Unionin ydin
EU:ssa useimmat kotitaloudet voivat vapaasti valita sähköntoimittajansa.
Sisämarkkinat ovat nykyisen Euroopan unionin ydin. Niiden toteuttaminen kesti kuitenkin seitsemän vuotta. Tarvittiin satoja säädöksiä poistamaan tekniikkaan, sääntelyyn ja byrokratiaan liittyvät esteet vapaan kaupan ja liikkuvuuden tieltä, ja ne hyväksyttiin lopulta vuonna 1993.
Komission mukaan sisämarkkinat ovat luoneet useita miljoonia uusia työpaikkoja vuodesta 1993 ja tuoneet yli 800 miljardin euron lisätulot. Puhelut maksavat Euroopassa nyt murto-osan siitä, mitä ne maksoivat kymmenen vuotta sitten, lentolippujen hinnat ovat laskeneet useilla reiteillä ja uusia reittejä on avattu. Kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita, miltä yhtiöltä ne ostavat sähköä ja kaasua.
Miten sisämarkkinat toimivat?
Kun kaupan esteet on poistettu ja kansalliset markkinat avattu, entistä useammat yritykset pystyvät kilpailemaan toistensa kanssa. Tämä merkitsee alhaisempia hintoja ja suurempaa valinnanvaraa kuluttajille. EU:n sisämarkkinoilla toimivien yritysten ulottuvilla on lähes 500 miljoonaa kuluttajaa.
Kriisistä selviäminen
Ammattitaitoiset työntekijät voivat mennä töihin mihin tahansa EU-maahan.
Sisämarkkinat muodostavat arvokkaan suojan nykyistä talouskriisiä vastaan. Ne estävät omaan napaan tuijottavan politiikan, jolla maat yrittävät sysätä ongelmat naapurimaille sen sijaan, että yrittäisivät ratkoa niitä itse. EU-maat ovat torjuneet kapeakatseisen protektionismin, joka olisi syventänyt kriisiä, ja sopineet sen sijaan yhteisestä elvytyssuunnitelmasta. Ne pyrkivät kannustamaan kysyntää julkisin investoinnein, parantamaan finanssialan sääntelyä ja luomaan kestäviä työpaikkoja.
Jäljellä olevat haasteet
Sisämarkkinoiden menestyksestä huolimatta emme saa ummistaa silmiämme niiden puutteilta. Esimerkiksi palveluala on avautunut hitaammin kuin tavaramarkkinat, vaikka vuonna 2006 hyväksyttiinkin tärkeä säädös, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat tarjota kotimaastaan monia palveluja muihin maihin.
Markkinoiden avautuminen on viivästynyt myös rahoituspalvelujen ja liikenteen aloilla, joilla markkinat ovat pitkälti edelleen kansalliset. Kansallisten verojärjestelmien väliset erot hidastuttavat myös markkinoiden yhdentymistä ja tehokkuutta.
Suurin osa rahoituspalveluista on vapautettu. Kuluttajien on sen ansiosta helpompi käyttää pankki- ja luottokorttia ulkomailla ja siirtää rahaa toiseen EU-maahan. Lisäksi rajatylittävistä maksuista perittävät pankkikulut ovat laskeneet.
EU on myös päättänyt avata postipalvelujen markkinat. Tarkoitus on lisätä kilpailua, alentaa hintoja ja parantaa palvelun laatua. Markkinoiden täysi avaaminen luo myös työpaikkoja uusissa postiyrityksissä ja postialasta riippuvilla toimialoilla.
Sisämarkkinoiden suojeleminen
Sisämarkkinat ovat riippuvaisia ennen kaikkea kilpailu- ja sääntelyviranomaisten kyvystä varmistaa tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, kun taas ihmisten vapaa liikkuvuus taataan Schengenin sopimuksella (joka on saanut nimestä pienestä luxemburgilaisesta kaupungista, jossa sopimus allekirjoitettiin). Sopimuksella poistettiin rajatarkastukset lähes kaikilta Euroopan unionin sisärajoilta. Sillä myös vahvistetaan valvontaa Euroopan unionin ulkorajoilla. Vapaa liikkuminen EU:ssa edellyttää ulkorajojen tehokasta valvontaa.
EU:n alueella voi matkustaa maitse ilman rajatarkastuksia 22:n maan välillä. Tällä hetkellä viisi EU-maata on säilyttänyt rajatarkastukset EU-maiden välillä matkustettaessa: Kypros, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Bulgaria ja Romania. Kaupan vapauttamisesta ja vapaasta liikkuvuudesta on huomattavaa etua kaupan tai matkailun alalla toimiville. Rikolliset taas yrittävät käyttää vapaata liikkuvuutta hyväkseen. EU onkin perustanut rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi järjestelmän, jonka avulla EU-maat voivat tehdä yhteistyötä poliisi- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Euroopan poliisivirasto, Europol, on osa tätä järjestelmää. Kansalliset poliisiviranomaiset voivat myös vaihtaa tietoja etsintäkuulutetuista tai epäillyistä rikollisista SIS-järjestelmän (Schengen Information System) avulla. Jäsenvaltioiden edustajista (syyttäjistä, poliiseista ja asianajajista) koostuva Eurojust-yksikkö puolestaan auttaa jäsenvaltioita torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta.
