Tietotekniikka


Digitaalitalous voi mullistaa yritysten ja koko yhteiskunnan tavan toimia. Jotta näin tapahtuisi, talouden on oltava tehokas, kaikkien ulottuvilla ja uudistumiskykyinen. Keskeistä on pystyä tuomaan markkinoille parempia tuotteita ja palveluja uusien ja tehokkaampien prosessien avulla.

Poika surffaa netissä © Bilderbox

Enemmistön edustaja – säännöllinen netin käyttäjä.

Digitaalitalous kasvaa 7 kertaa nopeammin kuin reaalitalous. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) osuus EU:n taloudesta on 4,8 %. Siihen käytetään 25 % yritysten tutkimus- ja kehityskuluista, ja alan investoinnit tuottavat 50 % kaikesta tuottavuuden kasvusta EU:ssa.

Digitaaliteknologia tukee innovatiivisuutta ja kilpailukykyä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, ja se vauhdittaa myös tieteen edistystä kaikilla aloilla.

EU:n ICT-alan kehitystä jarruttaa kuitenkin poliittisen kehyksen hajanaisuus. Euroopan komissio on tarttunut ongelmaan ja haluaa erityisesti

  • luoda EU:hun avoimet digitaalimarkkinat
  • varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille yrityksille
  • puolustaa kuluttajien etua
  • asettaa teknisiä standardeja
  • investoida ICT:n tutkimukseen ja innovointiin.

EU:n digitaalistrategialla English pyritään saamaan uutta puhtia EU:n talouteen ja auttamaan EU:n kansalaisia ja yrityksiä hyötymään digitaaliteknologioista mahdollisimman paljon. Digitaalialan sisämarkkinat tuovat toteutuessaan pitkän aikavälin taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä.

Digitaalistrategia on jo päässyt vauhtiin kolmen keskeisen tavoitteensa saavuttamisessa:

  • laadukkaampi, nopeampi ja edullisempi viestintä
  • EU:n elinkeinoelämän vahvistaminen strategisen tutkimuksen tuen avulla
  • digitaalisen osaamisen, työpaikkojen ja yrittäjyyden tukeminen.

Digitaalitalous voi luoda hyvän kierteen. Kun tarjolla on houkuttelevaa sisältöä ja palveluja sekä yhteentoimiva ja rajaton internetympäristö, suurempien siirtonopeuksien ja kapasiteetin kysyntä kasvaa. Tämä poikii investointeja nopeampiin verkkoihin, jotka puolestaan avaavat ovia suurempiin nopeuksiin perustuville innovatiivisille palveluille.

Komissio on asettanut itselleen 13 tavoitetta, joista jokainen tuo EU:ta lähemmäksi sen yleistä tavoitetta – menestyvää ja kilpailukykyistä digitaaliyhteiskuntaa.

  1. EU:n laajuinen laajakaista vuoteen 2013 mennessä
  2. EU:n laajuinen yli 30 Mbit/s laajakaista vuoteen 2020 mennessä
  3. 50 % EU:n väestöstä yli 100 Mbit/s laajakaistan tilaajia vuoteen 2020 mennessä
  4. 50 % EU:n väestöstä tekee ostoksia verkossa vuoteen 2015 mennessä
  5. 20 % EU:n väestöstä ostaa tavaroita ja palveluja muista EU-maista vuoteen 2015 mennessä
  6. 33 % EU:n pk-yrityksistä myy tuotteitaan verkossa vuoteen 2015 mennessä
  7. verkkovierailuhintojen ja kansallisten hintojen ero lähes olematon vuoteen 2015 mennessä
  8. internetin säännöllisen käytön lisääminen 60 prosentista 75 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 41 prosentista 60 prosenttiin heikommassa asemassa olevien käyttäjien osalta
  9. internetiä kokonaan käyttämättömien henkilöiden osuuden puolittaminen 30 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä
  10. 50 % EU-kansalaisista käyttää sähköisiä viranomaispalveluja vuoteen 2015 mennessä (esim. erilaisia verkkolomakkeita)
  11. kaikki keskeiset valtioiden rajat ylittävät julkiset palvelut, joista EU-maat sopivat vuonna 2011, ovat käytettävissä verkossa vuoteen 2015 mennessä
  12. julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tieto- ja viestintäteknologioihin kaksinkertaistetaan 11 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä
  13. valaistukseen käytetyn energian määrää vähennetään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Vuoden 2014 tilannekatsauksen perusteella komissio ja EU-maat pystyvät tällä vauhdilla saavuttamaan 72 kaikkiaan 101:stä digitaalistrategian tavoitteesta vuoteen 2015 mennessä. Edistyminen sujuu siis hyvin. EU:n kansalaiset ja yritykset käyttävät internetiä ja tekevät verkko-ostoksia enemmän, heidän tietotekniset taitonsa kehittyvät ja heidän luottamuksensa alaa kohtaan kasvaa.

EU:n keskiarvo
Laajakaista2014Tavoite
Peruslaajakaista kaikkien ulottuvilla100 %100% (saavutettu 2013)
Digitaaliset sisämarkkinat
Kuluttajat tekevät verkko-ostoksia47 %50 % (2015)
Kuluttajat hankkivat verkossa tuotteita ulkomailta12 %20 % (2015)
Pk-yritykset myyvät tuotteitaan verkossa14 %33 % (2015)
Digitaalinen osallisuus
Säännöllinen internetin käyttö72 %75 % (2015)
Heikommassa asemassa olevien säännöllinen internetin käyttö57 %60 % (2015)
Henkilöt, jotka eivät ole koskeneet käyttäneet internetiä20 %15 % (2015)
Julkiset palvelut
Sähköisiä viranomaispalveluja käyttävät kansalaiset42 %50 % (2015)
Kansalaiset palauttavat verkossa täytettyjä sähköisiä lomakkeita viranomaisille21 %25 % (2015)

Lisätietoa tavoitteista ja saavutuksista English

Sivun alkuun

Sivun alkuun



Pidä yhteyttä

Facebook

  • Euroopan digitaalistrategiaEnglish (en)
  • Europeana – Euroopan digitaalinen kirjastoEnglish (en)

Twitter

  • Digitaaliset sisällöt ja palvelutEnglish (en)
  • Euroopan komission avoimen datan politiikkaEnglish (en)
  • "Safer Internet" – netin käyttöturvallisuuden parantamiseen tähtäävä EU-ohjelmaEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Aiheeseen liittyvää

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.