You are here:

Monikielisyys

EU:n monikielisyyspolitiikan tavoitteena on

  • tukea Euroopan kielellistä monimuotoisuutta
  • edistää kieltenoppimista.

EU:n viralliset kielet

EU:lla on 24 virallista kieltä: bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroaatti, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

Ääninäytteitä EU:n virallisista kielistä

EU-kansalaisilla on oikeus kommunikoida unionin toimielinten kanssa millä tahansa EU:n virallisella kielellä ja saada vastaus samalla kielellä. Kaikki EU:n asetukset ja muu lainsäädäntö julkaistaan kaikilla näillä kielillä iiriä lukuun ottamatta (iiriksi käännetään nykyisin ainoastaan EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin yhdessä antamat asetukset).

Euroopan parlamentin jäsenillä on parlamenttityöskentelyssä oikeus ilmaista itseään valitsemallaan virallisella EU-kielellä.

EUROPA-sivuston kielet

Perustiedot EU-politiikan eri aloista ovat saatavilla kaikilla virallisilla kielillä. Erikoistuneempi sisältö on yleensä saatavilla vain laajimmin käytetyillä EU-kielillä.

Alue- ja vähemmistökielet

EU:ssa puhutaan yli 60:tä alkuperäistä alue- ja vähemmistökieltä. Niiden puhujia on noin 40 miljoonaa. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi saame, katalaani, baski, friisi, kymri ja jiddiš.

Alue- ja vähemmistökielten oikeudellisesta asemasta ja tukemisesta päättää kukin EU-maa itse. Euroopan komissio käy asiasta avointa vuoropuhelua jäsenmaiden kanssa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään kielellistä monimuotoisuutta.

Opetusalan ja muihin hankkeisiin, joilla suojellaan ja edistetään vähemmistökielten asemaa, on saatavilla EU-rahoitusta. Tukea voi hakea EU:n uudesta Erasmus+ -ohjelmasta.

Kielten oppiminen

Yksi EU:n monikielisyyspolitiikan tavoitteista on, että jokainen eurooppalainen oppisi puhumaan äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä. Tämä onnistuu parhaiten, jos lapset voivat opetella pienestä pitäen kahta vierasta kieltä. Tutkimusten mukaan näin voidaan sekä nopeuttaa kielten oppimista että parantaa lasten äidinkielen taitoja.

EU tukee kielten oppimista seuraavista syistä:

  • Kun kielitaito paranee, yhä useammat eurooppalaiset voivat opiskella ja/tai työskennellä muissa EU-maissa. Hyvä kielitaito lisää muutenkin työnsaantimahdollisuuksia.
  • Vieraiden kielten taito edistää kulttuurien välistä yhteisymmärrystä, mikä on tärkeää monikielisessä ja monikulttuurisessa Euroopassa.
  • Yritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä voidakseen käydä kauppaa EU-markkinoilla.
  • Kieliala eli kääntäminen ja tulkkaus, kieltenopetus ja kieliteknologia on yksi nopeimmin kasvavista talouden aloista.

Eurooppalaisten kielikäsityksistä tehdyn tutkimuksenpdf(8 MB) Näytä edellisen linkin kieliversiot  (Eurobarometri 2012) mukaan monikielisyys on eurooppalaisten mielestä erittäin tärkeää:

  • 98 prosenttia EU-kansalaisista katsoo, että kielitaito on heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeää.
  • 88 prosenttia on sitä mieltä, että vieraiden kielten osaaminen on erittäin hyödyllistä.
  • 72 prosenttia kannattaa EU:n tavoitetta, jonka mukaan kaikkien pitäisi oppia vähintään kahta vierasta kieltä.
  • 77 prosenttia katsoo, että kielitaidon parantamisen pitäisi olla poliittinen prioriteetti.

Tehokkaampaa kieltenoppimista

Vuosina 2011–2013 toiminut EU-työryhmä kartoitti kielten asemaa koulutuksessa sekä tapoja parantaa kieltenopiskelun tuloksia. Ryhmän laatiman vertailuanalyysin tuloksena julkaistiin vuonna 2014 raportti innovatiivisista ja tutkituista tavoista nopeuttaa kieltenopiskelua. pdf(2 MB) Näytä edellisen linkin kieliversiot  Raportin kaksi keskeistä aihetta ovat

  • sisällön opetuksen yhdistäminen kielen opetukseen (CLIL)
  • tietokoneavusteinen kieltenoppiminen (CALL).