You are here:

Avaruus

Avaruustietoliikennejärjestelmiä ja muuta avaruusteknologiaa hyödynnetään mitä moninaisimmilla elämänaloilla: televiestinnässä, televisiolähetyksissä, sääennusteissa, maailmanlaajuisissa rahoitusjärjestelmissä jne.

Avaruushankkeet vaativat kuitenkin niin mittavia resursseja, että ne ovat useimpien yksittäisten maiden ulottumattomissa. Niinpä Euroopan maat ovat yhdistäneet tekniset ja taloudelliset voimavaransa ja tekevät avaruuspolitiikan alalla yhteistyötä Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestön Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) (hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu 20 Euroopan maata) johdolla.

Euroopan avaruuspolitiikassa on neljä keskeistä osa-aluetta:

  • Copernicus-maanseurantajärjestelmä
  • Galileo/EGNOS -satelliittinavigointiohjelmat
  • avaruustutkimus
  • avaruustiede

Copernicus – maanseuranta

Copernicus on tähän mennessä maailman kunnianhimoisin siviilikäyttöön tarkoitettu maanseurantaohjelma.

Se muodostuu useista eri palveluista, joilla kerätään maapalloa koskevia tietoja maassa, merellä ja ilmassa sijaitsevilla tunnistimilla ja satelliiteilla.

Copernicus-ohjelman avulla päättäjät, yritykset ja kansalaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa maapallon ja ilmaston muutoksista. Tämän tiedon avulla voidaan ennustaa tulevaa ilmaston kehitystä.

Näin kerättyjä tietoja hyödynnetään myös muun muassa seuraavilla aloilla:

  • yhdyskuntasuunnittelu
  • luonnonsuojelu
  • maa- ja metsätalous
  • terveys
  • kriisitilanteiden hallinta
  • liikenne
  • matkailu.

Copernicus-ohjelmaa koordinoi ja hallinnoi Euroopan komissio. Satelliittitekniikasta huolehtii Euroopan avaruusjärjestö Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) (ESA), ja tunnistimia kehittävät Euroopan ympäristökeskus ja yksittäiset EU-maat.

Ilmakehän, meriympäristön ja ilmastonmuutoksen seurantaan liittyvien Copernicus-palvelujen toimintaa tukee myös Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) .

Galileo – satelliittinavigointi

Galileo on EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä. Se on eurooppalainen versio amerikkalaisesta GPS-järjestelmästä ja venäläisestä Glonass-järjestelmästä.

Galileo on ensimmäinen siviilikäyttöön tarkoitettu satelliittinavigointijärjestelmä. Se on yhteentoimiva Yhdysvaltojen ja Venäjän järjestelmien kanssa, mutta toiminnallisesti riippumaton niistä.

Galileo kykenee reaaliaikaiseen paikannukseen jopa alle yhden metrin tarkkuudella, minkä vuoksi se on paljon GPS-järjestelmää tarkempi.

Järjestelmä on valmis vuoteen 2020 mennessä. Siihen kuuluu 30 satelliittia (joista kuusi on toimintavalmiita varasatelliitteja). Ensimmäiset Galileo-palvelut ovat saatavilla vuonna 2016.

Galileo-järjestelmällä on lukuisia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

  • liikenteen ja kuljetusten ohjaus
  • pelastustehtävät
  • maatalous
  • pelastuspalvelu ja väestönsuojelu
  • aikaleimat ja ajan synkronointi.

Galileo-hankkeeseen tehdyt EU-investoinnit tuottavat uusia markkinamahdollisuuksia ja työpaikkoja satelliittisignaalien vastaanottimien ja satelliittiperustaisten sovellusten alalla.

Galileo-ohjelman toteutuskumppanit ovat

  • Euroopan komissio, joka vastaa ohjelman hallinnoinnista ja koko rahoituksesta
  • Euroopan avaruusjärjestö Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) , jonka vastuulla on suunnittelu, kehitys, hankinnat ja validointi – se osarahoitti Galileo-ohjelman määrittely- ja kehitysvaiheen sekä satelliittien validoinnin kiertoradalla
  • Euroopan GNSS-virasto Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) (GSA), joka vastaa järjestelmän toiminnasta sen valmistuttua.

EGNOS – satelliitteihin perustuva lisäjärjestelmä

EGNOS on eurooppalainen satelliittiperustainen järjestelmä, joka parantaa GPS:n tarkkuutta kahden metrin tarkkuudelle (95 %) GPS:n tavanomaisesta 10 metrin tarkkuudesta. Se myös varoittaa käyttäjiä GPS:n signaaleihin liittyvistä ongelmista. Se on Galileo-ohjelman edeltäjä.

EGNOS korjaa kolmen satelliitin avulla GPS:n virheitä ja tarkentaa paikannustietoa.

Toisin kuin Galileo, EGNOS on yleiseurooppalainen (ei maailmanlaajuinen) ja riippuvainen GPS:stä.

Se on Euroopan komission, Euroopan avaruusjärjestön Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) ja Eurocontrolin Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) (Euroopan lentoturvallisuusjärjestön) yhteishanke.

Esimerkkejä EGNOS-sovelluksista:

  • ilmailu – reittien käytön tehostuminen paremman navigoinnin ansiosta
  • etsintä- ja pelastustoiminta – helikoptereiden laskeutumisen helpottuminen huonoissa olosuhteissa
  • liikenteenvalvonta – reagoinnin nopeutuminen onnettomuustilanteissa
  • rautatieliikenne – junien kulun tarkka seuranta
  • täsmäviljely – virtuaaliset aidat, lehmien hedelmällisyysmääritys

Avaruustutkimus

Avaruustutkimus vauhdittaa tieteen ja teknologian innovointia monilla eri aloilla, joihin kuuluvat kierrätys, terveys, bioteknologia, energiahuolto ja ympäristön seuranta.

Avaruusohjelmien kalleuden vuoksi kansainvälisellä yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys.

EU osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin keskusteluihin avaruustutkimusyhteistyöstä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.

EU osallistuu myös kansainvälisen avaruustutkimusfoorumin (ISEF) ministeritason kokouksiin, joissa käsitellään avaruustutkimuksen kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä.

Avaruustiede

EU pyrkii kehittämään kilpailukykyistä, itsenäistä ja maailmanlaajuista eurooppalaista avaruusteollisuutta.

Alan tieteen ja innovoinnin tukeminen on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voisi jatkossakin harjoittaa avaruustoimintaa varmalta pohjalta.

Tutkimushankkeita voidaan rahoittaa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) siihen kuuluvan ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” -osion Näytä edellisen linkin kieliversiot   English (en) (LEIT) työohjelman mukaisesti (13,5 miljardia euroa).

Kohdealat:

  • satelliittinavigoinnin sovellukset – Galileo
  • maanhavainnointi, kaukokartoitus
  • Euroopan avaruusresurssien suojelu
  • Euroopan avaruussektorin kilpailukyky: tiede ja teknologia
  • pk-yrityksille suunnattu väline (erityisapu pienille ja keskisuurille yrityksille).