EU:n toimielinten toimivalta perustuu perussopimuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ja ratifioineet vapaasta tahdostaan. EU-maat voivat toimia vapaasti sellaisilla politiikan aloilla, jotka eivät kuulu perussopimusten soveltamisalaan.
Tärkeimpiä sopimuksia ovat Rooman sopimus (1957), jolla perustettiin silloinen Euroopan talousyhteisö sekä Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista), joka tuli voimaan vuonna 1993. Muita keskeisiä sopimuksia ovat Euroopan yhtenäisasiakirja (1987), jolla luotiin Euroopan sisämarkkinat, sekä Amsterdamin (1999) ja Nizzan (2003) sopimukset.
Euroopan unionin johtajien joulukuussa 2007 allekirjoittama Lissabonin sopimus on parhaillaan EU-maiden ratifioitavana. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa laajentuneen unionin toimintaa ja tehdä siitä demokraattisempi. Se korvaa EU:n perustuslakiluonnoksen, josta päästiin sopimukseen vuonna 2004. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ratifioineet tätä ehdotusta.
EU:n tulkit työskentelevät kaikilla 23 virallisella kielellä.
Kolme toimielintä
Unionin politiikan harjoittamisesta ja päätöksenteosta vastaa kolme toimielintä:
-
Euroopan unionin neuvosto
- Euroopan komissio
-
Euroopan parlamentti
Euroopan unionin neuvosto
Neuvosto on Euroopan unionin keskeinen päätöksentekoelin ja siten kolmesta toimielimestä kaikkein vaikutusvaltaisin. Se edustaa jäsenvaltioiden kantaa ja pitää ministeritason kokouksia usean kerran kuukaudessa. Neuvosto käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa sekä toimeenpanovaltaa yhdessä Euroopan komission kanssa. Neuvosto kokoontuu käsiteltävän politiikan alan mukaisissa kokoonpanoissa. Näitä ovat ulkosuhteet, talous- ja raha-asiat, liikenne, energia, maatalous jne. Sitä kutsutaan yleisesti ministerineuvostoksi.
Suurin osa päätöksistä on enemmistöpäätöksiä, mutta arkaluonteiset kysymykset esimerkiksi verotuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla vaativat yksimielisen päätöksen.
Korkeimmalla tasolla neuvosto kokoontuu Eurooppa-neuvostona, jossa jäsenvaltioita edustavat valtion- ja hallitusten päämiehet (presidentit ja/tai pääministerit). Näissä neljästi vuodessa pidettävissä huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta ja ratkaistaan alemmilla tasoilla esiin nousseita ongelmia.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa.
Euroopan komissio
Komissio on maiden hallituksista riippumaton toimielin, joka edustaa ja puolustaa koko EU:n etuja. Sillä on kaksi tärkeää tehtävää: oikeus tehdä EU:n politiikkaa koskevia ja lainsäädäntöehdotuksia sekä valvoa, että EU:n perussopimuksia ja neuvoston ja Euroopan parlamentin antamia säädöksiä noudatetaan. Sitä kutsutaankin joskus ”perussopimusten valvojaksi”.
Uusi komissio valitaan joka viides vuosi siten, että sen toimikausi osuu suurin piirtein yhteen Euroopan parlamentin viisivuotisen toimikauden kanssa. Komission jäseniä on yksi kustakin EU-maasta. Euroopan parlamentti kuulee jäseniä ja tarkastaa heidän taustansa ennen virkaan nimittämistä.
Euroopan parlamentti
Parlamentit – ja myös Euroopan parlamentti – ovat koko historiansa ajan joutuneet taistelemaan oikeudestaan edustaa kansaa. Se valittiin ensimmäisen kerran yleisillä, välittömillä vaaleilla vuonna 1979. Nykyisessä parlamentissa, joka on valittu viideksi vuodeksi kesäkuussa 2004, on 785 jäsentä EU:n 27 jäsenmaasta.
Parlamentin päätehtävä on hyväksyä Euroopan komission esittämiä lainsäädäntöluonnoksia yhdessä neuvoston kanssa niin sanotussa yhteispäätösmenettelyssä. Parlamentilla on valta hajottaa Euroopan komissio antamalla sille epäluottamuslause.
Lakien soveltamisen valvonta
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että EU:n lakeja, jotka koskevat yhtäläisesti kaikkia, tulkitaan ja sovelletaan samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa.
Yhteisöjen tuomioistuin voi myös tehdä päätöksiä jäsenvaltioita, EU:n toimielimiä, yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä koskevissa oikeudellisissa riita-asioissa. Tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa ja se koostuu tuomareista, joita on yksi kustakin jäsenmaasta.
Muut toimielimet ja virastot
Neljän päätoimielimen lisäksi Euroopan unionilla on kuusi muuta keskeistä elintä erityistehtävineen:
- Tilintarkastustuomioistuin valvoo jäsenvaltioiden veronmaksajien rahoittaman EU:n talousarvion määrärahojen käyttöä.
- Euroopan keskuspankki, jonka päätoimipaikka on Frankfurtissa, on vastuussa EU:n yhteisestä rahasta eurosta ja EU:n rahapolitiikasta.
- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ovat neuvoa-antavia elimiä, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintoa Brysselissä.
- Euroopan investointipankki sijaitsee Luxemburgissa. Se rahoittaa EU:n köyhimmillä alueella toteutettavia hankkeita ja edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kehittämistä.
Maastrichtin sopimuksella perustettu Euroopan oikeusasiamies tutkii kansalaisten, yritysten ja muiden tahojen EU:n toimielinten toiminnasta tekemiä kanteluja.
