Esteettömyyttä edistävät työkalut
Sivuston työkalut
Kielivalikko
Navigointipolku
Sisämarkkinat ovat yksi EU:n suurimmista saavutuksista, ja nykyisin ne ovat meille jo itsestäänselvyys. EU:n sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja valuutta siirtyvät yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä.
EU-kansalaiset voivat matkustaa vapaasti EU:n alueella työn tai lomailun merkeissä ja nauttia eri puolilta unionia tuotujen tuotteiden laajasta tarjonnasta.

EU:ssa useimmat kotitaloudet voivat vapaasti valita sähköntoimittajansa.
EU-maiden välisen vapaan kaupan ja liikkuvuuden tieltä on sisämarkkinoiden luomiseksi poistettu satoja teknisiä, lainsäädännöllisiä ja byrokraattisia esteitä. Vuosikausia kestäneet uudistukset huipentuivat vuonna 1993.
Komission mukaan sisämarkkinat ovat vuosina 1992–2009 luoneet 2,75 miljoonaa uutta työpaikkaa ja lisänneet bruttokansantuotteen kasvua 1,85 prosenttiyksikköä.
Kun kaupan esteitä on poistettu EU:n sisämarkkinoilla, yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Lisääntynyt kilpailu on merkinnyt kuluttajille alhaisempia hintoja ja suurempaa valinnanvaraa.
Puhelut maksavat Euroopassa nyt murto-osan siitä, mitä ne maksoivat kymmenen vuotta sitten, lentolippujen hinnat ovat laskeneet useilla reiteillä ja uusia reittejä on avattu. Monet kotitaloudet ja yritykset voivat nyt valita, miltä yhtiöltä ne ostavat sähkönsä ja kaasunsa.
EU on pyrkinyt samaan aikaan varmistamaan, että sisämarkkinoiden vapaudet eivät vaaranna liiketoiminnan rehellisyyttä, kuluttajansuojaa tai ympäristön kestävyyttä. Tässä työssä sitä ovat avustaneet EU-maiden kilpailu- ja sääntelyviranomaiset.
EU:n sisämarkkinoilla toimivien yritysten ulottuvilla on lähes 500 miljoonaa kuluttajaa. Tämä tarjoaa vakaan perustan myös maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle. Lisäksi EU:n valtavat sisämarkkinat houkuttelevat myös ulkomaisia sijoittajia.
Sisämarkkinat ja taloudellinen yhdentyminen muodostavat hyvän suojan talouden taantumia vastaan. Sisämarkkinoilla EU-maat voivat jatkaa keskinäistä kaupankäyntiään sen sijaan, että ne turvautuisivat protektionistisiin toimenpiteisiin, jotka entisestään pahentaisivat kriisiä.

Ammattitaitoiset työntekijät voivat mennä töihin mihin tahansa EU-maahan.
Sisämarkkinoilla on kuitenkin vielä haasteita, eikä kaikkia niiden tarjoamia mahdollisuuksia ole vielä hyödynnetty.
Esimerkiksi kansallisten verojärjestelmien väliset erot hidastuttavat markkinoiden yhdentymistä ja tehokkuutta.
Palveluala on avautunut hitaammin kuin tavaramarkkinat, vaikka vuonna 2006 hyväksyttiinkin tärkeä säädös, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat tarjota kotimaastaan monia palveluja muihin maihin.
Markkinoiden avautuminen on viivästynyt myös rahoituspalvelujen ja liikenteen aloilla, joilla markkinat ovat pitkälti edelleen kansalliset.
Rahoituspalvelujen alalla EU pyrkii välttämään vuosien 2008–2009 rahoituskriisin toistumisen entistä vahvemman ja turvallisemman rahoitusalan avulla. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa rahoituslaitosten valvonnan tiukentaminen, monimutkaisten rahoitustuotteiden sääntely ja pankkien pääomavaatimusten kiristäminen.
Useimmat EU:n jäsenmaat ovat sopineet rajatarkastusten poistamisesta maidensa väliltä. Näiden maiden alueilla voi matkustaa maitse ilman rajatarkastuksia, mutta lentomatkustajilta vaaditaankin edelleen passi tai henkilötodistus.
Tällä hetkellä viisi EU-maata on säilyttänyt rajatarkastukset: Kypros, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Bulgaria ja Romania.
Vapaa liikkuminen EU:ssa edellyttää kuitenkin EU:n ulkorajojen tehokasta valvontaa. Tavoitteena on estää, että rikolliset käyttävät vapaata liikkuvuutta hyväkseen. Tämän valvontajärjestelmän osia ovat mm. seuraavat: