Navigointipolku

Avaruus


Avaruustietoliikennejärjestelmiä ja muuta avaruusteknologiaa hyödynnetään mitä moninaisimmilla elämänaloilla: televiestinnässä, televisiolähetyksissä, sääennusteissa, maailmanlaajuisissa rahoitusjärjestelmissä jne.

EU:n avaruuspolitiikan keskeisinä tavoitteina on

  • kehittää Copernicus-maanseurantaohjelmaa ja Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointijärjestelmiä
  • osallistua avaruustutkimukseen
  • auttaa eurooppalaisia yrityksiä osallistumaan avaruusteollisuuden hankkeisiin.

Copernicus

Copernicus English muodostuu useista eri palveluista, joilla kerätään maapalloa koskevia tietoja maassa, merellä ja ilmassa sijaitsevilla tunnistimilla ja satelliiteilla. Sen avulla päättäjät, yritykset ja kansalaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa maapallon ja ilmaston muutoksista.

Taiteilijan näkemys Sentinel-2-satelliitista maapallon yläpuolella

Copernicus-ohjelman Sentinel-2-satelliitti kuvaa maanpintaa, ja sen avulla saadaan tarkkoja kuvia kasvi- ja maapeitteestä, vesistöistä ja rannikkoalueista.

Näin kerättyjä tietoja hyödynnetään muun muassa seuraavilla aloilla:

  • yhdyskuntasuunnittelu
  • kestävä kehitys
  • luonnonsuojelu
  • maa- ja metsätalous
  • terveydenhuolto
  • pelastushallinto
  • liikenne
  • matkailu.

Copernicus-ohjelmaa koordinoi Euroopan komissio. Satelliittitekniikasta vastaa Euroopan avaruusjärjestö (ESA) English, ja tunnistimia kehittävät Euroopan ympäristökeskus English ja yksittäiset EU-maat.

Galileo

Galileo English (en) on maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää kehittävä eurooppalainen ohjelma. Galileo halutaan säilyttää siviilihankkeena toisin kuin vastaavat hankkeet Yhdysvalloissa ja Venäjällä, joissa satelliittinavigointia kehitetään asevoimien alaisuudessa.

Maapallo ja sitä kiertäviä satelliitteja © ESA–J. Huart

Eurooppalaisen Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän avulla saadaan tarkkoja paikannustietoja siviilikäyttöön

Galileo-järjestelmä käsittää yhteensä 30 paikannussatelliittia. Ensimmäiset palvelut tulevat käyttöön vuonna 2014, ja koko järjestelmän on määrä olla toiminnassa vuosikymmenen loppupuolella. Koska Galileo on yhteentoimiva muiden GNSS-järjestelmien (mm. amerikkalaisen GPS-järjestelmän) kanssa ja siinä käytetään alan uusinta teknologiaa, se pystyy tuottamaan selvästi tarkempia paikannustietoja kuin nykyjärjestelmät.

Galileo-järjestelmällä on lukuisia käyttömahdollisuuksia English (en) esimerkiksi seuraavilla aloilla:

  • liikenteen ja kuljetusten ohjaus
  • pelastustehtävät
  • maatalous
  • väestönsuojelu
  • aikaleimat ja ajan synkronointi.

Galileo-hankkeeseen tehdyt EU-investoinnit tuottavat vastineeksi uusia markkinamahdollisuuksia ja työpaikkoja vastaanotin- ja sovellussektorilla.

Galileo-ohjelman toteutuskumppanit ovat

  • Euroopan avaruusjärjestö English, jonka vastuulla on suunnittelu, kehitys, hankinnat ja validointi – se osarahoitti Galileo-ohjelman määrittely- ja kehitysvaiheen sekä satelliittien validoinnin kiertoradalla
  • Euroopan komissio, joka vastaa käyttöönottovaiheen (täysi toimintavalmius) hallinnoinnista ja koko rahoituksesta
  • Euroopan GNSS-virasto English (GSA), joka vastaa järjestelmän toiminnasta sen valmistuttua.

EGNOS

Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS) English (en) on nykyisten satelliittinavigointi- ja satelliittipaikannusjärjestelmien (mm. GPS) laajennus, joka parantaa niiden tarkkuutta 10 metristä noin 2 metriin. Se ilmoittaa myös järjestelmävioista.

EGNOS oli ensimmäinen eurooppalainen satelliittinavigointihanke. Se on jo käytössä useilla lentokentillä Euroopassa. EGNOS mahdollistaa tarkkuuslähestymisen sivu- ja pystysuuntaopastusta käyttäen, vaikka sen hinta on vain murto-osa mittarilähestymisjärjestelmän hinnasta.

Avaruustutkimus

Euroopan komissio on esittänyt tiiviimpää yhteistyötä kansainvälisen avaruusaseman kanssa. Tavoitteena on perustaa kansainvälinen foorumi, jonka puitteissa voidaan määritellä kansainväliseen yhteistyöhön soveltuvat avaruustutkimuksen alat.

Tutkimushankkeet

EU rahoittaa erilaisia avaruustutkimushankkeita, joissa mm. kartoitetaan keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi (Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanon seuranta) ja turvallisuuden lisäämiseksi (rajatarkastus- ja kriisinhallintateknologia).

Avaruusalan yhteistyö

Avaruushankkeet vaativat niin mittavia resursseja, että ne ovat useimpien yksittäisten maiden ulottumattomissa. Kansallisten teknisten ja taloudellisten voimavarojen yhdistäminen on välttämätöntä. EU käy keskustelua alan strategisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen ja Venäjän, kanssa yhteistyön lisäämiseksi. Se tekee myös tiiviisti yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön English kanssa.

Sivun alkuun

Sivun alkuun


Videot


YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Aiheeseen liittyvää

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.