Digitaalisen vallankumouksen tienavaaja
Tiedon vallankumous – matkapuhelimet, internet, huippunopeat digitaaliset palvelut – etenee teknologian ja markkinavoimien johdolla, mutta EU on ollut ja pysyy prosessin ytimessä. Sen tehtävä on:
- määrätä markkinoiden avautumisen tahti
- varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille yrityksille
- puolustaa kuluttajien etua
- vahvistaa tekniset standardit.
EU:n panoksesta hyötyvät niin kuluttajat kuin yrityksetkin edullisempien, luotettavampien ja laadukkaampien palvelujen muodossa. Kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa sekä palveluntarjoajissa että palveluissa, minkä ansiosta matkapuhelimien ja internetyhteyksien kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti.
Enemmistön edustaja – säännöllinen netin käyttäjä.
Sääntelystä kilpailuun
Kun digitaaliteknologia alkoi hälventää viestintä- ja tv-/radiolähetysteknologian välisiä rajoja, EU:n oli vuonna 2003 annettava säännöt, jotka kattavat kaikki sähköisen viestinnän verkot ja palvelut.
Parhaillaan näitä sääntöjä ollaan muuttamassa. Muutosten tarkoituksena on
- varmistaa kohtuuhintaiset peruspalvelut (puhelin, faksi, internet, ilmaiset hätäpuhelut) kaikille asiakkaille, vammaiset ja muut erityisryhmät mukaan lukien
-
lisätä kilpailua tasoittamalla entisten kansallisten televiestintämonopolien hallitsevaa asemaa tietyissä palveluissa (esim. nopeat internetyhteydet).
Kunkin EU-maan viranomaiset soveltavat sääntöjä omissa maissaan toisistaan riippumatta, mutta niiden kansalliset sääntelyviranomaiset koordinoivat toimintatapojaan EU:n tasolla esimerkiksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimessä (BEREC) 
(entinen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä ERG).
Muutosten taustalla on pyrkimys yksinkertaistaa sääntöjä entisestään antamalla osa sääntelytehtävistä BERECille, josta tulisi siten yhteinen sääntelyvirasto koko Euroopalle.
Talouskasvun veturina
Tietotekniikka on keskeinen osa Euroopan talouskasvustrategiaa, jossa sillä on oma lippulaivahankkeensa, Euroopan digitaalistrategia . Digitaalistrategiassa vahvistetaan periaatteet ja toimenpiteet, joilla digitaalisen vallankumouksen tuomat hyödyt maksimoidaan ja saatetaan kaikkien ulottuville.
Jotta tässä onnistuttaisiin, komissio tekee tiivistä yhteistyötä EU-maiden hallitusten, yritysten ja eri järjestöjen kanssa. Sidosryhmät kokoontuvat vuosittain Digital Agenda Assembly -tapahtumaan arvioimaan edistymistä ja uusia haasteita .
Digitaalisen kuilun kaventaminen
Yli puolet eurooppalaisista käyttää säännöllisesti internetiä ja vielä useampi matkapuhelinta, mutta EU haluaa maksimoida tietotekniikan käytön.
Tehokas ja kilpailukykyinen talous EU:ssa edellyttää, että:
- yrityksillä ja kuluttajilla on käytettävissään edullinen ja laadukas viestintäinfrastruktuuri ja laaja valikoima palveluja
- kaikki pystyvät saamaan tiedot ja taidot, joita eläminen ja työnteko tiedon aikakaudella edellyttävät.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU
- varmistaa, että matkaviestinoperaattorit eivät peri ylihintaa matkapuhelimen käytöstä ulkomailla EU:ssa (verkkovierailumaksut )
- tukee internetyhteyksien ja uusien digitaalipalvelujen tuomista köyhemmille (ja usein syrjäisille) EU:n alueille
- edistää kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleistymistä
- tukee sähköisten yrityspalvelujen ja sähköisten viranomaispalvelujen laajentamista.
Avainasemassa on laajakaista
Tietoyhteiskunta nojaa laajakaistateknologiaan, joka mahdollistaa nopeat, edulliset ja katkeamattomat verkkoyhteydet. Lähes 30 prosentilla EU:n kotitalouksista on laajakaistayhteys, joskin vuonna 2004 ja sen jälkeen EU:hun liittyneiden maiden keskiarvo on tätä alhaisempi.
Laajakaistaverkkoihin pyritään saamaan kaikki koulut, yliopistot, kirjastot, museot ja vastaavat laitokset. Noin 96 prosentilla EU:n kouluista on nykyisin internetyhteys, ja niistä 67 prosentilla laajakaistayhteys.
EU-maat ovat myös alkaneet tarjota kansalaisilleen sähköisiä terveydenhuoltopalveluja: tietoa sairauksien ehkäisystä, sähköisiä potilastietoja, etävastaanottoja ja sairaskulujen korvausten maksamista sähköisesti.
