiseen, mutta samalla varmistetaan, että mahdollisimman monet voivat osallistua ohjelmiin kaikissa jäsenvaltioissa; tämä yhdessä ohjelman yksinkertaistamisen kanssa takaa sen, että Euroopan tutkimuspolitiikka on tehokasta ja vaikuttavaa ja samalla taataan pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua ohjelmiin. Kaikkien politiikanalojen edellytetään osaltaan tukevan kilpailukyvyn lisäämistä, ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että Horisontti 2020
-puiteohjelmasta rahoitetut toimet koordinoidaan muista unionin ohjelmista ja myös koheesiopolitiikan kautta tuettujen toimien kanssa.
Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastojen välille tarvitaan merkittävää synergiaa "huippuosaamisen portaikon" luomiseksi, mikä parantaa alueellista tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja suorituskyvyltään heikompien ja vähemmän kehittyneiden alueiden kykyä muodostaa huippuosaamisen klustereita.

Verkkojen Eurooppa -väline

17. Yhteenliitetyt liikenne-, energia- ja digitaaliset verkot ovat tärkeä osa eurooppalaisten sisämarkkinoiden loppuun saattamista. Lisäksi investoinnit tärkeimpiin infrastruktuureihin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, voivat parantaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukykyä vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa, joille ovat ominaista hidas kasvu ja tiukka budjettikuri. Tällaiset infrastruktuuri-investoinnit ovat myös ratkaisevia pyrittäessä saavuttamaan EU:n kestävän kasvun tavoitteet, jotka on esitetty Eurooppa 2020 
-strategiassa, sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alan 20-20-20-tavoitteet. Toteutettaessa toimenpiteitä tällä alalla otetaan huomioon, että markkinatoimijoilla on päävastuu energia- ja digitaalisten infrastruktuurien suunnittelusta ja investoimisesta.

Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 29 299 miljoonaa euroa, mukaan lukien jäljempänä olevan a alakohdan mukaisesti koheesiorahastosta siirrettävät 10 000 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan eri alojen välillä seuraavasti:

a) liikenne: 23 174 miljoonaa euroa, josta 10 000 miljoonaa euroa siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen,

b) energia: 5 126 miljoonaa euroa,

c) televiestintä: 1 000 miljoonaa euroa.

Siirroilla koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisiin liikenneinfrastruktuureihin osarahoitetaan välinettä koskevan asetuksen liitteessä lueteltuja ennalta määritettyjä hankkeita; 31 päivään joulukuuta 2016 asti rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi toteutettava niiden kansallisten määrärahojen mukaisena, jotka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen. Mainitun ajankohdan jälkeen mahdolliset käyttämättömät varat voitaisiin siirtää uusiin hankkeisiin uusien kilpailuperiaatteeseen perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta.

18. Kolmea laajaa infrastruktuurihanketta – Galileo, ITER ja GMES – rahoitetaan alaotsakkeesta 1 a 12 793 miljoonalla eurolla. Moitteettoman varainhoidon ja budjettikurin varmistamiseksi kuhunkin hankkeeseen liittyvien sitoumusten enimmäismäärä vahvistetaan MRK-asetuksessa seuraavasti:

a) Galileo: 6 300 miljoonaa euroa.

b) ITER: 2 707 miljoonaa euroa.

c) GMES: 3 786 miljoonaa euroa.

19. Euroopan ydinturvallisuuden tukemiseksi tukea myönnetään seuraavien ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen seuraavasti2:

- 400 miljoonaa euroa Ignalinalle Liettuaan ajanjaksolle 2014–2020,

- 200 miljoonaa euroa Bohunicelle Slovakiaan ajanjaksolle 2014–2020,

- 260 miljoonaa euroa Kozloduylle Bulgariaan ajanjaksolle 2014–2020.

ALAOTSAKE 1 b – TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS

Koheesiopolitiikka

20. Euroopan unionin yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Koheesiopolitiikka on tässä yhteydessä merkittävin väline, jolla voidaan vähentää EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja, minkä vuoksi koheesiopolitiikassa olisi keskityttävä vähiten kehittyneisiin alueisiin ja jäsenvaltioihin. Se on tärkeä väline sijoittamisen, kasvun ja työllisyyden edistämistä varten EU:n tasolla ja rakenneuudistuksia varten kansallisella tasolla. Se kattaa huomattavan osuuden julkisista investoinneista EU:ssa, edistää osaltaan sisämarkkinoiden syventämistä ja näin ollen vaikuttaa merkittävästi taloudellisen kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi koheesiopolitiikalla on osaltaan edistettävä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa koko Euroopan unionin alueella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston avulla EU pyrkii seuraaviin tavoitteisiin: kaikista rahastoista tuetaan tavoitetta "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" jäsenvaltioissa ja -alueilla, ja EAKR:stä tuetaan tavoitetta "Euroopan alueellinen yhteistyö". Koheesiorahastosta tuetaan hankkeita, jotka koskevat ympäristöä ja liikennealan Euroopan laajuisia verkkoja. Tarvittava tuki henkisen pääoman kehittämiselle varmistetaan Euroopan sosiaalirahaston asianmukaisella osuudella koheesiopolitiikassa.

21. Otsakkeen rakenteessa koheesiopolitiikan menot sisällytetään – ottaen huomioon koheesiopolitiikan erityispiirteet – otsakkeessa 1 olevaan alaotsakkeeseen "Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus".

Määrärahojen kokonaistaso

22. Alaotsakkeeseen 1 b "Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus" kuuluvien sitoumusten enimmäismäärä on 325 149 miljoonaa euroa:

ALAOTSAKE 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

44 678

45 404

46 045

46 545

47 038

47 514

47 925

23. Tavoitteen "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" määrärahat ovat yhteensä 313 197 miljoonaa euroa, ja ne kohdennetaan seuraavasti:

        • a) yhteensä 164 279 miljoonaa euroa vähemmän kehittyneille alueille,

          yhteensä 31 677 miljoonaa euroa siirtymäalueille,

          yhteensä 49 492 miljoonaa euroa kehittyneemmille alueille,

          yhteensä 66 362 miljoonaa euroa koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille,

          b) yhteensä 1 387 miljoonaa euroa lisärahoituksena perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja pohjoisille harvaan asutuille alueille, jotka täyttävät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot.

24. Tavoitteen "Euroopan alueellinen yhteistyö" määrärahat ovat yhteensä 8 948 miljoonaa euroa, ja ne kohdennetaan seuraavasti:

a) yhteensä 6 627 miljoonaa euroa rajat ylittävälle yhteistyölle,

b) yhteensä 1 822 miljoonaa euroa valtioiden väliselle yhteistyölle,

c) yhteensä 500 miljoonaa euroa alueiden väliselle yhteistyölle.

25. Komission aloitteesta kokonaismäärärahoista kohdennetaan 0,35 prosenttia tekniseen tukeen. Tekninen tuki on erityisesti käytettävä institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen rahastojen hallinnon vaikuttavuuden parantamiseksi ja tukemaan jäsenvaltioita tarkoituksenmukaisten hankkeiden määrittämisessä ja toteuttamisessa toimintaohjelmien puitteissa nykyisistä taloudellisista haasteista selviytymiseksi.

26. Tavoitteeseen "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" tarkoitetuista rakennerahastojen määrärahoista 330 miljoonaa euroa kohdennetaan komission aloitteesta kestävän kaupunkikehityksen alan innovatiivisille toimenpiteille.

Kohteiden määrittely ja tukikelpoisuus

27. Tavoitteen "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" määrärahat osoitetaan seuraavanlaisille kolmea eri tyyppiä oleville alueille, jotka määritellään sen perusteella, mikä on niiden BKT asukasta kohden ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta 2007–2009 koskevien unionin lukujen mukaisesti laskettuna verrattuna 27 jäsenvaltion EU:n (EU-27:n) keskimääräiseen BKT:hen samalla viitekaudella:

        • a) vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia EU-27:n BKT:n keskiarvosta;

          b) siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–90 prosenttia EU-27:n BKT:n keskiarvosta;

          c) kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 90 prosenttia EU-27:n BKT:n keskiarvosta.

28. Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta 2008–2010 koskevien unionin lukujen mukaisesti laskettuna on alle 90 prosenttia EU-27:n keskimääräisestä asukaskohtaisesta BKTL:sta samalla viitekaudella.

29. Rajat ylittävän yhteistyön tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla sekä kaikki unionin NUTS 3 -tason alueet merirajoilla enintään 150 kilometrin etäisyydellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen ohjelmakaudeksi 2007–2013 vahvistettujen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

30. Valtioiden välistä yhteistyötä varten komissio laatii luettelon tukikelpoisista valtioiden välisistä alueista yhteistyöohjelmittain NUTS 2 -tason alueet kattaen, ja varmistaa tällaisen yhteistyön jatkuvuuden aiempiin ohjelmiin perustuvilla laajemmilla yhtenäisillä alueilla.

31. Alueiden välisen yhteistyön osalta EAKR:n tuki kattaa unionin koko alueen.

32. Erään jäsenvaltion pyynnöstä NUTS 2 -tason alueet, jotka on yhdistetty 17. tammikuuta 2011 hyväksytyllä komission asetuksella (EU) N:o 31/2011 ja joilla NUTS-luokituksen soveltaminen muutetussa muodossa johtaa yhden tai useamman asianomaisen alueen tukikelpoisuusluokka-aseman muuttumiseen, kuuluvat muuttuneen NUTS-tason alueen mukaiseen luokkaan.

Jakomenetelmä

Jakomenetelmä vähemmän kehittyneille alueille

33. Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävien määrärahojen tason perusteena käytetään objektiivista menetelmää, ja se lasketaan seuraavasti:

Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:

i) määritetään absoluuttinen (euromääräinen) summa, joka saadaan kertomalla asianomaisen alueen väestömäärä alueen asukaskohtaisen, ostovoimapariteetteina mitatun BKT:n ja EU-27:n keskimääräisen asukaskohtaisen, ostovoimapariteetteina mitatun BKT:n erotuksella,

ii) sovelletaan edellä mainittuun absoluuttiseen määrään tiettyä prosenttiosuutta kyseisen alueen kokonaismäärärahojen määrittämiseksi; prosenttiosuus suhteutetaan kuvastamaan jäsenvaltion, jossa tukikelpoinen alue sijaitsee, suhteellista vaurautta ostovoimapariteetteina mitattuna EU-27:n keskiarvoon verrattuna seuraavasti:

    jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on alle 82 prosenttia EU:n keskiarvosta: 3,15 %

    jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on
    82–99 prosenttia EU:n keskiarvosta:
    2,70 %

    jäsenvaltioissa sijaitseville alueille, joissa asukaskohtainen BKTL on yli 99 prosenttia EU:n keskiarvosta: 1,65 %;

iii) Edellä olevan ii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista työtöntä kohden vuosittain myönnettävä 1 300 euron määrä, jota sovelletaan kyseisen alueen työttömien siihen lukumäärään, joka ylittää lukumäärän, joka saataisiin soveltamalla EU:n kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta.

iv) Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei sovelleta.

34. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja.

Jakomenetelmä siirtymäalueille

35. Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävien määrärahojen tason perusteena käytetään objektiivista menetelmää, ja se lasketaan seuraavasti:

Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:

i) Määritetään teoreettisen tuki-intensiteetin vähimmäis- ja enimmäistaso kullekin tukikelpoiselle siirtymäalueelle. Tuen vähimmäistaso määritetään sen keskimääräisen asukaskohtaisen tuki-intensiteetin perusteella jäsenvaltiota kohden ennen alueellisen turvaverkon perusteella maksettavaa 60 prosentin määrää, joka myönnetään kyseisen jäsenvaltion kehittyneemmille alueille. Tuen enimmäistaso perustuu teoreettiseen alueeseen, jonka asukaskohtainen BKT on 75 prosenttia EU-27:n keskimääräisestä BKT:sta, ja se lasketaan soveltamalla edellä 33 kohdan i ja ii alakohdassa määriteltyä menetelmää. Tämän menetelmän tuloksena saadusta määrästä otetaan huomioon 40 prosenttia.

ii) Lasketaan alustavat aluekohtaiset määrärahat ottaen huomioon alueen asukaskohtainen BKT lineaarisesti interpoloimalla alueen suhteellinen vauraus verrattuna EU-27:n keskiarvoon.

iii) Edellä olevan ii kohdan mukaiseen määrään lisätään tarvittaessa jokaista työtöntä kohden vuosittain myönnettävä 1 100 euron määrä, jota sovelletaan kyseisen alueen työttömien siihen lukumäärään, joka ylittää lukumäärän, joka saataisiin soveltamalla EU:n kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta.

iv) Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei sovelleta.

36. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja.

Jakomenetelmä kehittyneemmille alueille

37. Alustavien määrärahojen teoreettinen kokonaismäärä saadaan kertomalla keskimääräinen vuosittainen asukaskohtainen 19,8 euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä.

38. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion osuus on sen tukikelpoisten alueiden osuuksista muodostuva yhteismäärä; tukikelpoisten alueiden osuudet määräytyvät seuraavin perustein ja seuraavassa esitetyllä tavalla painotettuina:

- alueen kokonaisväestömäärä (painokerroin 25 prosenttia),

- NUTS 2 -tason alueiden työttömien lukumäärä työttömyysasteen ylittäessä kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräisen työttömyysasteen (painokerroin 20 prosenttia),

- työllisyysasteen korotus, joka tarvitaan alueelliselle työllisyysasteelle (20–64-vuotiaiden osalta) asetetun Eurooppa 2020 -strategian 75 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi (painokerroin 20 prosenttia),

- 30–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuteen tarvittava lisämäärä, jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 40 prosentin tavoite (painokerroin 12,5 prosenttia),

- opintonsa keskeyttäneiden määrään edellytettävä vähennys (18–24-vuotiaiden osalta), jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 10 prosentin tavoite (painokerroin 12,5 prosenttia),

- alueen toteutuneen BKT:n (ostovoimastandardina) ja sen teoreettisen alueellisen BKT:n välinen ero, joka alueella olisi, jos sen asukaskohtainen BKT olisi sama kuin kaikkein vauraimmalla NUTS 2 -tason alueella (painokerroin 7,5 prosenttia),

- niiden NUTS 3 -tason alueiden väestö, joilla asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti (painokerroin 2,5 prosenttia).

Kaupunkialueita koskevia erillismaksuja ei sovelleta.

Koheesiorahaston jakomenetelmä

39. Määrärahojen teoreettinen kokonaismäärä saadaan kertomalla keskimääräinen asukaskohtainen 48 euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä. Kunkin tukeen oikeutetun jäsenvaltion a priori -määrärahaosuus kyseisestä teoreettisesta kokonaismäärärahasta vastaa prosenttiosuutta, joka on saatu käyttämällä laskentaperusteena väestömäärää, pinta-alaa ja kansallista vaurautta seuraavasti:

i) Lasketaan asianomaisen jäsenvaltion väestömäärän ja pinta-alan osuuksien aritmeettinen keskiarvo kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden kokonaisväestöstä ja -pinta-alasta. Jos jäsenvaltion osuus kokonaisväestöstä on kuitenkin vähintään viisi kertaa suurempi kuin sen osuus kokonaispinta-alasta, mikä merkitsee erittäin korkeaa asukastiheyttä, käytetään tässä vaiheessa vain osuutta kokonaisväestöstä.

ii) Mukautetaan näin saatuja prosenttiosuuksia kertoimella, joka edustaa yhtä kolmasosaa siitä prosenttiosuudesta, jolla kyseisen jäsenvaltion asukaskohtainen BKTL (OVS:na) ylittää tai alittaa ajanjaksona 2008–2010 kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden keskimääräisen asukaskohtaisen BKTL:n (keskiarvo ilmaistu 100 prosenttina).

40. Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden liikenteen ja ympäristön infrastruktuureihin liittyvien huomattavien tarpeiden huomioon ottamiseksi niiden osuus koheesiorahastosta on yksi kolmasosa kaudella keskimäärin saaduista lopullisista kokonaismäärärahoista (rakennerahastot ja koheesiorahasto) ylärajan asettamisen jälkeen.

41. Koheesiorahastorahoitukseen kaudella 2007–2013 täysin oikeutetut jäsenvaltiot, joiden nimellinen bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden kuitenkin on yli 90 prosenttia EU-27:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta, saavat koheesiorahastosta erityistä siirtymäkauden tukea. Tämä siirtymäkauden tuki on 48 euroa henkeä kohden vuonna 2014, ja se poistuu vähitellen vuoteen 2020 mennessä.

42. Tämän menetelmän soveltamisen tuloksena saatavalle määrälle asetetaan yläraja.

Euroopan alueelliseen yhteistyöhön suunnattujen varojen jakomenetelmä

43. Jäsenvaltioittain tapahtuva varojen jako rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä varten määritellään raja-alueiden väestömäärän osuuden ja kunkin jäsenvaltion kokonaisväestömäärän osuuden painotetun summan perusteella. Painoarvo määräytyy rajat ylittävän ja valtioiden välisen osion osuuksien mukaan. Rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osuudet ovat 77,9 ja 22,1 prosenttia.

Kaikkein syrjäisimpiin, harvaan asuttuihin alueisiin ja saariin sovellettava jakomenetelmä

44. Kaikkein syrjäisimmät alueet ja pohjoiset harvaan asutut NUTS 2 -tason alueet saavat erityistä lisämäärärahaa tuki-intensiteetin ollessa 30 euroa asukasta kohti vuodessa. Se jaetaan alue- ja jäsenvaltiokohtaisesti suhteessa näiden alueiden kokonaisväestömäärään. Saarialueiden erityistilanne on myös otettava huomioon.

Ylärajan asettaminen

45. Jotta koheesiorahoitus saataisiin asianmukaisesti kohdistettua vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille ja jotta voitaisiin pienentää eroja keskimääräisessä asukaskohtaisessa tuki-intensiteetissä, kullekin jäsenvaltiolle siirrettävien varojen enimmäismääräksi vahvistetaan 2,35 prosenttia BKT:sta. Yläraja asetetaan vuosittain, ja siinä yhteydessä vähennetään tarvittaessa suhteellisesti kaikkia siirtoja asianomaiseen jäsenvaltioon (lukuun ottamatta kehittyneempien alueiden ja Euroopan alueellisen yhteistyön osalta), jotta päästäisiin siirrettävien varojen enimmäismäärään. Niille jäsenvaltioille, jotka liittyivät unioniin ennen vuotta 2013 ja joiden keskimääräinen BKT:n reaalikasvu vuosina 2008–2010 oli pienempi kuin -1 prosenttia, siirrettävien varojen enimmäismäärää lisätään 10 prosentilla, jolloin yläraja on 2,59 prosenttia.

46. Ottaen huomioon nykyiset taloudelliset olosuhteet ylärajaa koskevat säännöt eivät voi johtaa siihen, että kansalliset määrärahat olisivat yli 110 prosenttia niiden reaalisesta tasosta kaudella 2007–2013.

Turvaverkot

47. Kaikkien niiden alueiden osalta, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n keskiarvosta mutta yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisen tuen vähimmäismäärä vuosina 2014–2020 vastaa kunakin vuonna 60:tä prosenttia komission niille lähentymistavoitteen mukaisesti vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä laskemasta aiemmasta keskimääräisestä ohjeellisesta vuotuisesta määrästä.

48. Jäsenvaltiolle suunnatun tuen alin kokonaismäärä (koheesiorahasto ja rakennerahastot) vastaa 55:tä prosenttia sen vuosien 2007–2013 kokonaismäärärahoista. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi tarvittavia mukautuksia sovelletaan suhteellisesti koheesiorahastosta ja rakennerahastoista myönnettäviin määrärahoihin lukuun ottamatta "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen määrärahoja.

49. Mikään siirtymäalue ei saa vähemmän kuin se olisi saanut, jos se olisi ollut kehittyneempi alue. Tämän vähimmäismäärän tason määrittämiseksi kehittyneempiä alueita koskevaa jakomenetelmää sovelletaan kaikkiin niihin alueisiin, joiden asukaskohtainen BKT on vähintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta.

Muut erityismäärärahat

50. Euroalueen talouskriisi on vaikuttanut joihinkin jäsenvaltioihin erityisen voimakkaasti, mikä on vaikuttanut suoraan niiden vaurauden tasoon. Tämän tilanteen korjaamiseksi sekä kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi näissä jäsenvaltioissa rakennerahastoista myönnetään seuraavat lisämäärärahat: Kreikan kehittyneemmille alueille 1,375 miljardia euroa, Portugalille 1,0 miljardia euroa seuraavasti: kehittyneemmille alueille 450 miljoonaa euroa, josta 150 miljoonaa euroa Madeiralle, siirtymäalueelle 75 miljoonaa euroa ja vähemmän kehittyneille alueille 475 miljoonaa euroa, Irlannin raja-, keski- ja länsialueille 100 miljoonaa euroa, Espanjalle 1,824 miljardia euroa, josta 500 miljoonaa euroa Extremaduralle, sekä Italian vähemmän kehittyneille alueille 1,5 miljardia euroa, josta 500 miljoonaa euroa haja-asutusalueille.

51. Saarijäsenvaltioiden haastavan tilanteen ja Euroopan unionin eräiden osien syrjäisyyden huomioon ottamiseksi Malta saa 200 miljoonan euron ja Kypros 150 miljoonan euron lisämäärärahan 48 kohdan soveltamisen jälkeen "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin"
-tavoitteen mukaisesti.
Lisämääräraha jakautuu siten, että yksi kolmasosa osoitetaan koheesiorahastoon ja kaksi kolmasosaa rakennerahastoihin. Ceutalle ja Melillalle myönnetään 50 miljoonan euron lisämääräraha rakennerahastoista. Syrjäisimmistä alueista Mayottelle myönnetään yhteensä 200 miljoonaa euroa rakennerahastoista.

52. Jotta helpotetaan eräiden alueiden sopeutumista joko niiden asemassa tapahtuneisiin muutoksiin tai niiden talouden äskettäisen kehityksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin, myönnetään seuraavat lisämäärärahat: Belgialle (133 miljoonaa euroa, josta 66,5 miljoonaa euroa Limburgille ja 66,5 miljoonaa euroa Vallonialle) ja Saksalle (710 miljoonaa euroa, josta 510 miljoonaa euroa entisille lähentymisalueille ja 200 miljoonaa euroa Leipzigille). Edellä olevasta 45 kohdasta riippumatta Unkarin vähemmän kehittyneille alueille myönnetään 1,560 miljardin euron lisämääräraha, Tšekin tasavallan vähemmän kehittyneille alueille myönnetään 900 miljoonan euron lisämääräraha (josta 300 miljoonaa euroa siirretään Tšekin tasavallan maaseudun kehittämismäärärahoista) ja Slovenian vähemmän kehittyneille alueille myönnetään 75 miljoonan euron lisämääräraha rakennerahastoista.

53. PEACE-ohjelmaan myönnetään 150 miljoonan euron kokonaismäärä.

Uudelleentarkastelulauseke

54. Kreikan ja muiden kriisistä kärsivien maiden erityisen vaikean tilanteen huomioimiseksi komissio tarkastelee uudelleen vuonna 2016 kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020 käyttäen 33–49 kohdassa kuvattua jakomenetelmää silloin saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella sekä vertailemalla vuosina 2014–2015 todennettua kumulatiivista kansallista BKT:ta ja vuonna 2012 arvioitua kumulatiivista kansallista BKT:ta. Komissio mukauttaa kyseisiä kokonaismäärärahoja, jos kumulatiivinen ero on yli
+/- 5 prosenttia.
Mukautusten kokonaisnettovaikutus ei saa olla yli 4 miljardia euroa. Vaadittava mukautus jaetaan yhtäläisinä osuuksina vuosille 2017–2020, ja rahoituskehyksen vastaavaa enimmäismäärää mukautetaan vastaavasti.

Yhteisrahoitusosuudet

55. "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa yhteisrahoitusosuus on kunkin toimintalinjan tasolla enintään

        • a) 85 prosenttia koheesiorahaston osalta,

          b) 85 prosenttia niille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2009 oli alle 85 prosenttia
          EU-27:n vastaavan ajanjakson keskiarvosta, sekä syrjäisimmille alueille,

          c) 80 prosenttia sellaisille muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, jotka voivat saada siirtymäkauden tukea koheesiorahastosta 1. tammikuuta 2014,

          d) 80 prosenttia muille kuin b ja c alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille sekä kaikille alueille, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n BKT:n keskiarvosta, sekä asetuksen 1083/2006 8 artiklan 1 kohdassa määritellyille alueille, jotka saavat siirtymäkauden tukea vuosina 2007–2013,

          e) 60 prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille siirtymäalueille,

          f) 50 prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille kehittyneemmille alueille.

"Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa yhteisrahoitusosuus on kunkin toimintalinjan tasolla enintään 85 prosenttia. Niiden ohjelmien osalta, joihin osallistuu ainakin yksi vähemmän kehittynyt alue, yhteisrahoitusosuutta voidaan "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen yhteydessä nostaa aina 85 prosenttiin.

Perussopimuksen 349 artiklassa mainituille syrjäisimmille alueille ja NUTS 2 -tason alueille, jotka täyttävät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot, myönnettävän lisärahoituksen yhteisrahoitusosuus on enintään 50 prosenttia.

56. Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsiville jäsenvaltioille suunnattujen maksujen korottaminen.

Yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa (10 prosenttiyksiköllä), jos jäsenvaltio saa SEUT 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea. Näin vähennetään jäsenvaltioiden talousarvioista tarvittavaa rahoitusta tilanteessa, jossa julkista taloutta pyritään vakauttamaan, ja pidetään samalla EU:n rahoituksen taso ennallaan. Tätä sääntöä sovelletaan näihin jäsenvaltioihin vuoteen 2016 saakka, jolloin sitä arvioidaan uudelleen 54 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä.

Alueellinen tuki

57. Alueelliset valtiontukisäännöt eivät saa vääristää kilpailua. Eurooppa-neuvosto kannustaa komissiota hyväksymään ripeästi alueellisia valtiontukia koskevat tarkistetut suuntaviivat, joiden laatimisen se on aloittanut. Siinä yhteydessä komissio varmistaa, että jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon lähentymisalueisiin rajoittuvien alueiden tilanteen.

Apu vähäosaisimmille

58. Vähäosaisimmille tarkoitetun avun tuki on 2 500 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020, ja se erotetaan ESR:n määrärahoista.

Nuorisotyöllisyysaloite

59. Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen korostanut, että nuorisotyöllisyyden edistämisen tulisi olla aivan ensisijainen asia. Se piti aiheesta erityisistunnon tammikuussa 2012 ja korosti sitä voimakkaasti kasvu- ja työllisyyssopimuksessa. Se odottaa neuvoston hyväksyvän pian nuorisotakuuta koskevan suosituksen. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota lähiviikkoina viimeistelemään harjoittelun laatupuitteet, perustamaan oppisopimusyhteenliittymän sekä esittämään uutta EURES-asetusta koskevia ehdotuksia. EU:n talousarviota olisi käytettävä näiden tavoitteiden tukemiseen. Eurooppa-neuvosto tunnustaa tiettyjen alueiden nuorten erityisen vaikean tilanteen, ja se on päättänyt luoda nuorisotyöllisyysaloitteen, jolla lisätään ja tehostetaan EU:n rakennerahastoista myönnettävää nykyiselläänkin huomattavaa tukea. Aloitetta voidaan toteuttaa kaikilla (NUTS 2 -tason) alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste ylittää 25 prosenttia. Sillä tuetaan komission joulukuussa 2012 ehdottamassa nuorten työllisyyspaketissa esitettyjä toimenpiteitä ja erityisesti nuorisotakuuta sen hyväksymisen jälkeen. Aloitteelle myönnetään tukea 6 miljardia euroa kaudella 2014–2020.

60. Tästä määrästä 3 miljardia euroa otetaan Euroopan sosiaalirahastosta tukikelpoisille NUTS 2
-tason alueille kohdistetuista investoinneista suhteutettuna näiden alueiden työttömien nuorten määrään ja 3 miljardia euroa alaotsakkeeseen 1 b kuuluvasta nuorisotyöttömyyttä koskevasta budjettikohdasta. Tukikelpoisuus ja työttömien nuorten määrä määritetään vuotta 2012 koskevien unionin lukujen perusteella. ESR:n kutakin tukikelpoisella alueella toteuttamaa tukitoimea kohti lisätään vastaava määrä asianomaisesta budjettikohdasta. Tähän vastaavaan määrään ei sovelleta 45 ja 46 kohdan mukaisia ylärajaa koskevia sääntöjä.

OTSAKE 2 – KESTÄVÄ KASVU: LUONNONVARAT

61. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena on tällä tavoin taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohden laskettuja tuloja, vakauttaa markkinat, varmistaa elintarviketarjonta ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat. Maatalouden yhteiskunnallinen rakenne sekä eri maatalousalueiden väliset rakenteelliset erot ja luonnonolojen erot olisi otettava huomioon.

62. Edellä esitetyn perusteella uudistuksilla on varmistettava 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto,
2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet ja 3) tasapainoinen aluekehitys.
Lisäksi YMP olisi perinpohjaisesti yhdennettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja erityisesti kestävän kasvun tavoitteeseen niin, että samalla noudatetaan täysimääräisesti tälle politiikalle perussopimuksessa määrättyjä tavoitteita.

63. Tämän otsakkeen, joka kattaa maatalouden, maaseudun kehittämisen, kalatalouden sekä ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusvälineen, maksusitoumusmäärärahat ovat enintään 373 179 miljoonaa euroa, josta 277 851 miljoonaa euroa osoitetaan markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin:

KESTÄVÄ KASVU: LUONNONVARAT

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

55 883

55 060

54 261

53 448

52 466

51 503

50 558

joista: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

41 585

40 989

40 421

39 837

39 079

38 335

37 605

Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu vuosina 2014–2020 edelleen kahden pilarin rakenteelle:

- Ensimmäisestä pilarista myönnetään suoraa tukea maataloustuottajille ja rahoitetaan markkinatoimenpiteitä. Suora tuki ja markkinatoimenpiteet rahoitetaan kokonaan ja yksinomaan EU:n talousarviosta, jotta voidaan varmistaa yhteisen politiikan soveltaminen koko yhtenäismarkkinoilla yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän avulla.

- YMP:n toisesta pilarista tuotetaan tiettyjä julkisia ympäristöhyödykkeitä, parannetaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinoelämää ja parannetaan elämänlaatua maaseudulla, myös alueilla, joilla on erityisongelmia. Jäsenvaltiot osallistuvat toisen pilarin toimenpiteiden rahoittamiseen 73 kohdan määräysten mukaisesti. Näin voidaan varmistaa taustalla olevien tavoitteiden toteutuminen ja tuetaan maaseudun kehittämispolitiikan vipuvaikutusta.

Ensimmäinen pilari

Suoran tuen jakamisen taso ja malli – jäsenvaltioiden välisen lähentymisen erittely

64. Otsakkeen 2 menojen kokonaistason mukauttamiseksi siten, että samalla noudatetaan suorien tukien asteittaisen käyttöönoton periaatteita liittymissopimusten mukaisesti, EU:n keskimääräisten suorien tukien määrää käypinä hintoina hehtaaria kohti vähennetään jakson kuluessa. Suora tuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken aiempaa oikeudenmukaisemmin, ottaen kuitenkin huomioon palkkatasoissa, ostovoimassa, maataloustoimialan tuotoksessa ja tuotantopanoskustannuksissa yhä esiintyvät erot, vähentämällä asteittain yhteyttä historiallisiin viitemääriin ja ottamalla huomioon yhteisen maatalouspolitiikan ja unionin talousarvion muodostama yleinen viitekehys. Erityisolosuhteet, kuten maatalousalueet, joilla on korkea lisäarvo, ja tapaukset, joissa lähentymisen vaikutukset ovat kohtuuttomia, olisi otettava huomioon YMP:n puitteissa jaettavassa kokonaistuessa.

Kaikki ne jäsenvaltiot, joilla suorien tukien määrä hehtaaria kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, kaventavat suorien tukiensa nykyisen tason ja EU:n keskiarvon 90 prosentin tason välistä eroa yhdellä kolmanneksella seuraavan jakson kuluessa. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi kuitenkin päästävä vähintään 196 euron tasolle käypinä hintoina hehtaaria kohti vuoteen 2020 mennessä. Tämän lähentymisen rahoittavat kaikki jäsenvaltiot, joilla suorien tukien määrä on EU:n keskiarvon yläpuolella suhteutetusti niiden etäisyyteen EU:n keskiarvosta. Tämä menettely pannaan täytäntöön progressiivisesti kuuden vuoden aikana varainhoitovuodesta 2015 varainhoitovuoteen 2020.

Suurtiloja koskeva tukikatto

65. Jäsenvaltiot ottavat vapaaehtoiselta pohjalta käyttöön suurtuensaajille asetettavan suorien tukien tukikaton.

Rahoituskuria koskeva menetelmä

66. Sen varmistamiseksi, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettävät määrät eivät ylitä monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuja vuotuisia enimmäismääriä, olisi säilytettävä asetuksen (EY) N:o 73/2009 11 artiklassa, jonka nojalla suorien tukien tasoa mukautetaan, kun ennusteet osoittavat otsakkeen 2 mukaisen vuotuisen enimmäismäärän ylittyvän jonakin varainhoitovuonna, tarkoitettu rahoituskurimekanismi, mutta ilman 300 miljoonan euron turvamarginaalia.

Suorien tukien viherryttäminen

67. Yhteisen maatalouspolitiikan yleistä ympäristötehokkuutta parannetaan viherryttämällä suoria tukia siten, että sovelletaan eräitä yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevia sääntöjä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltäviä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä, joita kaikkien viljelijöiden edellytetään noudattavan, välttäen samalla tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Jäsenvaltioiden on käytettävä 30 prosenttia vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä kyseisten käytäntöjen rahoittamiseen niin, että jäsenvaltioilla on selkeästi määritelty joustovara vaikutukseltaan vastaavien viherryttämistoimenpiteiden valinnassa. Vaatimus siitä, että jokaisella maatilalla on oltava ekologinen ala, pannaan täytäntöön sellaisin tavoin, jotka eivät edellytä kyseisen maan poistamista tuotannosta ja joilla vältetään viljelijöiden perusteettomat tulonmenetykset.

Pilareiden välinen joustavuus

68. Jäsenvaltiot voivat päättää asettaa saataville enintään 15 prosenttia suoria tukia koskevan asetuksen liitteessä II esitetyistä kalenterivuosien 2014–2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään käytettäväksi lisätukena maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä suoriin tukiin.

69. Jäsenvaltiot voivat päättää asettaa saataville suoria tukia koskevan asetuksen mukaisina suorina tukina enintään 15 prosenttia maaseuturahastosta vuosina 2015–2020 rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Jäsenvaltiot, joiden suorat tuet hehtaaria kohti ovat alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, voivat päättää asettaa saataville suorina tukina ylimääräiset 10 prosenttia maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä maaseudun kehittämisohjelmien mukaisiin tukitoimenpiteisiin.

Toinen pilari

Maaseudun kehittämistuen jakoperusteet

70. Maaseudun kehittämistuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken objektiivisten perusteiden ja aiempien tulosten perusteella, ottaen huomioon maaseudun kehittämistavoitteet ja yhteisen maatalouspolitiikan ja unionin talousarvion muodostama yleinen viitekehys.

71. Maaseudun kehittämistuen kokonaismääräksi asetetaan 84 936 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tuen jakaantumisen eri vuosille. Yksittäisille jäsenvaltioille osoitettavia määriä tarkistetaan niin, että niissä otetaan huomioon edellä 68 ja 69 kohdassa esitetyt säännökset.

72. Maaseudun kehittämiseen osoitettavan kokonaismäärän jakautuminen jäsenvaltioiden kesken perustuu objektiivisiin perusteisiin ja aiempiin tuloksiin.

Pienelle määrälle jäsenvaltioita, joiden maatalousalaan kohdistuu erityisiä rakenteellisia haasteita tai jotka ovat investoineet merkittävästi tehokkaaseen toteutukseen toisen pilarin menojen osalta, myönnetään seuraavat lisämäärärahat: Itävalta (700 miljoonaa euroa), Ranska (1 000 miljoonaa euroa), Irlanti (100 miljoonaa euroa), Italia (1 500 miljoonaa euroa), Luxemburg (20 miljoonaa euroa), Malta (32 miljoonaa euroa), Liettua (100 miljoonaa euroa), Latvia (67 miljoonaa euroa), Viro (50 miljoonaa euroa), Ruotsi (150 miljoonaa euroa), Portugali (500 miljoonaa euroa), Kypros (7 miljoonaa euroa), Espanja (500 miljoonaa euroa), Belgia (80 miljoonaa euroa), Slovenia (150 miljoonaa euroa) ja Suomi (600 miljoonaa euroa). Niiden jäsenvaltioiden lisämäärärahaan, jotka saavat rahoitustukea SEUT 136 ja 143 artiklan mukaisesti, sovelletaan 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta. Tätä sääntöä sovelletaan näihin jäsenvaltioihin vuoteen 2016 saakka, jolloin sitä arvioidaan uudelleen.

Maaseudun kehittämistuen yhteisrahoitusosuudet

73. Maaseudun kehittämisohjelmissa vahvistetaan kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Vähemmän kehittyneille alueille, siirtymäalueille sekä syrjäisimmille alueille ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille on tarvittaessa vahvistettava erillinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään:

        • - 75 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

          - 75 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta;

          - 63 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla kuin edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetuilla siirtymäalueilla;

          - 53 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla;

          - 75 prosenttia toimista, joilla edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista;

          - 100 prosenttia 68 kohdassa tarkoitetuista ensimmäisestä pilarista lisätukena toiseen pilariin siirretyistä maaseudun kehittämiseen ohjattavista määristä.

Maaseuturahaston rahoitusosuus on vähintään 20 prosenttia. Muiden erityistoimenpiteisiin osoitettavien maaseuturahaston rahoitusosuuksien enimmäismäärät vahvistetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annettavassa asetuksessa.

Yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa (10 prosenttiyksiköllä), jos jäsenvaltio saa SEUT 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea. Näin vähennetään jäsenvaltioiden talousarvioista tarvittavaa rahoitusta tilanteessa, jossa julkista taloutta pyritään vakauttamaan, ja pidetään samalla EU:n rahoituksen taso ennallaan. Tätä sääntöä sovelletaan näihin jäsenvaltioihin vuoteen 2016 saakka, jolloin sitä arvioidaan uudelleen 54 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä.

* *

*

74. Otsakkeesta 2 osoitettavasta rahoituksesta tuetaan myös yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja yhdennettyjä meripolitiikkoja, erityisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja YKP:n kansainväliselle ulottuvuudelle osoitettavien määrärahojen kautta, sekä ilmaston ja ympäristön aloilla toteutettavia toimia ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) kautta.

Uusi maatalousalan kriisivaraus

75. Uusi maatalousalan kriisivaraus, jonka tarkoituksena on antaa tukea maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttavissa merkittävissä kriiseissä, sisällytetään otsakkeeseen 2, ja sen määrä on 2 800 miljoonaa euroa. Varaus muodostetaan tekemällä kunkin vuoden alussa suoriin tukiin vähennys rahoituskurimekanismin avulla. Varauksen määrä sisällytetään suoraan vuotuiseen talousarvioon, ja jollei sitä käytetä kriisitoimenpiteisiin, se maksetaan takaisin suorina tukina.

SEURAAVIA RAHASTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET: EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO, EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO, KOHEESIORAHASTO, MAASEUTURAHASTO JA EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTO

Yhteinen strategiakehys

76. Rakenne- ja koheesiorahastot sijoitetaan yhteiseen strategiakehykseen yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa niiden tehokkuuden ja synergian maksimoimiseksi. Tämä merkitsee, että on määriteltävä joukko Eurooppa 2020 -strategian mukaisia temaattisia tavoitteita.

Makrotaloudellinen ehdollisuus

77. Muodostamalla tiiviimpi yhteys koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjauksen ja hallinnan välille varmistetaan, että terveellä talouspolitiikalla tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan rahoituksen vaikuttavuutta ja että yhteisen strategiakehyksen rahastot voidaan tarvittaessa uudelleensuunnata maan taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tästä syystä yhteisestä strategiakehyksestä annettavassa asetuksessa otetaan käyttöön asteittainen makrotaloudellinen ehdollisuus.

78. Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi tai yhteisen strategiakehyksen rahastojen kasvuvaikutusten maksimoimiseksi jäsenvaltioissa, jotka saavat EU:n rahoitustukea. Tällainen pyyntö voidaan esittää seuraavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tukemiseksi:

a) talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen nojalla annetut suositukset,

b) työllisyyttä koskevat suositukset,

c) 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti euroalueen jäsenvaltioihin kohdennetut erityistoimenpiteet,

d) liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaiset suositukset,

e) liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiset suositukset,

f) unionin keskipitkän ajan rahoitustuki jäsenvaltioiden maksutaseille,

g) Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista myönnettävä unionin tuki,

h) Euroopan vakausmekanismista myönnettävä rahoitustuki,

79. Jos komissio pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia eikä jäsenvaltio toteuta tehokkaita toimia komission pyynnön noudattamiseksi, maksut voidaan keskeyttää kokonaisuudessaan tai osittain.

80. Jos katsotaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut riittäviä seuraavien kohtien mukaisia toimia:

a) 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti euroalueen jäsenvaltioihin kohdennetut erityistoimenpiteet,

b) liiallisia alijäämiä koskeva menettely,

c) makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely,

d) jäsenvaltioiden maksutaseille keskipitkällä aikavälillä maksettavaa rahoitustukea saava ohjelma,

e) Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista myönnettävää tukea saava ohjelma,

f) Euroopan vakausmekanismista myönnettävä rahoitustuki,

sitoumukset ja maksut voidaan keskeyttää kokonaisuudessaan tai osittain.

81. Sitoumusten keskeyttämistä koskevan ehdotuksen antaa komissio, ja neuvoston katsotaan automaattisesti hyväksyneen sen, jollei neuvosto kuukauden kuluessa hylkää ehdotusta määräenemmistöllä. Maksujen keskeyttämistä koskevan päätöksen antaa neuvosto komission ehdotuksesta. Keskeytyspäätösten on oltava oikeasuhteisia ja vaikuttavia, ja niissä on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne ja noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä, erityisesti sen suhteen, mitkä ovat keskeytyksen vaikutukset kyseisen jäsenvaltion talouteen. Ensi sijalla on sitoumusten keskeyttäminen; maksut olisi keskeytettävä ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi tai kun sääntöjä ei ole noudatettu.

82. Sitoumusten keskeyttämiseen sovelletaan "kahden ylärajan" menetelmää.

a) Ylärajaksi asetetaan enintään 50 prosenttia yhteisen strategiakehyksen rahastojen varoista ensimmäisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä ja enintään 25 prosenttia ensimmäisen liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä. Keskeytyksen tason olisi oltava asteittainen ja noustava enimmillään 100 prosenttiin yhteisen strategiakehyksen rahastojen varoista liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä ja enimmillään 50 prosenttiin yhteisen strategiakehyksen rahastojen varoista liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä sen mukaan, kuinka vakavaa rikkominen on.

b) Ylärajaksi asetetaan enintään 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:sta ensimmäisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn rikkomisen yhteydessä yhteistä strategiakehystä koskevan asetuksen 21 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti ja enintään 0,25 prosenttia nimellisestä BKT:sta ensimmäisen liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn rikkomisen yhteydessä yhteistä strategiakehystä koskevan asetuksen 21 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jos laiminlyönti jatkuu, tämän BKT-rajan prosenttiosuutta olisi nostettava asteittain enimmillään 1 prosenttiin nimellisestä BKT:sta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn rikkomisen jatkuessa yhteistä strategiakehystä koskevan asetuksen 21 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja enimmillään 0,5 prosenttiin nimellisestä BKT:sta liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn rikkomisen jatkuessa yhteistä strategiakehystä koskevan asetuksen 21 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti sen mukaan, kuinka vakavaa rikkominen on.

83. Komissio lopettaa sitoumusten keskeytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vapauttamista koskevien sääntöjen soveltamista. Maksujen keskeytyksen lopettamista koskevan päätöksen antaa neuvosto komission ehdotuksesta. Varat asetetaan jälleen kyseisen jäsenvaltion saataville heti, kun jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

84. Edellä olevaa 78 kohdan a, b, d ja e alakohtaan ja 80 kohdan b ja c alakohtaan liittyvää 79 kohtaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan
(N:o 15) johdosta (ks. talouden ohjaustyöryhmän raportti EU:n talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistamisesta, 21. lokakuuta 2010).

Suoritusvaraus

85. Kaikkien jäsenvaltioiden on perustettava koheesiopolitiikan "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitetta sekä maaseuturahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa varten kansallinen suoritusvaraus, joka on 7 prosenttia niiden kokonaismäärärahoista, mikä helpottaa suuntautumista tuloksellisuuteen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Kansalliseen suoritusvaraukseen vuosittain myönnettyjen sitoumusten määriin ei sovelleta n+3-vapauttamissääntöä niin kauan kuin varausta ei ole myönnetty. Varaus myönnetään vuoden 2019 tulosten tarkastelun jälkeen.

Ennakkomaksujen määrät

86. Ohjelman alussa maksettavalla ennakkomaksulla varmistetaan, että jäsenvaltioilla on alusta alkaen käytettävissään varat, joilla ne tukevat tuensaajia ohjelman täytäntöönpanossa. Ennakkomaksujen määrien olisi sen vuoksi oltava seuraavat:

Ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti:

a) vuonna 2014: 1 prosentti tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, ja 1,5 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, silloin kun jäsenvaltio on saanut rahoitustukea vuodesta 2010 lähtien SEUT 122 ja 143 artiklan mukaisesti tai Euroopan rahoitusvakausvälineestä tai kun se saa 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea 31. joulukuuta 2013,

b) vuonna 2015: 1 prosentti tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, ja 1,5 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, silloin kun jäsenvaltio on saanut rahoitustukea vuodesta 2010 lähtien SEUT 122 ja 143 artiklan mukaisesti tai Euroopan rahoitusvakausvälineestä tai kun se saa 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea 31. joulukuuta 2014,

c) vuonna 2016: 1 prosentti tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi.

Jos toimenpideohjelma hyväksytään vuonna 2015 tai myöhemmin, aikaisemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

Muut säännökset

87. Kaikkiin ohjelmiin sovelletaan vapauttamismenettelyä, jonka periaatteena on, että ne sitoumukseen liittyvät määrät, joista ei ole suoritettu ennakkomaksuja tai joista ei ole esitetty maksupyyntöä kauden N+3 kuluessa, vapautetaan.

Romanian ja Slovakian osalta Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tarkastelemaan käytännön ratkaisuja vuosien 2007–2013 kansallisiin määrärahoihin kuuluvien varojen automaattisen vapauttamisen riskin pienentämiseksi, mukaan lukien asetuksen 1083/2006 muuttaminen.

Arviointi

88. Yleisten asioiden neuvosto käsittelee 3 kohdan pohjalta joka toinen vuosi yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen toteutumista ja tuloksellisuutta ja antaa panoksensa kevään Eurooppa-neuvoston kokonaisarviointiin, jossa tarkastellaan kaikkia EU:n politiikkoja ja välineitä siltä kannalta, miten ne edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista koko Euroopan unionin alueella.

89. Hankkeista, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa (75 miljoonaa euroa liikennealan hankkeiden kohdalla), komissio suorittaa laajemman ennakkoarvioinnin varmistaakseen, että hankkeet ovat kumppanuussopimuksen mukaisia, edistävät ohjelman tavoitetta ja ovat taloudellisesti terveitä.

90. Komission ja jäsenvaltioiden on sovittava kunnianhimoisista tavoitteista ohjelmakauden alussa. Tavoitteiden on oltava mitattavissa, ja niihin on sisällyttävä rahoitus- ja tuotosindikaattorit. Komissio tarkastelee säännöllisesti tavoitteiden toteutumisen edistymistä, ja se raportoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille 3 kohdan mukaisesti. Jos on näyttöä siitä, että sovituista tavoitteista jäädään merkittävästi jälkeen, komissio voi oikaista rahoitusta.

Kilpailuperiaatteen soveltaminen hankkeiden valinnassa

91. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankkeiden valinnassa käytetään menettelyjä ja perusteita, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia ja jotka ovat täysin unionin ja kansallisen oikeuden mukaisia, jotta vain parhaat hankkeet valitaan.

Arvonlisävero

92. Arvonlisäveroa varten ei voida myöntää rahoitusosuutta yhteisen strategiakehyksen rahastoista eikä niistä 10 000 miljoonasta eurosta, jotka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen. Alv-määrät ovat kuitenkin tukikelpoisia, jos ne kansallisen alv-lainsäädännön mukaan eivät ole palautettavissa.

OTSAKE 3 – TURVALLISUUS JA KANSALAISUUS

93. Tähän otsakkeeseen kuuluu erilaisia turvallisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä ohjelmia, joiden puitteissa unionin tasolla tehty yhteistyö tarjoaa lisäarvoa. Tähän kuuluu erityisesti turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyviä toimia, ulkorajoihin ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä aloitteita sekä oikeusalaan liittyviä toimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään saariyhteisöihin, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikehaasteita. Tämän otsakkeen alaan kuuluvilla toimilla tuetaan lisäksi pyrkimyksiä edistää kansalaisten osallistumista Euroopan unionissa, myös kulttuurin, kielellisen monimuotoisuuden ja luovien alojen kautta. Lisäksi se kattaa toimenpiteet kansanterveyden ja kuluttajansuojan parantamiseksi. Ohjelmien yksinkertaistamisella varmistetaan, että alan toimien tuleva täytäntöönpano on aiempaa tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Tähän otsakkeeseen kuuluvien sitoumusten enimmäismäärä on 15 686 miljoonaa euroa:

OTSAKE 3 – TURVALLISUUS JA KANSALAISUUS

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2 053

2 075

2 154

2 232

2 312

2 391

2 469

OTSAKE 4 – GLOBAALI EUROOPPA

94. Ulkopolitiikka on EU:lle merkittävä toimintakenttä, ja sen asemaa on vahvistettu uudessa Lissabonin sopimuksen mukaisessa toimielinrakenteessa. Monivuotisen rahoituskehyksen on tuettava EU:n halua kehittää rooliaan kansainvälisen yhteisön aktiivisena toimijana, jolla on alueellisia ja globaaleja tavoitteita ja vastuita. Sen rahoitusvälineillä vahvistetaan EU:n yhteistyötä kumppaneiden kanssa, tuetaan EU:n arvojen edistämistä EU:n ulkopuolella, muotoillaan EU:n politiikkoja, joiden tavoitteena on vastata keskeisiin globaaleihin haasteisiin, voimistetaan EU:n kehitysyhteistyön vaikutuksia, investoidaan pitkän aikavälin vaurauteen ja vakauteen EU:n naapurimaissa, tuetaan EU:n laajentumisprosessia, edistetään eurooppalaista solidaarisuutta luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien jälkeen, parannetaan kriisien ennaltaehkäisyä ja ratkaisemista sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Kumppanimaille annettava tuki mukautetaan tarvittaessa ja objektiivisten kriteerien perusteella niiden kehitystilanteeseen ja sitoutumiseen ja edistykseen, jota ne ovat saavuttaneet ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan suhteen. Jouston lisääminen otsakkeen 4 sisällä ja täytäntöönpanon tehostaminen tukevat tätä.

Tähän otsakkeeseen kuuluvien sitoumusten enimmäismäärä on 58 704 miljoonaa euroa:

OTSAKE 4 – GLOBAALI EUROOPPA

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

7 854

8 083

8 281

8 375

8 553

8 764

8 794

95. Yksi jäsenvaltioiden tärkeimmistä tavoitteista on noudattaa EU:n virallista pyrkimystä, jonka mukaan sitoudutaan kollektiivisesti antamaan 0,7 prosenttia BKTL:sta viralliseen kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä, mikä edistäisi merkittävästi vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Euroopan unionin olisikin osana tätä sitoumustaan pyrittävä varmistamaan vuosina 2014–2020, että vähintään 90 prosenttia sen ulkoisesta kokonaisavusta luetaan viralliseksi kehitysavuksi OECD:n kehitysapukomitean vahvistaman nykyisen määritelmän mukaisesti.

OTSAKE 5 – HALLINTO

96. Julkisen talouden vakauttaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä edellyttää erityistoimia kaikilta julkisilta hallinnoilta ja niiden henkilöstöltä tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja muuttuvaan taloustilanteeseen sopeutumiseksi. Tähän otsakkeeseen kuuluvissa menoissa on otettava huomioon toimielinten kyky selviytyä perussopimuksissa niille määrätyistä tehtävistä, EU:n lisääntyvät oikeudelliset velvoitteet ja EU:n seuraava laajentuminen. EU:n toimielinten on myös säilytettävä kykynsä houkutella palvelukseensa ja pitää palveluksessaan sellainen EU:n hallintohenkilöstö, joka on ammattitaidoltaan korkeatasoinen ja jonka osalta toteutuu maantieteellinen tasapaino.

97. Tähän otsakkeeseen kuuluvien sitoumusten enimmäismäärä on 61 629 miljoonaa euroa:

OTSAKE 5 – HALLINTO

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

8 218

8 385

8 589

8 807

9 007

9 206

9 417

98. Tämän enimmäismäärän huomioon ottaen toimielinten hallintomenojen enimmäismäärä, lukuun ottamatta eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja, on 49 798 miljoonaa euroa:

Hallintomenojen alaenimmäismäärä (lukuun ottamatta eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja)

(miljoonaa euroa, vuoden 2011 hintoina)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

6 649

6 791

6 955

7 110

7 278

7 425

7 590

99. Näihin enimmäismääriin sisältyvät seuraavien säästötoimien vaikutukset:

Henkilöstön vähentäminen 5 prosentilla kaikissa EU:n toimielimissä, elimissä, virastoissa ja niiden hallinnoissa vuosina 2013–2017. Tämä kompensoidaan pidentämällä henkilöstön työaikaa mukauttamatta palkkoja.

Muiden kuin henkilöstöön liittyvien menojen vähentäminen, henkilöstösääntöjen uudistaminen edelleen ja muiden sisäisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttaminen.

Osana henkilöstösääntöjen uudistusta koko henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden mukauttaminen palkkojen mukautusmenetelmän avulla keskeytetään kahdeksi vuodeksi.

Edellä mainittuihin säästötoimiin osallistuvat asiaa koskevan jakoperusteen mukaisin tasapuolisin osuuksin kaikki toimielimet ja muut elimet. Tämä saatetaan sitovaksi siten, että säästötoimet sisällytetään toimielinten väliseen sopimukseen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta. Kunkin toimielimen, elimen ja viraston odotetaan esittävän vuotuisessa talousarviomenettelyssä menoarvion, joka on edellä mainittujen linjauksien mukainen. Eläkekulujen kehitystä käsitellään niin ikään henkilöstösääntöjen uudistuksen yhteydessä. Osana henkilöstösääntöjen uudistusta uusi 6 prosentin yhteisvastuumaksu otetaan uudelleen käyttöön palkkojen mukautusmenetelmän uudistuksen yhteydessä. Näillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus eläkemenoihin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

100. Edellä mainitut enimmäismäärät luovat kehyksen yhteispäätösmenettelylle, jossa päätetään näiden ja muiden komission ehdottamien toimenpiteiden (kuten varhaiseläkkeelle lähtöä koskevat rajoitukset, eläkeiän nostaminen sekä vuotuisten mukautusten vahvistamista koskeva menetelmä) konkreettisesta täytäntöönpanosta.

HORISONTAALISET KYSYMYKSET – MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ULKOPUOLELLE ASETETTAVAT VÄLINEET JA JOUSTAVUUS

101. Avoimuuden ja talousarvion asianmukaisen kurinalaisuuden varmistamiseksi monivuotiseen rahoituskehykseen on sisällytettävä lähtökohtaisesti kaikki kohteet, joihin on kaavailtu EU:n rahoitusta. Joustoväline, solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja Euroopan kehitysrahasto asetetaan kuitenkin monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle niiden erityisluonteen vuoksi.

102. Unionilla on oltava valmius toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa, olivatpa ne sisäisiä tai ulkoisia. Samaan aikaan on otettava huomioon toisaalta joustavuuden tarve ja toisaalta periaate talousarvion kurinalaisuudesta ja EU:n menojen avoimuudesta, menojen sovittu enimmäismäärä mukaan luettuna. Näin ollen monivuotiseen rahoituskehykseen on sisäänrakennettu seuraava joustoväline: otsakkeeseen 2 luodaan uusi maatalousalan kriisivaraus maataloustuotantoa tai tuotteiden jakelua haittaavissa merkittävissä kriiseissä annettavaa tukea varten.

Joustovälineitä käytetään niiden luonteen mukaisesti vain tarvittaessa.

103. Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, jonka tarkoituksena on antaa taloudellista apua suurkatastrofien sattuessa, rahoitetaan edelleen monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella vuotuisen enimmäismäärän ollessa 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

104. Joustoväline, jonka tarkoituksena on rahoittaa tarkasti määriteltyjä ja ennakoimattomia menoja, rahoitetaan edelleen monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella vuotuisen enimmäismäärän ollessa 471 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

105. Hätäapuvaraus, jonka tarkoituksena on varmistaa valmius toimia nopeasti tapauksissa, joissa kolmannet maat tarvitsevat ennalta arvaamatonta erityistä apua (humanitaariset operaatiot, siviilikriisinhallinta ja pelastuspalvelu, muuttopaineet), rahoitetaan jatkossakin monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelta vuotuisen enimmäismäärän ollessa 280 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

106. Euroopan globalisaatiorahastoa rahoitetaan edelleen monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella vuotuisen enimmäismäärän ollessa 150 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

107. Vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Budjettivallan käyttäjät tekevät yhdessä päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei minään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on kompensoitava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. Tällä tavoin kompensoituja määriä ei saa ottaa käyttöön rahoituskehyksen yhteydessä. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei saa ylittää maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismääriä, jotka on vahvistettu kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten.

108. EU:n apu AKT-maille on historiallisista ja oikeudellisista syistä perinteisesti rahoitettu EU:n talousarvion ulkopuolelta. Nykytilanteessa, kun Cotonoun sopimuksen voimassaolo on päättymässä vuonna 2020, EKR jää vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle. Komissio aikoo ehdottaa EKR:n ottamista talousarvioon vuodesta 2021. EKR:oon käytettävissä oleva kokonaismäärä on 26 984 miljoonaa euroa. Yhdennentoista EKR:n jakoperuste on liitteessä 2.

109. SEUT 323 artiklan noudattamiseksi sovelletaan erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää velvoitteensa. Tämä tulee kuulumaan valtuutukseen, jonka pohjalta puheenjohtajavaltio 11 kohdan mukaisesti vie keskusteluja Euroopan parlamentin kanssa eteenpäin.

Euroopan investointipankin (EIP) osuuden tehostaminen ja lisääminen

110. EIP tukee kasvua jo huomattavasti muun muassa antamalla lainoja jäsenvaltioille, jotka eivät muuten voisi antaa tarvittavaa yhteisrahoitusta rakennerahastoille, tai panemalla täytäntöön yhteisiä rahoitusvälineitä. EIP:n osallistumista olisi tehostettava

a) hyödyntämällä EIP:n asiantuntemusta jo alkuvaiheessa EU:n ja EIP:n yhdessä rahoittamissa hankkeissa,

b) varmistamalla, että EIP:lle ilmoitetaan EU:n tukea saavista hankkeista,

c) ottamalla EIP mukaan tekemään ennakkoarviointeja laajoista hankkeista, myös Euroopan alueiden hankkeille annettavan yhteisen avun (JASPERS) välityksellä,

d) ottamalla EIP asianmukaisissa tapauksissa osalliseksi tekniseen tukeen liittyviin toimiin.

OSA II: TULOT

111. Omia varoja koskevissa järjestelyissä olisi noudatettava yleisiä yksinkertaisuus-, avoimuus- ja oikeudenmukaisuustavoitteita. Unionin talousarvioon vuotuisten maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,23 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Unionin talousarvioon otettujen maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään 1,29 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen välillä on säilytettävä kiinteä yhteys, jotta niiden yhteensopivuus varmistetaan.

112. Uusi Euroopan unionin omien varojen järjestelmä tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeiseltä jäsenvaltiolta on saatu ilmoitus sen hyväksymisestä. Kaikkia sen osia sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2014 alkaen.

Perinteiset omat varat

113. Perinteisten omien varojen kantoon tarkoitettu järjestelmä pysyy ennallaan.
Jäsenvaltiot kuitenkin pidättävät 1. tammikuuta 2014 alkaen itselleen kantokuluina 20 prosenttia kantamistaan määristä.

Alv-perusteiset omat varat

114. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa työstämään edelleen komission ehdotusta uusiksi alv-perusteisiksi omiksi varoiksi tarkoituksena muokata menettely mahdollisimman yksinkertaiseksi ja läpinäkyväksi, vahvistaa sen yhteyttä EU:n arvonlisäveropolitiikkaan ja tosiasiallisiin alv-tuloihin sekä varmistaa veronmaksajien tasapuolinen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa. Uusilla alv-perusteisilla omilla varoilla voitaisiin korvata nykyiset alv-perusteiset omat varat.

Finanssitransaktioveroon perustuvat omat varat

115. Neuvosto hyväksyi 22. tammikuuta 2013 neuvoston päätöksen luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön finanssitransaktioveron alalla. Osallistuvia jäsenvaltioita kehotetaan tarkastelemaan, voisiko siitä tulla perusta uudelle omien varojen lähteelle EU:n talousarvioon. Tämä ei vaikuttaisi osallistumattomiin jäsenvaltioihin eikä Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen laskemiseen.

BKTL-perusteiset omat varat

116. Menetelmä yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta jäsenvaltioiden olemassa oleviin omiin varoihin suorittamien BKTL-perusteisten maksuosuuksien määrittämiseksi pysyy ennallaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 115 ja 118 kohdan soveltamista.

Täytäntöönpanoasetus

117. SEUT 311 artiklan neljännen kohdan mukaisesti annetaan neuvoston asetus, jossa vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpiteet.

Korjaukset

118. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi sovelletun nykyisen korjausmekanismin soveltamista jatketaan.

Ainoastaan kauden 2014–2020 osalta:

alv-pohjaisten omien varojen verokanta on Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin osalta 0,15 prosenttia,

vuotuiseen BKTL-maksuosuuteen tehdään Tanskan osalta 130 miljoonan euron, Alankomaiden osalta 695 miljoonan euron ja Ruotsin osalta 185 miljoonan euron bruttovähennys. Itävallan vuotuiseen BKTL-maksuosuuteen tehdään bruttovähennys, joka on 30 miljoonaa euroa vuonna 2014, 20 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2016.

______________

LIITE I

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED
Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

LIITE II

Euroopan 11. kehitysrahaston jakoperuste

11. EKR:n jakoperuste

BE

3,25%

BG

0,22%

CZ

0,80%

DK

1,98%

DE

20,58%

EE

0,09%

IE

0,94%

EL

1,51%

ES

7,93%

FR

17,81%

IT

12,53%

CY

0,11%

LV

0,12%

LT

0,18%

LU

0,26%

HU

0,61%

MT

0,04%

NL

4,78%

AT

2,40%

PL

2,01%

PT

1,20%

RO

0,72%

SI

0,22%

SK

0,38%

FI

1,51%

SE

2,94%

UK

14,68%

HR

0,23%

1 :

Päätelmät muiden käsiteltyjen asioiden osalta ovat asiakirjassa 3/13.

2 :

Tämän vaikuttamatta seuraavien soveltamiseen: Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisasiakirjaan liitetty Ignalinan ydinvoimalaitoksesta Liettuassa tehty pöytäkirja N:o 4 ja Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktorista tehty pöytäkirja N:o 9
(EUVL L 236, 23.9.2003, s.
944) sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehty pöytäkirja.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website