Verotus

EU:n tehtävänä on valvoa, että kansallinen verolainsäädäntö ja verokantoja koskevat päätökset (esimerkiksi yritysten voittojen, yksityishenkilöiden ansiotulojen, säästöjen ja pääomatulojen verotus)

• ovat EU:n tavoitteiden (mm. työpaikkojen luominen) mukaisia
• eivät estä tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta EU:ssa
• eivät anna yhden maan yrityksille kohtuutonta etua muihin maihin sijoittautuneisiin kilpailijoihin nähden
• eivät ole syrjiviä muiden EU-maiden kuluttajia, työntekijöitä tai yrityksiä kohtaan.

Kaikki 27 EU-maata ovat sopineet tiettyjen verojen, kuten arvonlisäveron (alv) ja polttoaineen, tupakan ja alkoholijuomien vähimmäisverokannoista, jotta maiden rajat ylittävä kilpailu ei vääristyisi EU:ssa.

Kaikille verotusta koskeville EU:n päätöksille vaaditaan jäsenmaiden yksimielinen hyväksyntä.

EU ei myöskään puutu jäsenmaidensa verovarojen käyttöön, kunhan budjettitasapaino ja julkinen velka pysyvät kohtuullisissa rajoissa.

Jos jonkun maan menot kasvavat tuloja suuremmiksi ja se velkaantuu liikaa, voi myös muiden EU-maiden talouskasvu ja euroalueen vakaus vaarantua.

Tasapuolinen verokilpailu

EU kiinnittää erityistä huomiota yritysverotukseen, sillä yhdessä maassa myönnettävät verohelpotukset tai hyvin alhaiset verokannat voivat vääristää kilpailua ja houkutella epäreilulla tavalla kilpailijamaissa toimivia yrityksiä tai murentaa verokantaa muissa maissa. EU-maita sitovat säännöt, joissa kielletään tällaiset kohtuuttomat verohelpotukset.

Samoista syistä EU-maat ovat sopineet tiettyjen verojen, kuten alv:n ja polttoaineen, tupakan ja alkoholijuomien vähimmäisverokannoista, ja EU:n tasolla yhdessä laaditut ja sovitut säännöt velvoittavat jokaista maata.

Miksi EU puuttuu arvonlisäverotukseen?

Arvonlisävero vaikuttaa olennaisesti sisämarkkinoiden toimintaan ja EU:n laajuisen kilpailun tasapuolisuuteen.

EU on tämän vuoksi

• antanut yhteiset säännöt alv-järjestelmien soveltamisesta
• asettanut alv-kannoille vähimmäisrajat.

EU-mailla on kuitenkin huomattava liikkumavara kansallisten alv-kantojen määrittämisessä: EU ei ole asettanut enimmäisverokantoja. Vaikka yleissääntönä on, että kaikkeen tavaroiden ja palvelujen myyntiin olisi sovellettava samaa yleistä verokantaa, jokainen EU-maa voi myös soveltaa alennettua verokantaa tiettyihin tuotteisiin ja palveluihin. Eräille EU-maille on myös myönnetty tilapäisiä vapautuksia joistakin säännöistä.

Miksi polttoaineiden, alkoholin ja tupakan hinnat vaihtelevat

Polttoaineesta, alkoholista ja tupakasta kannettaviin valmisteveroihin sovelletaan tiettyjä yhteisiä sääntöjä, koska näiden tuotteiden verokantojen erot saattavat vääristää kilpailua EU:ssa. Syntyy helposti tilanne, jossa tuotteita hamstrataan edullisen verokannan maista niin paljon, että korkeamman verokannan maiden yritysten liiketoiminta kärsii. Liikkumavaraa on kuitenkin jonkin verran, jotta voidaan ottaa huomioon

• kulttuurierot – tämä on yksi syy siihen, miksi oluen ja viinin hinnoissa on niin suuria vaihteluja EU-maiden välillä
• taloudelliset erot – maat, joiden julkinen talous on kunnossa, eivät useinkaan kanna näistä tuotteista korkeita veroja.

Energiaverotuksen yhteiset säännöt

EU:ssa sovelletaan yhteisiä sääntöjä energiatuotteiden verotukseen. Näin EU voi yhtenäisellä tavalla käyttää verotusta energiatehokkuutta kannustavana keinona. Säännöissä on kuitenkin tässäkin tapauksessa joustavuutta, jotta eri maiden olosuhteet voidaan ottaa huomioon.

Henkilöverotus

Henkilöverotuksen säännöt ja veroaste ovat kunkin EU-maan päätettävissä, kuitenkin niin, että yksilön oikeudet eivät vaarannu esimerkiksi ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. EU-säännöillä pyritään varmistamaan, etteivät eläkeoikeuksien siirtoon ja eläkkeiden verotukseen liittyvät ongelmat estä EU-kansalaisia työskentelemästä muissa EU-maissa.

EU pyrkii myös osaltaan estämään veronkiertoa valtioiden rajojen yli. EU-mailta jää lakisääteisiä tuloja saamatta, jos niiden asukkaat eivät ilmoita ulkomailla olevista säästöistään saamiaan korkotuloja asuinmaansa veroviranomaisille.

EU-kansalaiset voivat sijoittaa säästönsä sinne, mistä he uskovat saavansa parhaan tuoton, mutta verojen maksua ei voi ulkomaille sijoittamalla välttää. Useimmat Euroopan maat ovat sopineet vaihtavansa tietoja ulkomailla asuvien henkilöiden säästöistä.

Poikkeuksena ovat muutamat Euroopan maat (mm. Itävalta ja Luxemburg), jotka soveltavat ulkomaisiin säästäjiin lähdeveroa ja siirtävät suuren osan näistä verotuloista säästäjän kotimaahan. Maksut suoritetaan erittelemättömänä kokonaissummana, joten yksittäisten henkilöiden yksityisyys säilyy, mutta verot kuitenkin maksetaan oikeaan maahan.

Veropetosten ja veronkierron torjunta

EU-maat menettävät jopa 1 000 miljardia euroa talousarviotuloja vuodessa veropetosten, veronkierron ja harmaan talouden vuoksi. Tämä määrä vastaa noin 20 prosenttia kaikista verotuloista. Vaikka petostentorjunta on kunkin EU-maan omalla vastuulla, tarvitaan kaikkien EU-maiden yhteistyötä, sillä järjestäytynyt petollinen toiminta ylittää usein maiden rajat. Vain yhdessä maassa toteutettavilla petostentorjuntatoimilla saattaisi myös olla kielteisiä vaikutuksia koko EU:n kannalta. EU laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään tehostamaan veropetosten ja veronkierron torjuntaa.

Finanssitransaktiovero

Finanssialan ongelmat olivat merkittävä syy talouskriisin puhkeamiseen, ja alalle on annettu viime vuosina runsaasti julkista tukea. Finanssitransaktioverolla pyritään varmistamaan, että finanssiala osallistuu oikeudenmukaisella ja merkittävällä panoksella kriisin kustannusten rahoittamiseen. Tällaisella verolla pystyttäisiin myös pienentämään eräitä epäoikeudenmukaisiksi miellettyjä verotukseen ja julkisiin varoihin liittyviä ongelmia. Yksitoista EU-maata kehittää parhaillaan yhteistä finanssitransaktioverojärjestelmää. Näin ne voisivat ottaa käyttöön laajapohjaisen veron, jonka tuottomahdollisuudet olisivat merkittävät huolimatta finanssitransaktioiden kansainvälisestä luonteesta.

Sivun alkuun

EU:n toimielimet ja muut elimet

• Euroopan komissio
  • Verotus
  • Verotuksen ja tulliliiton pääosaston online-tietokannat
• Euroopan parlamentti
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta
• Euroopan unionin neuvosto
  • Talous- ja rahoitusasiat
• Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
  • Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
• Alueiden komitea
  • Talous- ja sosiaalipolitiikka (ECOS)

Rahoitusmahdollisuudet

• Avustukset
• Tarjouspyynnöt (julkiset hankinnat)

Julkaisut, uutispalvelut ja tilastot

• Julkaisut
• Uutispalvelut
• Tilastot

Lainsäädäntö

• Tiivistelmät EU:n verolainsäädännöstä
• Voimassa oleva verolainsäädäntö
• Sopimus Euroopan unionin toiminnasta – 110–113 artikla (veroja ja maksuja koskevat määräykset)