Liikenne

Suuria haasteita EU:n liikennealalle

Matkustaminen ja tavarankuljetukset lisääntyvät jatkuvasti. EU:n politiikkojen tavoitteena on auttaa liikennejärjestelmiä vastaamaan suurin haasteisiin, joita ovat muun muassa

• tie- ja lentoliikenteen ruuhkautuminen, jonka takia EU menettää noin prosentin vuotuisesta BKT:staan. Sekä rahti- että matkustajaliikenteen ennustetaan vain lisääntyvän tulevaisuudessa
• öljyriippuvuus: Liikenteestä on tullut energiatehokkaampaa, mutta se on energiatarpeidensa suhteen edelleen 96-prosenttisesti öljystä riippuvainen. Öljy käy tulevina vuosikymmeninä niukemmaksi, ja sitä hankitaan yhä useammin epävakaista maailmankolkista. Vuonna 2050 öljyn hinnan ennustetaan olevan yli kaksinkertainen vuoden 2005 hintatasoon verrattuna
• kasvihuonekaasupäästöt: EU:n olisi vuoteen 2050 mennessä leikattava liikenteestä johtuvia päästöjä 60 prosenttia (ja kaikkia päästöjä 80–95 prosenttia) vuoden 1990 tasosta, kun tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen enintään kahteen celsiusasteeseen
• infrastruktuuri, jota on kehitetty epätasaisesti EU:n eri osissa. Esimerkiksi monien EU:n itäisten jäsenmaiden rautateiltä puuttuvat suurnopeusradat, ja perinteiset junaradat ovat usein huonossa kunnossa
• kilpailu: EU:n liikenneala kohtaa kasvavaa kilpailua nopeasti kehittyvillä liikenteen maailmanmarkkinoilla.

Liikennealan tilastoja:
Liikenneverkot kilpailukyvyn edistäjinä
Liikenne 2050

EU:n saavutukset

EU:n liikennepolitiikalla on viimeisten 20 vuoden aikana kehitetty liikennealaa monin tavoin:

• turvallisuus on parantunut niin ilmailussa, meriliikenteessä kuin maantieliikenteessäkin
• liikennealan työntekijöiden työajan sääntely on parantunut
• matkustajien ja yritysten valinnanvara on lisääntynyt
• saasteet ovat vähentyneet
• puhtaamman liikenteen teknologiaa on kehitetty.

20 vuotta liikenteen kehitystä (esite)

Kilpailun lisääntymisen vaikutukset EU:n liikennealalla

Maantieliikenne: Rekat voivat nyt liikennöidä myös rekisteröintimaansa ulkopuolella eikä niiden tarvitse tehdä kansainvälisen matkan paluuosuutta tyhjänä. Tällainen jousto edistää kilpailua, parantaa sekä rahti- että matkustajapalveluiden laatua ja vähentää kustannuksia ja saasteita, kun liikenne tehostuu. Yhteisillä teknisillä standardeilla on parannettu turvallisuutta.

Lentoliikenne: Lentämisestä on tullut helpompaa ja halvempaa, kun uudet lentoyhtiöt tarjoavat entistä enemmän reittejä ja palveluita Euroopan lukuisten lentoasemien välillä. EU:n toteuttama yhtenäinen eurooppalainen ilmatila tukee tämän suuntauksen jatkumista. Avoin taivas -sopimukset ovat avanneet kaikille EU:n lentoyhtiöille mahdollisuuden liikennöidä miltä tahansa EU:ssa sijaitsevalta lentoasemalta mille tahansa lentoasemalle muissa maissa. Tällaisia sopimuksia on tehty myös Yhdysvaltain, Länsi-Balkanin maiden, Marokon, Jordanian, Georgian ja Moldovan kanssa, ja lisäsopimuksia on neuvotteilla.

Rautatieliikenne: Kaikki rautatieliikenneluvan haltijat voivat nyt tarjota palveluitaan kaikkialla EU:ssa. Suurnopeusrautatieverkko on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja matkustajat pääsevät nyt paikasta toiseen nopeammin ja edullisemmin. Uusia ratayhteyksiä on suunnitteilla.

Rautatieliikenteen tulevaisuus Euroopassa (video)

Meriliikenne: 75 prosenttia EU:n kaupasta muiden maiden kanssa ja 40 prosenttia rahtiliikenteestä EU:n sisällä kulkee meriteitse. EU:n vesireiteillä matkustaa joka vuosi noin 400 miljoonaa ihmistä. Meriliikennemarkkinoiden avautumisen ansiosta laivayhtiöt voivat toimia vapaasti kaikissa EU-maissa.

Matkustajien oikeudet

Matkustajilla on EU:ssa suojanaan monenlaisia oikeuksia.

Lataa matkustajan oikeudet älypuhelimeesi

Turvallisuus

• Tiekuolemien määrä on onnistuttu puolittamaan EU:ssa vuosina 1992–2010 (70 000:sta 31 000:een). EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan tavoitteena on puolittaa kuolemien määrä edelleen vuoteen 2020 mennessä.
• EU on kieltänyt turvallisuudeltaan kyseenalaisten lentoyhtiöiden liikennöinnin EU:n lentoasemille.
• EU on tiukentanut meriturvallisuussääntöjä. Tämä tarkoittaa muun muassa alusten tarkastusten tiukentamista, seuraamuksia vakavasta laiminlyönnistä johtuvan saastuttamisen yhteydessä ja yksirunkoisten säiliöalusten käytöstä poistamisen nopeuttamista.
• EU asettaa turvallisuus- ja turvajärjestelyvaatimuksia ja myöntää rahoitusta ainoastaan sellaisiin uusiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka täyttävät asetetut vaatimukset.
• EU edistää liikenteen turvallisuusstandardeja kansainvälisesti tekemällä yhteistyötä esimerkiksi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa.

Älykäs ja kestävä liikenne

EU tukee alan tutkimusta ja uusien ympäristöystävällisten liikenneteknologioiden tehokasta käyttöä. Valmisteilla on uutta lainsäädäntöä, jolla asetetaan alhaisemmat rajat autojen hiilidioksidipäästöille, edistetään parempaa polttoainetehokkuutta ja lisätään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä.

Infrastruktuurin rahoittaminen

EU:n Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T-verkko) koskevan politiikan liikenteen infrastruktuuria koskevan osion tavoitteena on luoda multimodaalinen runkoverkko, joka yhdistää suurimmat kaupungit ja saattaa EU:n itä- ja länsiosat yhteen. EU:n infrastruktuuripolitiikalla tuetaan myös muita tavoitteita, kuten sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamista.

Liikenteen infrastruktuurin kehittämistä rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineellä , jonka budjetti vuosille 2014–2020 on noin 50 miljardia euroa. Sillä tuetaan tehokkaiden, kestävien ja yhteentoimivien Euroopan laajuisten verkkojen kehitystä liikenteen, energian sekä laajakaista- ja digitaalipalvelujen alalla.

Julkisen rahoituksen lisäksi liikenteen maksurakenteeseen tarvitaan uusi lähestymistapa, jonka avulla voidaan luoda oikeudenmukainen rahoitusympäristö ”saastuttaja/käyttäjä maksaa” - periaatteen mukaisesti.

Sivun alkuun

EU:n toimielimet ja muut elimet

• Euroopan komissio
  • Liikenne ja liikkuvuus
  • Meri- ja kalastusasiat
• Euroopan parlamentti
  • Liikenne- ja matkailuvaliokunta
• Euroopan unionin neuvosto
  • Liikenne, televiestintä ja energia
• Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
  • Liikenne, energia, perusrakenteet ja tietoyhteiskunta
• Alueiden komitea
  • Alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka (COTER)
• Euroopan investointipankki (EIP)
  • Euroopan laajuiset verkot (TEN)
• EU:n virastot
  • Euroopan meriturvallisuusvirasto
  • Euroopan lentoturvallisuusvirasto
  • Euroopan rautatievirasto
  • Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto (EACI)
  • Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen (EGSA)
  • Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto (TEN-T EA)

Rahoitusmahdollisuudet

• Avustukset
• Tarjouspyynnöt (julkiset hankinnat)

Julkaisut, uutispalvelut ja tilastot

• Julkaisut
• Uutispalvelut
• Tilastot

Lainsäädäntö

• Tiivistelmät EU:n liikennealan lainsäädännöstä
• Voimassa oleva liikennealan lainsäädäntö
• Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus – 90–100 artikla (yhteinen liikennepolitiikka)