Navigation path

Left navigation

Additional tools

D/10/2

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED
COMMISSION EUROPÉENNE

TEXTE FI

CONSEIL EUROPEEN – BRUXELLES
17 juin 2010
CONCLUSIONS DE LA PRÉSIDENCE

_________________

________________________

EU on käynyt maailmanlaajuista finanssikriisiä vastaan päättäväisen yksimielisenä ja tehnyt sen, mikä oli tarpeen talous- ja rahaliiton vakauden turvaamiseksi. Toukokuussa päästiin yhteisymmärrykseen erityisesti Kreikan tukipaketista sekä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista ja rahoitusvakausvälineestä, joka viimeisteltiin kesäkuussa. Olemme luoneet perustan paljon vahvemmalle talouden ohjaukselle ja hallinnalle. Olemme edelleen sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin talouksiemme saattamiseksi takaisin kestävän ja työpaikkoja luovan kasvun tielle.

Tätä varten me tänään:

  • hyväksymme Eurooppa 2020:n, joka on työllisyyden ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun uusi strategiamme. Se muodostaa yhtenäiset puitteet, joissa unioni voi ottaa käyttöön kaikki välineensä ja politiikkansa ja jäsenvaltiot ryhtyä tehostettuihin koordinoituihin toimiin. Se edistää rakenneuudistusten toteuttamista. Painopisteen on nyt oltava täytäntöönpanossa, ja me ohjaamme ja seuraamme tätä prosessia. Me keskustelemme edelleen tulevina kuukausina siitä, miten erityisiä politiikkoja voidaan ottaa käyttöön EU:n kasvupotentiaalin saamiseksi liikkeelle, aloittaen innovointi- ja energiapoliitikoista;

  • vahvistamme uudelleen yhteisen päätöksemme varmistaa julkisen talouden kestävyys muun muassa jouduttamalla julkisen talouden vakauttamista koskevia suunnitelmia, jos aihetta ilmenee;

  • vahvistamme sitoumuksemme varmistaa rahoitusvakaus ottamalla käsiteltäväksi finanssimarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan aukkokohdat sekä EU:n tasolla että G20-ryhmässä. Päätämme edistää nopeasti keskeisiä lainsäädäntötoimenpiteitä niin, että uudet valvontaelimet voivat alkaa toimia ensi vuoden alusta, ja määritämme kunnianhimoisen kannan, jota EU noudattaa Toronton huippukokouksessa;

  • olemme täysin yhtä mieltä siitä, että talouspolitiikkojemme koordinointia on pikaisesti vahvistettava. Sovimme ensimmäisistä suuntaviivoista vakaus- ja kasvusopimusta ja julkisen talouden valvontaa sekä laajempaa makrotalouden seurantaa varten. Odotamme kiinnostuneina lokakuussa annettavaa talouden ohjaustyöryhmän loppuraporttia.

I EUROOPAN UUSI TYÖLLISYYS- JA KASVUSTRATEGIA

Eurooppa 2020 -strategian viimeistely ja täytäntöönpano

  • Eurooppa-neuvosto on tänään viimeistellyt työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Euroopan unionin uuden strategian. Strategia auttaa Eurooppaa selviämään kriisistä entistä vahvempana sekä sisäisesti että kansainvälisellä tasolla lisäämällä kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvupotentiaalia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista lähentymistä. Uusi strategia vastaa haasteeseen, joka koskee politiikkojen uudelleen suuntaamista kriisinhallinnasta kasvua ja työllisyyttä edistäviin ja julkisen talouden kestävyyden varmistaviin keskipitkän ja pitkän aikavälin uudistuksiin muun muassa eläkejärjestelmien uudistuksen avulla.

  • Jäsenvaltiot ovat päättäneet varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja saavuttaa julkisen talouden tavoitteet viipymättä. Ne jatkavat julkisen talouden vakauttamista eriytettyyn tahtiin ottaen huomioon sekä julkisen talouden että muut riskit. Useat jäsenvaltiot ovat äskettäin tehostaneet julkisen talouden vakauttamista ja asettaneet sen etusijalle. Kaikki jäsenvaltiot ovat tarvittaessa valmiit toteuttamaan lisätoimia julkisen talouden vakauttamisen nopeuttamiseksi. Ensisijaisina olisi pidettävä kasvua suosivia julkisen talouden vakauttamisstrategioita, joissa keskitytään pääasiassa menojen hillitsemiseen. Kasvupotentiaalin lisääminen olisi nähtävä tärkeimpänä julkisen talouden sopeuttamista helpottavana tekijänä pitkällä aikavälillä.

  • Eurooppa-neuvosto vahvistaa viisi EU:n yleistavoitetta (liite I), jotka ovat jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet työllisyyden edistämisessä, innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen edellytysten parantamisessa, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa, koulutustason parantamisessa ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä erityisesti vähentämällä köyhyyttä. Se on yhtä mieltä koulutusta ja sosiaalista osallisuutta / köyhyyttä koskevista määrällisistä indikaattoreista, jotka neuvosto on hyväksynyt. Se antaa poliittisen vahvistuksensa talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhdennetyille suuntaviivoille, jotka hyväksytään virallisesti Euroopan parlamentin annettua lausuntonsa työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Suuntaviivat ovat edelleen perustana kaikille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi osoittaa jäsenvaltioille. Nämä suositukset ovat kokonaisuudessaan asiaankuuluvien perussopimuksen määräysten ja EU:n sääntöjen mukaisia, ja niissä ei muuteta jäsenvaltioiden toimivaltaa esimerkiksi koulutusalalla.

  • Jäsenvaltioiden on nyt toimittava näiden poliittisten prioriteettien panemiseksi täytäntöön kansallisesti. Niiden olisi tiiviissä vuoropuhelussa komission kanssa viimeisteltävä nopeasti kansalliset tavoitteensa omat lähtökohtansa ja kansalliset olosuhteensa huomioon ottaen ja kansallisten päätöksentekomenettelyjensä mukaisesti. Niiden olisi myös määritettävä tärkeimmät kasvun pullonkaulat ja esitettävä kansallisissa uudistusohjelmissa, miten ne aikovat ratkaista ne. Edistymistä yleistavoitteiden saavuttamisessa tarkastellaan säännöllisesti.

  • Strategiaa on tuettava kaikilla yhteisillä politiikoilla, mukaan lukien yhteisellä maatalouspolitiikalla ja koheesiopolitiikalla. Kestävä, tuottava ja kilpailukykyinen maataloussektori edistää uutta strategiaa merkittävästi ottamalla huomioon maaseudun kasvu- ja työllistämispotentiaalin varmistamalla samalla tasapuolisen kilpailun. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja kehittää infrastruktuuria uuden strategian onnistumisen edistämiseksi. Strategian ulkoista ulottuvuutta olisi hyödynnettävä täysimääräisesti käyttäen erityisesti kauppastrategiaa, jonka komissio esittää vuoden loppuun mennessä. Olisi pyrittävä käsittelemään pahimpia pullonkauloja, jotka haittaavat kasvua EU:n tasolla, mukaan lukien sisämarkkinoiden toimintaan ja infrastruktuuriin liittyvät pullonkaulat, sekä yhteisen energiapolitiikan ja uuden kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan tarvetta.

  • Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa asiaan joulukuussa 2010.

  • Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

  • Eurooppa-neuvosto odottaa kiinnostuneena muiden lippulaivahankkeiden esittämistä ennen vuoden loppua.

Talouden ohjauksen ja hallinnan tehostaminen

  • Kriisi on paljastanut selviä heikkouksia talouden ohjauksessa ja hallinnassa, erityisesti julkisen talouden valvonnan ja laajemman makrotalouden seurannan osalta. Talouspolitiikan koordinoinnin vahvistaminen on siksi ratkaisevan tärkeä ja kiireellinen ensisijainen tavoite.

  • Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen talouden ohjaustyöryhmän puheenjohtajan tilanneselvitykseen ja on yhtä mieltä ensimmäisistä linjauksista.

  • Nykyiset budjettipolitiikan kurinalaisuutta koskevat säännöt on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan. Niiden vahvistamisen osalta Eurooppa-neuvosto sopii seuraavista linjauksista:

  • vahvistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa osiota, mihin kuuluu seuraamusten liittäminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävään vakauttamisuraan; niitä tarkistetaan, jotta järjestelmästä tulisi johdonmukainen ja asteittainen, ja jäsenvaltioiden kesken varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden erityistilanne otetaan asianmukaisesti huomioon ja kunkin jäsenvaltion perussopimusten mukaisia velvoitteita kunnioitetaan täysin;

  • julkisen talouden valvonnassa velanhoitokyvyn ja yleisen kestävyyden tasoihin ja kehitykseen kiinnitetään paljon enemmän huomiota, kuten vakaus- ja kasvusopimuksessa alun perin edellytetään;

  • vuodesta 2011 alkaen "EU-vaiheen" yhteydessä komissiolle esitetään keväisin vakaus- ja lähentymisohjelmia tulevia vuosia varten, ottaen huomioon kansalliset budjettimenettelyt;

  • varmistetaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on kansalliset budjettisäännöt ja keskipitkän aikavälin talousarviokehykset, jotka ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia; komission ja neuvoston olisi arvioitava niiden vaikutuksia;

  • varmistetaan tilastotietojen laatu, mikä on keskeisen tärkeää terveen budjettipolitiikan ja julkisen talouden valvonnan kannalta; tilastolaitosten olisi oltava tietojen toimittamisessa täysin riippumattomia.

  • Makrotalouden seurannan osalta se sopii seuraavista linjauksista:

  • kehitetään tulostaulu, jotta kilpailukyvyn kehitystä ja epätasapainotekijöitä voidaan paremmin arvioida ja kestävyyden vastaiset tai vaaralliset suuntaukset voidaan havaita ajoissa;

  • kehitetään tehokas seurantakehys, joka ilmentää euroalueen jäsenvaltioiden erityistä tilannetta.

  • Eurooppa-neuvosto pyytää talouden ohjaustyöryhmää ja komissiota kehittämään näitä linjauksia nopeasti ja tekemään niistä toteutuskelpoiset. Se odottaa mielenkiinnolla ohjaustyöryhmän koko toimeksiannon kattavaa loppuraporttia vuoden 2010 lokakuussa pidettävään kokoukseensa.

Rahoituspalvelujen sääntely

  • Välttämättömät uudistukset Euroopan rahoitusjärjestelmän terveyden ja vakauden palauttamiseksi on saatettava päätökseen kiireellisesti. Pankkialan häiriönsietokyky ja avoimuus on varmistettava. Edistyminen lähikuukausina on ratkaisevan tärkeää. Eurooppa-neuvosto sopii siitä, että pankkivalvojien parhaillaan suorittamien stressitestien tulokset julkistetaan viimeistään heinäkuun loppupuolella. Komission 2. kesäkuuta 2010 antamassa tiedonannossa "Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi" esitetään kattava luettelo aloitteista, joiden toteuttaminen on aloitettava ja saatettava päätökseen ennen vuoden 2011 loppua. EU:n on osoitettava pyrkivänsä määrätietoisesti turvallisempaan, terveempään, avoimempaan ja vastuullisempaan rahoitusjärjestelmään.

  • Erityisesti Eurooppa-neuvosto

a) kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään nopeasti finanssivalvontaa koskevat lainsäädäntöehdotukset sen varmistamiseksi, että Euroopan järjestelmäriskikomitea ja kolme Euroopan valvontaviranomaista voivat aloittaa toiminnan vuoden 2011 alussa;

b) kehottaa sopimaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta säädösehdotuksesta ennen kesää ja käsittelemään ripeästi komission ehdotuksen luottoluokituslaitosten valvonnan parantamisesta EU:ssa;

c) odottaa mielenkiinnolla komissiolta tulossa olevia ehdotuksia johdannaismarkkinoista ja eritoten lyhyeksi myyntiä (kattamaton lyhyeksi myynti mukaan lukien) ja luottoriskinvaihtosopimuksia koskevista asianmukaisista toimenpiteistä.

  • Eurooppa-neuvosto on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön rahoituslaitoksilta perittävien maksujen ja verojen järjestelmiä vastuun oikeudenmukaisen jakamisen varmistamiseksi ja kannustimien luomiseksi järjestelmäriskin hallintaa varten1. Tällaisten maksujen ja verojen olisi oltava osa uskottavaa kriisinratkaisukehystä. Niiden pääpiirteiden kehittämistä on kiireellisesti jatkettava, ja tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja eri sääntelytoimien kumulatiivisiin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä olisi arvioitava huolella. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota edistämään tätä työtä ja raportoimaan siitä lokakuussa 2010.

II TORONTON G20-HUIPPUKOKOUS

  • Kriisiin liittyviä unionin vastatoimia on koordinoitava edelleen maailmanlaajuisesti niiden kansainvälisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Toimet, joita se toteuttaa kilpailukyvyn parantamiseksi, julkisen talouden vakauttamiseksi ja finanssialansa uudistamiseksi antavat sille mahdollisuuden esittää vahvoja kantoja vastaavien kansainvälisten toimien puolesta tulevassa G20-huippukokouksessa. EU:n olisi johdettava pyrkimyksiä määritellä maailmanlaajuinen lähestymistapa rahoituslaitoksilta perittäviä maksuja ja veroja koskevien järjestelmien käyttöönottoon, jotta voidaan säilyttää toimintaedellytykset koko maailmassa tasapuolisina, ja se puolustaa voimakkaasti tätä kantaa G20-kumppaneidensa kanssa. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava ja kehitettävä edelleen pääomasiirtojen kansainvälisen transaktiomaksun käyttöönottoa.

  • Toronton huippukokousta silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto vahvistaa neuvoston sopimat suuntaviivat, jotka on otettu huomioon Busanin ministerikokousta varten laadituissa päälinjoissa. Ottaen huomioon ne merkittävät riskit, joita aiheutuisi julkisen talouden kestävyydelle, jos poikkeukselliset finanssipoliittiset elvytystoimet puretaan liian myöhään, G20-maiden olisi sovittava koordinoidusta ja eriytetystä irtaantumisstrategiasta julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Kaikkien suurten talouksien on tehtävä osuutensa, jotta saavutetaan sovittu vahvan, kestävän ja tasapainoisen kasvun tavoite. G20-maiden on vahvistettava rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva sitoumuksensa ja edistyttävä ripeästi johdonmukaisella ja koordinoidulla tavalla kaikkien Pittsburghissa sovittujen toimien osalta vahvistaakseen rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä ja avoimuutta, myös parempilaatuisen lisäpääoman ja uuden maksuvalmiuspuskurin avulla. Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) olisi tarkistettava kiintiöitä osana laajempaa IMF:n hallintokysymysten pakettia, johon tulisi kuulua kaikki Pittsburghissa ja Istanbulissa sovitut tekijät ja joka olisi saatettava päätökseen marraskuuhun 2010 mennessä yhtenäisenä ja kattavana kokonaisuutena.

III VUOSITUHANNEN KEHITYSTAVOITTEET

  • Vuosituhannen kehitystavoitteita käsittelevä tuleva YK:n korkean tason täysistunto on ainutlaatuinen tilaisuus lujittaa yhteisiä pyrkimyksiämme sekä kumppanuuksiamme kehitysmaiden kanssa maailmanlaajuisen köyhyyden, nälän ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Neuvoston 14. kesäkuuta 2010 antamissa päätelmissä esitetään Euroopan unionin vahva kanta täysistuntoa varten.

  • Euroopan unioni tukee edelleen päättäväisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä. Tämä on mahdollista, jos kaikki kumppanit osoittavat lujaa poliittista sitoutumista, panevat täytäntöön tarvittavat poliittiset muutokset ja toteuttavat konkreettisia toimia. Euroopan unioni kehottaa korkean tason täysistuntoa sopimaan konkreettisista toimista, joilla pyritään lisäämään kehitysmaiden omavastuullisuutta, kohdentamaan ponnistuksia, parantamaan politiikkojen vaikutuksia, lisäämään kehitysrahoitusta ja sen ennustettavuutta, mukaan lukien innovatiiviset rahoituslähteet, ja käyttämään kehitysresursseja tehokkaammin. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoumuksensa saavuttaa vuoden 2005 kesäkuun päätelmissään esitetyt kehitysaputavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Eurooppa-neuvosto päättää palata tähän asiaan vuosittain neuvoston selvityksen pohjalta.

IV ILMASTONMUUTOS

  • Eurooppa-neuvosto panee merkille komission tiedonannon, jossa analysoidaan mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin 20 prosentilla ja arvioidaan hiilivuotoriskiä. Neuvoston 11. kesäkuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti komissio tekee lisää analyyseja, mukaan lukien kutakin jäsenvaltioita koskevat vaikutukset, ja neuvosto tarkastelee edelleen tiedonannossa esiin tuotuja kysymyksiä. Kuten talous- ja rahoitusasioiden neuvoston selvityksestä käy ilmi, EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistyneet nopeasti saatavaa rahoitusta koskevien vuoden 2010 sitoumustensa täytäntöönpanossa, ja ne aikovat raportoida edistymisestä koordinoidusti Cancúnin kokouksessa. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus palata ilmastonmuutokseen syksyllä ennen Cancúnin kokousta.

V MUUT ASIAT

  • Eurooppa-neuvosto ilmaisee arvostavansa mietintäryhmän työskentelyn tuloksia. Ryhmän raportti "Eurooppa 2030 -hanke – Haasteet ja mahdollisuudet" on hyödyllinen panos Euroopan unionin tulevaan työskentelyyn.

  • Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä edistymiseen Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanossa ja hyväksyy 3. ja 4. kesäkuuta 2010 kokoontuneen neuvoston päätelmät.

  • Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission lausuntoon Islannin EU-jäsenyyshakemuksesta ja suositukseen, jonka mukaan liittymisneuvottelut olisi aloitettava. Se on tarkastellut hakemusta kyseisen lausunnon sekä laajentumisesta saavutetusta uudesta yksimielisyydestä joulukuussa 2006 antamiensa päätelmien perusteella. Se toteaa, että Islanti täyttää Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamat poliittiset arviointiperusteet, ja päättää, että liittymisneuvottelut olisi aloitettava.

  • Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa hyväksymään yleisen neuvottelukehyksen. Se palauttaa mieleen neuvottelujen tähtäävän siihen, että Islanti hyväksyy EU:n säännöstön kokonaisuudessaan ja varmistaa sen täysimääräisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan sekä käsittelee olemassa olevia velvoitteita, kuten niitä, joita EFTAn valvontaviranomainen on määrittänyt ETA-sopimuksen nojalla, sekä muita komission lausunnossa esille tuotuja heikkouksia, myös rahoituspalvelujen alalla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Islannin sitoumukseen käsitellä näitä kysymyksiä ja ilmaisee luottavansa siihen, että Islanti jatkaa aktiivisesti ponnistelujaan kaikkien jäljellä olevien kysymysten ratkaisemiseksi. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että neuvottelut perustuvat Islannin omiin ansioihin ja että neuvottelutahdin määrää se, miten Islanti edistyy neuvottelukehyksessä asetettujen edellytysten täyttämisessä, muun muassa edellä mainittujen vaatimusten osalta.

  • Eurooppa-neuvosto onnittelee Viroa sen saavuttamasta lähentymisestä, joka perustuu terveeseen talous- ja finanssipolitiikkaan, ja panee tyytyväisenä merkille sen täyttävän kaikki perussopimuksessa vahvistetut lähentymisperusteet. Se suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, että Viro ottaisi euron käyttöön 1. tammikuuta 2011.

  • Eurooppa-neuvosto antaa julkilausuman Iranista (liite II).

  • Eurooppa-neuvosto vahvistaa aikaisemmin joulukuussa 2008 ja kesäkuussa 2009 antamansa päätelmät ja viittaa joulukuussa 2009 tekemäänsä päätökseen tarkastella siirtymätoimenpiteitä 18 paikan lisäämiseksi Euroopan parlamenttiin nykyisen vaalikauden 2009–2014 loppuun saakka. Se hyväksyy päätöksen (asiak. EUCO 11/10) kyseisten toimenpiteiden hyväksymiseksi tarvittavan menettelyn noudattamisesta.

________________________

LIITE I

EUROOPAN UUSI TYÖLLISYYS- JA KASVUSTRATEGIA

EU:N YLEISTAVOITTEET

– Pyritään nostamaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja matalan taitotason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla paremmin lailliset maahanmuuttajat.

– Parannetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä ja pyritään erityisesti nostamaan alan julkisten ja yksityisten investointien yhteenlaskettu osuus 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen; komissio kehittää T&K- ja innovointi-intensiteettiä mittaavan indikaattorin.

– Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja pyritään parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla.

EU on sitoutunut tekemään päätöksen siitä, että se vähentää päästöjään vuoteen 2020 mennessä 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tällä ehdollisella tarjouksella pyritään saamaan aikaan vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva maailmanlaajuinen ja kattava sopimus edellyttäen, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että kehitysmaat osallistuvat asianmukaisella tavalla vastuunsa ja valmiuksiensa mukaan.

– Parannetaan koulutustasoa erityisesti pyrkimällä laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin ja nostamalla korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin1.

– Edistetään sosiaalista osallisuutta erityisesti vähentämällä köyhyyttä ja pyritään saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä.2

________________________

LIITE II

JULKILAUSUMA IRANISTA

1. Eurooppa-neuvosto korostaa olevansa yhä enemmän huolissaan Iranin ydinohjelmasta ja on tyytyväinen YK:n turvallisuusneuvoston antamaan päätöslauselmaan 1929, jossa otetaan käyttöön Iraniin kohdistettavia uusia rajoittavia toimenpiteitä.

2. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Brasilian ja Turkin äskettäisiin pyrkimyksiin saavuttaa edistystä IAEA:n Iranille lokakuussa 2009 ehdottaman Teheranin tutkimusreaktoria koskevan sopimuksen osalta. Iranin kanssa tehtävä tyydyttävä sopimus Teheranin tutkimusreaktorista voisi toimia luottamusta lisäävänä toimena. Eurooppa-neuvosto korostaa kuitenkin, että sillä ei ratkaista Iranin ydinkysymyksen keskeistä ongelmaa. Eurooppa-neuvosto kehottaa Irania aloittamaan ydinohjelmaansa koskevat neuvottelut.

3. Eurooppa-neuvosto vahvistaa ydinsulkusopimuksen mukaiset Iranin oikeudet ja velvollisuudet. Eurooppa-neuvosto pahoittelee syvästi, että Iran ei ole käyttänyt niitä monia mahdollisuuksia, joita sille on tarjottu Iranin ydinohjelman luonnetta koskevien kansainvälisen yhteisön huolten poistamiseksi. Iranin päätös rikastaa uraania 20-prosenttiseksi vastoin YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmien mukaisia kansainvälisiä velvoitteitaan on lisännyt näitä huolia entisestään. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto panee merkille IAEA:n viimeisimmän raportin 31. päivältä toukokuuta 2010.

4. Näin ollen uudet rajoittavat toimenpiteet ovat tulleet väistämättömiksi. Eurooppa-neuvosto, joka palauttaa mieleen 11. joulukuuta 2009 antamansa julkilausuman ja ottaa huomioon ulkoasiainneuvostossa sen jälkeen tehdyn työn, pyytää ulkoasiainneuvostoa hyväksymään seuraavassa istunnossaan toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1929 olevat toimenpiteet, samoin kuin liitännäistoimenpiteitä, joilla tuettaisiin neuvotteluratkaisun löytämistä kaikkiin jäljellä oleviin ongelmiin, jotka koskevat Iranin ydin- ja ohjusohjelmiensa tukemiseksi kehittämiä arkaluonteisia teknologioita. Neuvotteluissa olisi keskityttävä kaupan eri aloihin, erityisesti kaksikäyttötuotteisiin ja ulkomaankaupan vakuutusten rajoittamiseen edelleen, finanssialaan, mukaan lukien uusien iranilaisten pankkien varojen jäädyttäminen sekä pankki- ja vakuutustoimintaa koskevat rajoitukset, Iranin kuljetusalaan, erityisesti Islamic Republic of Iran Shipping Linen (IRISL) sekä sen tytäryritysten ja lentorahdin osalta, kaasu- ja öljyteollisuuden avainaloihin kieltämällä uudet investoinnit, tekninen apu ja teknologioiden siirto, näihin aloihin ja varsinkin jalostukseen, nesteytykseen ja LNG‑teknologiaan liittyvät laitteet ja palvelut, sekä uusiin viisumikieltoihin ja varojen jäädyttämiseen, erityisesti Islamic Revolutionary Guard Corpsin (IRGC) osalta.

5. Eurooppa-neuvosto vahvistaa jälleen kerran Euroopan unionin sitoumuksen pyrkiä löytämään diplomaattinen ratkaisu Iranin ydinohjelmaa koskevaan kysymykseen. Eurooppa-neuvosto kehottaa Irania osoittamaan halukkuutta lisätä kansainvälisen yhteisön luottamusta ja vastaamaan neuvottelujen jatkamista koskevaan kutsuun, sekä vahvistaa Iranille kesäkuussa 2008 esitettyjen ehdotusten olevan edelleen voimassa.

6. Iranin ydinohjelmasta ja muista yhteistä huolta herättävistä kysymyksistä on käytävä vakavaa keskustelua. Eurooppa-neuvosto korostaa, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on valmis jatkamaan tätä koskevia neuvotteluja.

1 :

Tšekin tasavalta varaa itselleen oikeuden olla ottamatta käyttöön näitä toimia.

1 :

Eurooppa-neuvosto korostaa, että jäsenvaltioilla on toimivalta määritellä ja panna täytäntöön määrälliset tavoitteet koulutuksen alalla.

2 :

Tämä joukko ilmaistaan niiden henkilöiden lukumääränä, joilla on riskinä köyhyys ja syrjäytyminen kolmen indikaattorin perusteella (köyhyysriski, aineellinen puute, työtön kotitalous). Jäsenvaltiot saavat vapaasti asettaa kansallisia tavoitteita tarkoituksenmukaisimpien indikaattoreiden perusteella, omat kansalliset olosuhteensa ja painopisteensä huomioon ottaen.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website