Institutionaaliset asiat


Euroopan unioni on ainutlaatuinen poliittinen kokonaisuus, jonka riippumattomat jäsenvaltiot ovat yhdistäneet toimivaltansa keskeisillä hallinnonaloilla saavuttaakseen yhteiset päämääränsä. Kaikki jäsenmaiden kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia, mikä antaa heille oikeuden osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa.

Kuten valtiolla, EU:lla on oma lainsäädäntöelimensä (parlamentti ja neuvosto), toimeenpanoelin (komissio) sekä riippumaton tuomioistuinlaitos (unionin tuomioistuin).

EU:n toimielinten toimivallasta säädetään perussopimuksissa, jotka jäsenvaltiot ovat neuvotelleet ja ratifioineet. Kansalliset hallitukset voivat toimia vapaasti sellaisilla politiikan aloilla, jotka eivät kuulu perussopimusten soveltamisalaan.

Kaksi tärkeintä sopimusta ovat

  • Rooman sopimus (1958), jolla perustettiin sittemmin Euroopan talousyhteisönä (ETY) tunnettu yhteisö
  • Maastrichtin sopimus (1993), joka tunnetaan myös sopimuksena Euroopan unionista.
EU-tulkki työssään © EU

EU:n tulkit työskentelevät kaikilla 24 virallisella kielellä.

Muita keskeisiä sopimuksia ovat Euroopan yhtenäisasiakirja (1987), jolla luotiin Euroopan sisämarkkinat, sekä Amsterdamin (1999) ja Nizzan (2003) sopimukset. Tuorein on Lissabonin sopimus (2009), jolla tehtiin muutoksia aiempiin sopimuksiin.

Kolme päättävää toimielintä

EU:n päätöksenteosta ja politiikan harjoittamisesta vastaavat seuraavat kolme toimielintä:

  • Euroopan parlamentti
  • Euroopan unionin neuvosto
  • Euroopan komissio.

Neljäs keskeinen toimielin on Eurooppa-neuvosto, joka määrittelee EU:n poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Sillä ei kuitenkaan ole lainsäädäntövaltaa.

Euroopan parlamentti Strasbourgissa © Van Parys Media

Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa Ranskassa.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti perustettiin edustamaan suoraan EU:n kansalaisia. Sen toimivaltaa on lisätty EU:n perussopimusten muutoksilla. Euroopan parlamentti valittiin ensimmäisen kerran yleisillä, välittömillä vaaleilla vuonna 1979. Nykyinen parlamentti valittiin viideksi vuodeksi kesäkuussa 2009, ja siinä on 766 jäsentä EU:n kaikista 28 jäsenmaasta.

Parlamentin päätehtävä on hyväksyä yhdessä neuvoston kanssa Euroopan komission esittämiä säädösluonnoksia. Sen toinen tehtävä on valvoa unionin talousarviota ja hyväksyä se. Lisäksi parlamentti valvoo demokraattisesti komissiota. Sillä on muun muassa valta hajottaa komissio antamalla sille epäluottamuslause.

Eurooppa-neuvosto

EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia. Kokousten tarkoituksena on määritellä poliittisia painopisteitä ja edistää niihin liittyviä toimia. Päätökset tehdään yleensä konsensusperiaatetta noudattaen.

Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n toimielin ja sen puheenjohtajan tehtävä perustettiin Lissabonin sopimuksella.

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto edustaa EU:n jäsenvaltioiden kantaa ja pitää joka kuukausi useita kokouksia, joihin osallistuu ministereitä kaikista jäsenvaltioista. Se käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä parlamentin kanssa ja toimeenpanovaltaa yhdessä komission kanssa. Se pitää joka kuukausi useita kokouksia, joihin osallistuvat jäsenvaltioiden ministerit käsiteltävän aiheen mukaan (ulkosuhteet, talous- ja raha-asiat, liikenne, energia, maatalous jne.). Euroopan unionin neuvostosta käytetään myös nimitystä ministerineuvosto tai lyhyemmin neuvosto.

Suurin osa päätöksistä on enemmistöpäätöksiä, mutta useat kysymykset esimerkiksi verotuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla vaativat yksimielisen päätöksen.

Euroopan komissio

Komissio on kansallisista hallituksista riippumaton toimielin, joka edustaa koko EU:n etua. Komissiolla on neljä tärkeää tehtävää: se

  • tekee ehdotuksia EU:n politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyen
  • valvoo EU:n perussopimusten ja säädösten noudattamista ("perussopimusten valvoja")
  • hallinnoi ja panee täytäntöön EU:n politiikkoja ja niiden talousarviota
  • edustaa EU:ta kansainvälisissä yhteyksissä.

Uusi komissio nimitetään tehtäväänsä joka viides vuosi Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan Eurooppa-neuvoston ehdotuksen perusteella. Komission jäseniä eli komissaareja on tällä hetkellä yksi kustakin EU-maasta mukaan lukien komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Ennen kuin komissaarit nimitetään tehtävään, Euroopan parlamentti kuulee komissaariehdokkaita ja antaa hyväksyntänsä.

Lakien soveltamisen valvonta

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että EU:n säädöksiä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavoin kaikissa jäsenmaissa.

Tuomioistuin voi myös tehdä päätöksiä EU-maita, EU:n toimielimiä, yrityksiä tai yksityishenkilöitä koskevissa oikeudellisissa riita-asioissa. Tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa, ja siihen kuuluu tuomareita kaikista EU-maista.

Muut toimielimet ja elimet

EU:lla on lisäksi kahdeksan muuta pääelintä, joista kullakin on omat erityistehtävänsä:

EU:lla on lisäksi 40 erillisvirastoa, jotka panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön eri aloilla. Virastoja on useissa eri EU-maissa, ja niiden koko ja tehtävät vaihtelevat.

Sivun alkuun

Sivun alkuun



YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.