Sisämarkkinat


EU:n sisämarkkinoilla (yhtenäismarkkinoilla) ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. Aiemmin kansalliset rajat ja esteet vaikeuttivat niiden liikkumista.

EU-kansalaiset voivat nyt asua ja matkustaa vapaasti EU:n alueella työn, opiskelun, ostosten teon tai eläkepäivien viettämisen merkeissä ja nauttia eri puolilta unionia tuotujen tuotteiden laajasta tarjonnasta.

Vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä

Sähkömies © Bilderbox

EU:ssa useimmat kotitaloudet voivat vapaasti valita sähköntoimittajansa.

EU-maiden välisen vapaan kaupan ja liikkuvuuden tieltä on sisämarkkinoiden luomiseksi poistettu satoja teknisiä, lainsäädännöllisiä ja byrokraattisia esteitä. Tämän myötä on vuosina 1992–2008 luotu 2,77 miljoonaa uutta työpaikkaa ja bruttokansantuote on kasvanut 2,1 %.

Kun kaupan esteitä on poistettu EU:n sisämarkkinoilla, yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Lisääntynyt kilpailu on merkinnyt kuluttajille alhaisempia hintoja ja suurempaa valinnanvaraa.

Puhelut maksavat Euroopassa nyt murto-osan siitä, mitä ne maksoivat kymmenen vuotta sitten, lentolippujen hinnat ovat laskeneet useilla reiteillä ja uusia reittejä on avattu. Monet kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita, miltä yhtiöltä ne ostavat sähkönsä ja kaasunsa.

EU on pyrkinyt samaan aikaan varmistamaan, että sisämarkkinoiden vapaudet eivät vaaranna liiketoiminnan rehellisyyttä, kuluttajansuojaa tai ympäristön kestävyyttä. Tässä työssä sitä ovat avustaneet EU-maiden kilpailu- ja sääntelyviranomaiset.

Laajentuneet liiketoimintamahdollisuudet

EU:n sisämarkkinoilla toimivien yritysten ulottuvilla on lähes 500 miljoonaa kuluttajaa. Tämä tarjoaa vakaan perustan myös maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle. Lisäksi EU:n valtavat sisämarkkinat houkuttelevat myös ulkomaisia sijoittajia.

Taloudellinen yhdentyminen muodostaa hyvän suojan talouden taantumia vastaan. Sisämarkkinoilla EU-maat voivat jatkaa keskinäistä kaupankäyntiään sen sijaan, että ne turvautuisivat protektionistisiin toimenpiteisiin, jotka entisestään pahentaisivat kriisiä.

Jäljellä olevat haasteet

Kirurgeja © Shutterstock

Ammattitaitoiset työntekijät voivat mennä töihin mihin tahansa EU-maahan.

Joillakin aloilla yhdentyminen vie kuitenkin aikaa, eikä kaikkia sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty:

  • kansallisten verojärjestelmien väliset erot hidastuttavat markkinoiden yhdentymistä ja tehokkuutta
  • palveluala on avautunut hitaammin kuin tavaramarkkinat, vaikka vuonna 2006 hyväksyttiinkin tärkeä säädös, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat tarjota kotimaastaan monia palveluja muihin maihin
  • markkinat ovat pitkälti edelleen kansalliset rahoituspalvelujen, energian ja liikenteen aloilla
  • sähköinen kaupankäynti EU-maiden välillä on käynnistynyt hitaammin kuin kansallisella tasolla, ja eri maiden soveltamissa säännöissä, normeissa ja käytännöissä on edelleen merkittäviä eroja
  • ammattipätevyyden tunnustamista koskevia sääntöjä on yksinkertaistettava, jotta pätevien työntekijöiden on helpompi hakeutua töihin toiseen EU-maahan.

Rahoituspalvelujen alalla EU pyrkii välttämään vuoden 2009 rahoituskriisin toistumisen entistä vahvemman ja turvallisemman rahoitusalan avulla. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa rahoituslaitosten valvonnan tiukentaminen, monimutkaisten rahoitustuotteiden sääntely ja pankkien pääomavaatimusten kiristäminen.

Ulkorajojen valvonta

Schengen-alue on sisärajaton alue. Siihen kuuluu nykyisin 26 maata: Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein sekä kaikki EU-maat lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia, Bulgariaa, Romaniaa, Kyprosta ja Kroatiaa.

Schengen-alueen maat eivät enää tee tarkastuksia keskinäisillä rajoillaan, mutta ne ovat tehostaneet valvontaa alueen ulkorajoilla.

Turvallisuuden varmistamiseksi rajattomalla alueella Schengen-maat ovat lisänneet poliisiyhteistyötä erityisesti mahdollistamalla maiden rajat ylittävän takaa-ajon ja tarkkailun. Schengenin tietojärjestelmässä kansalliset rajavalvonta-, tulli- ja poliisiviranomaiset voivat levittää ilmoituksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä tai varastetuista ajoneuvoista ja asiakirjoista.

Sivun alkuun

Sisämarkkinat

Julkaistu elokuussa 2013

Julkaisu kuuluu Valokeilassa Euroopan unionin politiikka -sarjaan


Sivun alkuun


Videot


Pidä yhteyttä

Twitter

  • Euroopan komissio – Sisämarkkinat ja palvelutEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.