Euroopan unioni on yksi maailman rikkaimmista alueista, mutta vauraus jakautuu hyvin epätasaisesti sekä EU-maiden välillä että niiden sisällä. Vaurain maa, Luxemburg, on seitsemän kertaa rikkaampi kuin EU:n köyhimmät jäsenmaat, tuoreimmat tulokkaat Romania ja Bulgaria.
EU-jäsenyyden dynaamiset vaikutukset yhdessä tehokkaan ja kohdennetun investointipolitiikan kanssa voivat kuitenkin muuttaa tilannetta parempaan suuntaan.
Solidaarisuus ja koheesio
EU:n aluepolitiikan tavoitteena on
- auttaa kutakin aluetta hyödyntämään mahdollisuuksiaan täysipainoisesti
- parantaa kilpailukykyä ja työllisyyttä alueellisella tasolla investoimalla alueille, joilla on suuri kasvupotentiaali – tämä tuo lisäarvoa koko EU:lle
- nostaa vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneiden uusien jäsenmaiden elintaso lähemmäksi EU:n keskitasoa niin nopeasti kuin mahdollista.
Eriarvoisuuden syyt
Alueelliseen eriarvoisuuteen on useita syitä, esimerkiksi
- pitkäaikaiset haittatekijät, jotka johtuvat syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista ja harvasta asutuksesta
- äskettäin tapahtuneet sosiaaliset tai taloudelliset muutokset
- aiempien keskusjohtoisten talousjärjestelmien vaikutukset
- näiden ja muiden tekijöiden yhdistelmät.
Tällaisten haittatekijöiden seurauksena eri alueilla ilmenee mm. seuraavia epäkohtia:
- syrjäytyminen
- koulujen heikko taso
- korkea työttömyys
- infrastruktuurien riittämättömyys.
Kasvua ja työllisyyttä

Aluepolitiikassa investoidaan ihmisiin.
Aluepolitiikka tukee osaltaan EU:n kasvu- ja työllisyystavoitteita. Pyrkimyksenä on:
-
houkutella EU:n jäsenmaihin ja sen alueille enemmän investointeja parantamalla yhteyksiä ja palvelujen laatua (esim. nopeita internetyhteyksiä) huolehtien samalla ympäristöstä
-
edistää innovointia, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta sekä auttaa alueita hyödyntämään vahvuuksiaan, tehostamaan ja parantamaan niin EU:n, kansallisten kuin alueellistenkin julkisten varojen käyttöä sekä kehittämään kasvua tukevia "älykkään erikoistumisen strategioita"
-
luoda uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia ihmisiä työelämään, ehkäisemällä aivovientiä, parantamalla työntekijöiden sopeutumiskykyä ja lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja.
Rahoitus
Vuosina 2007–2013 aluetukeen ohjataan yli kolmannes EU:n budjetista – noin 347 miljardia euroa.
Varat tulevat kolmesta eri lähteestä tuettavan toimenpiteen tyypin ja tukea saavan maan tai alueen mukaan:
-
Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitetaan yleiseen infrastruktuuriin, innovaatioihin ja investointeihin liittyviä ohjelmia.
-
Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitetaan ammatillisen koulutuksen hankkeita ja muita työllisyyden tukemiseen ja työpaikkojen luomiseen liittyviä ohjelmia.
-
Koheesiorahastosta voi saada tukea ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurihankkeisiin sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Rahastosta voivat saada tukea vain ne 15 EU-maata, joiden taloudellinen tuotanto on alle 90 % EU:n keskiarvosta (12 uusinta jäsenmaata sekä Portugali, Kreikka ja Espanja).
Miten varat käytetään
Aluepolitiikalla tuetaan kaikkia EU:n alueita Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.
Erityisesti tuetaan hankkeita Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä muiden EU-maiden alueilla, joilla on erityisiä kehitystarpeita. Politiikan tavoitteena on tukea talouskriisistä toipumista ja varmistaa, että käytettävissä oleva rahoitus on entistä nopeammin saatavilla.
Tuessa painotetaan innovaatioita ja tutkimusta, kestävää kehitystä ja suotuisan ympäristön luomista pk-yrityksille, jotka muodostavat Euroopan talouden selkärangan. Osa varoista käytetään maiden rajat ylittäviin ja alueiden välisiin yhteistyöhankkeisiin.
Sivun alkuun